Imetys

H

hiiri82

Satasella mukana keskusteluissa
Nyt joukolla kertomaan imetyksestä! Sujuuko vai eikö? Mikäs siinä mättää vai mättääkö mikään? Onkos tullut vastaan ihmeellisiä ennakkoluuloja tai asenteita? Kumilla vai ilman? Voiko missä vaan imettää vai pitääkö tissi sensuroida? Kuinka pitkään aiot tai toivot imettäväsi?

Tässä herätellään nyt uudestaan tätä lokakuisten keskustelua myös tälle palstalle.

Itse voisin kertoa omalta kohdaltani, että alkuun kesti laitoksella ennenkuin maito alkoi herumaan. Vaavilla kerkesi jo sokerit tippumaan 2,1:een! Vaavi vain nukkui, eikä tahtonut enää herätä edes syömään kun tissistä ei tosiaan tullut juuri mitään. Ehdin todella pelästyä. Mutta onneksi alkoi sitten herumaan kun pumppasin koneella pariin kertaan. Nyt sujuu loistavasti. Käytin aluksi rintakumia, sillä nännit tosiaan hajosivat haavoille ja sattui ihan hirmuisesti jokainen imetys. Kumit jäivät kuitenkin käytöstä kun tolla pikkumiehellä oli aina niin kiire saada tissi suuhun juuri sillä sekunnilla ja aina ei kumia ollut ihan lähettyvillä. Nyt nännit kestävät jo ihan mukavasti. Kovasti ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että imetys olisi ehdottomasti se ainoa oikea tapa ruokkia vauvaa, mutta itse olen eri mieltä. Kukin syöttäkööt vauvansa juuri sillä tavalla minkä itse kokee toimivan hyvin omalla kohdallaan, tuli tissistä maitoa riittävästi tai ei. Korvikkeissa ei ole mitään vikaa, ne on testattu hirmuisen hyvin ja ajavat asiansa oikein hyvin. Tässä joulun alla oli yhdet isommat hippalot, joihin osallistuimme koko pikku perheemme voimin. Imetin siellä kolmeen kertaan kolmen tunnin aikana ja kukaan ei tullut mulle ainakaan ääneen ihmettelemään. ( Lukuunottamatta yhtä viisivuotiasta pikkunaskalia emoticon ) En imettänyt suuressa salissa, jossa juhlien ohjelma tapahtui, vaan menin syrjemmälle, jossa ei ollut melua niin paljon. Siinä ei kuitenkaan ollut minkäänlaista näkösuojaa. Vähän siinä vessalla juoksevat ihmiset katselivat ja muutama nainen pysähtyi ihailemaan pikkuista. Ehkä muutama vanhempi mieshenkilö saattoi hämmentyä, mutta enpä antanut sen häiritä. Luulen, että en imettäisi ihan keskellä kauppakeskusta, mutta en tuollaisissa urheiluseuran 'Kauden päätös'-juhlissa kokenut sitä mitenkään oudoksi.
Toivon pystyväni imettämään ainakin puoli vuotta, maksimissaan hieman yli vuoden. Aloitan kuitenkin antamaan kiinteitä imetyksen lisänä tuossa kolmen tai neljän kuukauden iässä. (Tai näin ainakin suunnittelen.)
 
mulla imetys sujuu kyllä ilman mitää ongelmaa. Esikoisen kanssaki onnistu tosi hyvin ja nyt on jotenki viel helpompaa. Mä kans käytin kumeja pari ekaa päivää ku sairaalasta päästiin. Meni kans nii haavoille nännit ja otti sairaan kipeetä ku tarras kii. jos sitä puol vuotta jaksais imettää :)
 
Mulla imetys sujunut hyvin ja nousi maito tosi nopeesti. Rintakumia jouduin muutaman kerran käyttämään alkuun, kun nännit hajosivat ja olivat todella kipeät. Siitä syystä lisämaitoa välillä, kun ei koskea pystynyt.
Olen kyllä antanut  nannia nyt muutenkin välillä esim. kauppareissulla, kun on nälkä yllättänyt. En jotenkin, ehkä kaupassa imettämään pystyisi. Ja omien migreeni kohtauksien aikana, en pysty/edes jaksa imettää.

Saa nähdä kauanko sitä imettää, riippuu varmaan siitäkin koska alkaa hampaita tulemaan. Neiti kun osaa olla aika äkäinen välillä, niin on  hyvinkin mahdollista, että nappaa kiinni.
Siihen kyllä varmaan loppuu tissin saanti.
 
