iloinen mutta suruinen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Erika
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Erika

Erika

Oman äänensä löytänyt
Mä oon onnellinen kun on toinen lapsi tulossa :) pitkään mietitty ja nyt vihdoinki onnisti. Tekisi mieli huutaa maailmalle että meille tulee vauva. Mutta en tiiä miten sen asian kanssa nyt sitte tekis sillä sain tietää että siskon pienokainen ei ehkä jaksa elää laskettuun aikaan :/ he kauan toivoivat lasta ja nyt käy sitte näin.
En osaa oikein selittää sitä miks jahkailen kertomista omasta raskaudesta. ehkä mietin liikaa sitä että pahoitanko toisen mielen sillä että kerron ilouutisen ku toiset sai juuri kuulla tosi surullisia uutisia.
 
Mä olen kanssa iloinen siitä, että olen raskaana vaikka oikeasti minun ja miehen elämäntilanteet ja varsinkaan yhteinen taloudellinen tilanne ei todellakaan ole ihanteellinen lapselle. Kuitenkin nirsosti elämällä sitä varmasti pärjätään, kunhan pääsen tässä taas työkokeiluun ja sen jälkeen toimeentulotuki ja äippärahat jne.

Kuitenkin harmittaa taas niiden puolesta, jotka yrittävät vuosia ja eivät saa lasta - jos siis ei johdu siitä, että jommassa kummassa vanhemmassa on lapsen saannin kannalta vakavia ongelmia. Jos olisin ihan alkuraskaudessa pystynyt, niin olisin mieluusti suonut tämän onnen jollekin sitä ansaitsevalle mutta nyt kun Tiitiäisen on nähnytkin jo pari kertaa niin ei siitä omastakaan rakkaasta enää haluaisi luopua. :/
 
Minä en ymmärrä, mitenkä se siskon lapsi ei jaksa elää laskettuun aikaan asti ja miten se selvis. Onko siskollas raskausmyrkytys vai onko lapsi jotenkin sairas? Se on kyllä varmasti ainakin alkuun katkeraa, jos siskos menettää lapsensa ja pitäis siinä sit iloita toisen vauvaonnesta. Kyllä hän kuitenkin varmaan toivoo, että kerrot hänelle suoraan ja hyvissä ajoin, etkä viimeisenä. No toivottavasti hänenkin vauva kuitenkin selviäisi ja pääsisitte yhdessä iloitsemaan toistenne onnesta :)
 
Samaa mieltä kuin hillevi kaikkein pahinta olisi varmasti siskollesi uutisen pimittäminen / pitkittäminen. Tsemppiä ja ihan voit hyvällä omalla tunnolla nauttia ja iloita omasta raskaudesta. Olet kuitenkin varmasti mukana siskosi (mahdollisessa) surussa.
 
Lääkäri oli kertonu siskolle että ei jaksa pienokaisen sydän enää. vkol 20 huomattii ultras että sydämes oli jottaa mutta sillo se ei ollu huolestuttavaa. Täl viikol olivat käyneet äitipolil ultras ja huomattii että pahentunu asia ja sielt sitte hesaa joutuvat menee ja siel sitte sanottu että ei selviä :(
pitänee koittaa saaha kerrottua omasta raskaudesta jotenki :) kuiteski haluan olla hänelle rehellinen ja ei tätä pysty kauaa pitää salassa
 
Ompa kyllä kamala juttu siskollas. Tuntuu pahalta, jos ei mitään voi tehdä ja vauva vaan tulee väkisin kuolemaan :( on kyllä sunkin varmasti vaikeaa täysin iloita ja etenkin kertoa siskolles. Saat kyllä aika varovainen olla siskos seurassa, ettet liikaa hehkuta. Tuollainen ottaa niin pitkään toipua ja toisen onnea on vaikea seurata vierestä, jos oma on juuri mennyt. Eipä tuohon järkeviä neuvoja osaa antaa.
 
Takaisin
Top