Mulla nous maito vasta 5 päivää synnytyksen jälkeen (neljä päivää olin sairaalassa, oisin päässy jo aiemmin pois jos maito ois noussu nopeammin. Ne ois halunnu pitää mut siellä vielä ainaki yhen päivän mutta mun pää ei enää kestäny).
8 päivää käytettiin rintakumia ja sit hupsista: kokeilin ilman kumia ja se jäi samantien pois!=)

Välillä on tullu epätoivo että hiipuuko mun maidontulo, mutta tällä hetkellä tulee komeesti maitoa...koska juon ykköskaljaa! :D hahaa.. mutta toivottavasti tää maidontuotanto pian tasaantuu. Illalla ennen nukkumaan menoa joudun vielä antamaan pojalle pullosta pumpattua maitoa/korviketta mutta muuten täysimetän.

Aion imettää, jos pystyn, ni ainaki vuoden ikään asti.

Ja en oo kova tissisensuroimaan, mua ei kauheasti haittaa vaikka tissi vilahtaaki vieraalle, koska imettäminen on minust niin maailman luonnollisin asia. :) Mutta jos johonki ostarille vaikka meen, ni imetän mielelläni jossain sivummalla ihan jo muiden ihmisten mielenrauhan takia; kaikki ku ei tykkää siitä että imetetään julkisella paikalla, ni en viitti sellasille ihmisille aiheuttaa harmaita hiuksia suotta..:P
 
Mulla imetys jäi vain haaveeksi, josko onnistuisi mahdollisen seuraavan lapsen kohdalla.

Meillä vauva kellastui ja joutui valohoitoon. Alkuun maitoa ei tietenkään tullut paljoa ja keltaisuuden vuoksi vauva oli todella laiska imemään. Valohoidon takia pelättiin kuivumista, joten otettiin syöttöpunnitukset joka syötön yhteydessä. Kävi ilmi, ettei vauva jaksanut imeä lähellekään tarvittavaa määrää maitoa ja, kun tosiaan oli valohoidossa, niin pelättiin kuivumista. Ja keltaisuuden saa laskemaan sillä, että vauva syö hyvin ja niin ollen myös pissaa ja kakkaa runsaasti, jonka mukana tämä bilirubiini poistuu kehosta. Ja tietenkin tuo valo laskee arvoa. Mun maidon lisäksi vauva sai synnärillä päivän ikäisestä alkaen tuttipullosta vastiketta. Vauva tottakai hoksasi, että pullosta saa helpommin ja alkoi vieläkin huonommin imeä rintaa. Valohoidon vuoksi ei voinut ns. pakottaa vauvaa tissille, vaan oli pakko antaa vastiketta, kun ei tarpeeksi saanut mun maitoa.

Kaiken kukkuraksi arvot olivat sitkeästi ylhäällä, tai laskivat kyllä valohoidossa, mutta pompsahtivat takaisin ylös, kun otettiin pois valosta. Näin hoito jatkui jopa viikon ikään asti, vaikka kotiin päästiinkin välillä. Kontrollissa arvo oli noussut taas ja vauva joutui lastenosastolle valohoitoon. Sieltä, kun vauva pääsi pois, lopetin imetyksen. Halusin tietää millilleen, kuinka paljon vauva syö ja, että varmasti saa tarpeeksi ruokaa, eikä arvo enää nouse ja joudu valohoitoon. Seuraavassa kontrollissa arvo olikin laskenut vähän ihan kotioloissakin, mutta oli silti melkoisen korkea. Jatkoin vastikkeen antamista ja syöttö-pissa-kakka-päiväkirjaa, välillä antaen tissiä. Valitettavasti tissi ei enää kelvannut juuri ollenkaan, vaan vauva sai hirveän raivarin tissillä. Muutaman viikon päästä kontrollista vein vauvan oman mielenrauhan vuoksi vielä verikokeeseen, jotta saatiin tietä arvo. Arvo oli laskenut todella hyvin ja olen siitä todella onnellinen ja helpottunut. Nyt voitiin alkaa elämään vauva-arkea täysillä. Tosin ilman imetystä. emoticon

Ai, niin unohdin tuossa kertoa, että pumppasin maitoa ja annoin sitä vauvalle pullosta. Valitettavasti maidon tulo vain väheni ja väheni. Tunsin epäonnistuneeni täydellisesti; pieni vauvani ei saa äidinmaitoa! Masennuin ja vähitellen pumppaaminenkin jäi. Joku sanoi mulle, että vielä näinkin monen viikon jälkeen voisin saada maidon nousemaan uudelleen aktiivisella pumppaamisella, mutta en usko. Enää en uskalla edes yrittää, koska on todella masentavaa, kun ei saa puristettua muutamaa tippaa enempää. Ei ole ollut päivää, kun en olis miettinyt, että annoinko liian nopeasti periksi raivareille. Olisiko pitänyt vaan urheasti pumpata niitä muutamia tippoja? Myöhäistä se nyt enää on miettiä ja turha sillä on mieltäänkään enää pahoittaa tämän enempää. Mutta jos meille suodaan enemmän lapsia, niin seuraavalla kerralla olen viisaampi, enkä anna periksi vauvan tissiraivareille niin helposti. Pääasia tässä kuitenkin on se, että keltaisuus saatiin hoidettua, vaikka ärhäkkä olikin. Ja onneksi vauva on kasvanut todella hyvin ja kehittyy vauhdilla, on saanut neuvolatädinkin ihmettelemään. emoticon  Painoi syntyessään 3760g ja päivää alle neljä viikkoisena 4520g, eli on saanut painoa todella hyvin. Ensi viikolla on neuvola ja hän on silloin päivän yli seitsemän viikon, niin varmaan on jo yli viiden kilon, kun kaverini piteli meidän vauvaa ja sanoi tämän painavan ainakin viisi kiloa, kun heidän oma painaa sen verran ja meidän tuntuu painavammalta. Tämä hyvä painonkehitys, sekä reipas pään kannattelu ja kääntyminen vatsalta selälle, sekä kontaktin ottaminen ja hymyily auttavat hurjasti imetyksen loppumisesta aiheutuvaan mielipahaan.

Näin meillä. Toivon sydämmestäni, että teillä muilla imetys sujuu ja saatte annettua pikkuisellenne sitä hyvin tärkeää äidinmaitoa ja sen mukana kaikki huisin tärkeät vastustuskyvyt ja vitamiinit jne.

Ihanaa vauva-arkea kaikille! (Ikäväkseni olen huomannut, että täällä on käynyt täydellinen kato syntymien jälkeen)
 
Mulla imetys on onnistunut alusta asti mutta kun meillä tyttö oli jo syntyessään isokokoinen on hän ollut kovin nälkäinen. Olisi syönyt melkein tunnin välein ja imi ptkät pätkät putkeen, lopputulos oli että eihän se maito oikein tahtonut riittää + oli mulle aika raskasta. Nyt tyttö saa myös korviketta n. kerran päivässä eli ei ole täysimetyksellä. Yritän olla ottamatta tuosta murhetta, tuntuu että paine täysimetykselle on suuri... mutta pääasia että tyttö kasvaa ja voi hyvin. emoticon Tosin on hieman levoton välillä, menemme tosiaan käymään hänen kanssa vyöhyketerapeutilla, katsotaan saadaanko siitä apuja.
 
itse täysimetin n. 3 viikkoa jonka jälkeen siirryin suosiolla korvikkeisiin+pumppaan sen verran maitoa mitä vain tulee. ennen synnytystä ajattelin että imetän ainakin sinne puolivuotiaaksi asti mikäli maitoa riittää mutta kun pikkuinen syntyi, koinkin imetyksen vain ahdistavana ja stressaavana, minkä seurauksena myös poika oli levoton. Nyt kun on täysin pulloruokinnalla on paljon tyytyväisempi koska itsekään en enään stressaa jatkuvasti :) en koe olevani mitenkään huonompi äiti vaikken imetäkkään, tärkeintähän on kuitenkin että poika saa ruokaa, kasvaa hyvin ja molemmat ollaan tyytyväisiä :)
 
Meillä neiti ruokitaan pääasiassa tissillä, iltasin annan lisäksi korviketta ja se purkki sitten seuraavan yön/aamun/päivän aikana loppuun, ettei menis turhaa sitten viemäristä alas.

Rintakumin kanssa imetän, mikä sinänsä harmi kun sitä pitää aina muistaa kantaa mukana joka paikkaan jos aikoo imettää. Ja sitä pitää pestä ja keitellä ja sen asentaminen.. ääh, ei ite paikoillee laitossa mitää, mutta ku se ei pysy jos ite tai vauva hipaseekaan siihen ni se tippuu ja taas asentelemaan. Mutta ei pitäs valittaa kun kuitenkin muuten sujuu ihan jees.
Ilman kumia on tyttö muutaman kerran suostun imemään, mutta ne kerrat on niin vähäsiä, että ei niistä paljon intoilla. Pakko myöntää, että mulla on niin lyhyt pinna ja tuolla tytöllä vielä lyhkäsempi, että saattaa jäädä vaan haaveeks kumista eroon pääseminen.

Kylässä oon imettäny, muuten julkisilla paikoilla on niin vähän käyty, että ei oo siellä vielä tullu tilannetta vastaan että imettäiskö vaiko antais pulloa. Toisaalta varmaan kallistuisin sinne pullon puoleen ihan vaan jo sen rintakumin takia, asentelua ja sitte se lentelee ympäriinsä - ei oikein houkuttais :/

Aion imettää niin kauan kun maitoa tulee ja yhteistyö vauvan kanssa sujuu. En ota paineita imetyksen kestosta loppuu sitte huomenna tai vasta vuoden päästä. Sitten siirrytään korvikkeeseen ja pidetään tyttö sen kanssa tyytyväisenä. =)
 
Mulla lähti maito hienosti nousemaan hetikun sain pikkasen keskolasta vierihoitoon.. Täysimetän, vaikka se välillä onkin rasittavaa! :( salaa toivon, että mun maidontuotanto hyytyis, ni vois siirtyä hyvällä omallatunnolla korvikkeisiin! :D korviketta en ole antanut kertaakaan, mutta nyt lauantaina poika saa ensmäisen kerran korviketta, kun hän menee yökylään..
itte oon meinannut, et jos nyt sit jaksais ainaski 4kk täysimettää, mut maksimi on puolivuotta! :)
mukavia imetyshetkiä!
 
Meillä tuli vastaan sellanen tilanne, että poika huusi illat ja imi tissiä tunnin tai jopa puolen tunnin välein iltaisin ja vietti tissillä aikaa vähintään puoli tuntia kerrallaan. Sitten meni siihen, että huusi vaan, eikä malttanut imeä näennäisesti ollenkaan. Itestä tuntui, että maitoa olis tullut kun puristaessa tuli kuiteskin pisaroita ja vaavin suussa oli maitoa. Eka ilta oltiin ihmeissämme mieheni kanssa että mikäs ny? Onneksi toisena iltana keksittiin antaa pakkasesta pumpattua maitoa kunnes hiljeni ja nukkui hyvin. Eli ei kerinneet tissit tuottaa maitoa riittävästi ja illalla kun muutenkin on nälkäisempi hetki. Eli poika väsyi tyhjähköjen tissien imemiseen ja valitti kun piti kauheesti nähdä vaivaa muutaman pikku pisaran vuoksi. Sitten vaan niitä kuivia rintoja pumppasin ahkerasti vaikka mitään ei tullut. Seuraava ilta meni jo hiukan paremmin, enkä pihtaillut sen "lisämaidon" kanssa vaan annoin kun tuntui että rinnoista ehtyy. ONNEKSI olen aiemmin pumpannut pakkaseen! Nyt musta tuntuu, että tissit taas paisuvat ja kovettuvat maidosta pojan päiväunien aikana ja illalla riittää maitoa. Ainoa mutta oli se, kun poika tottui imemään illan viimeiset isommat ateriansa pullosta, niin nyt on sitten raivareita kun tissistä ei tulekaan niin helposti ja vaivatta kuin pullosta. Ymmärrän hyvin.. kuka nyt illalla väsyneenä jaksaisi kovalla voimalla imeä ja heruttaa rintaa, kun voi vaan juoda tuttipullosta itestään tihkuvaa maitoa?! Itsekin valitsisin sen helpomman. :)

Eli jos täysimetät ja omistat pumpun niin pumppaa siitäkin huolimatta että maitoa tulee. Jonain hetkenä voi vaavi tehdä maidontarpeensa suhteen spurtin ja silloin lisämaito on kullan arvoista!
 
Vinkki, jos joku haluaa saaha maidon nousemaan paremmin, tai siis lisätä maidon tuotantoa: luontaistuotekaupasta (ainaki Life:sta) saa SARVIAPILAKAPSELEITA/-TEETÄ, joka auttaa!:) Ostin nuita tabletteja, tuntus auttavan. Oli kyllä aika tyyriitä, mutta eipähä ainakaan tyssähä nyt sit maidon tulo..:) Ajaa siis saman asian kuin ykköskalja, mutta helpompi ja minun mielestä parempiki tapa (ei joudu juomaan pahaa olutta eikä saa alkoholia vereen-> maitoon).
 
Meillä imetetään ja annetaan kerran päivässä korviketta, koska saatiin neuvolasta kehoitus antaa lisämaitoa. Täysimetin vauvaa n. 5 viikon ikäiseksi ja olisin mielelläni jatkanut yrittämistä. Pikkuinen kasvaa pituutta miltei yläkäyrällä, joten ei ihan maito riitä samantahtiseen painonnousuun. Minulle on ollut yllättävää se, että melkein kaikki aika kuluu siihen, että pikkuinen on tissillä. Aion silti jatkaa pontevasti tätä tärkeää asiaa :) Hoidetaan muita juttuja sitten joskus tulevaisuudessa....
 
Mieki oon aatellu niin että kerta tässä ollaan ÄITIYSlomalla niin käytetään se aika vauvan parhaaksi. Eli tissitellään niin paljon ku tarvii, sitä vartenhan me kotona ollaan.:))
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top