Ihastuminen toiseen

[Vvappu]

Moi!
Olen paininut näiden tunteiden kanssa jonkin aikaa ja olen ajatellut ettei ne ole tosia, jos niitä ei myönnä kenellekään, enkä olekaan niistä kenellekään kehdannut kertoa, arvelen ettei kannatakaan.
Palasin töihin tänä vuonna hoitovapaan jälkeen. Esimieheni oli hoitovapaan/äitiysloman aikana vaihtunut. Huomasin heti, että hän on komea. Myöhemmin huomasin että hän on myös hauska, tuoksuu hyvältä ja meillä on samankaltainen luonne. Jossain vaiheessa aloin toivomaan, että olisimme samoissa vuoroissa. Sykkeeni nousee kun hän tulee viereeni. Tuntuu, että hänellä on tapana tulla tosi lähelle kun hän pyytää esim. katsomaan jotain papereita. Nauramme toistemme jutuille. Yleensä olen vähän arka/ hiljainen, etenkin miehiä jännitän, mutta en häntä. Lukuun ottamatta tilanteita kun tunnen perhosia vatsassani. Viime aikoina olen huomannut olevani mustasukkainen hänestä. Se on raastava ja ärsyttävä tunne, josta vain suutun itselleni. Tuntuu että ajattelen häntä koko ajan ja ilahdun kun hän soittaa minulle, työasioissa tietenkin. Esimiehen välttely ei onnistu mitenkään, meillä on niin pieni työpaikka, että näen häntä lähes joka päivä. Hänellä on vaimo ja lapsi. Minullakin on lapsi ja mies, jonka kanssa olemme yrittäneet toista lasta tämän alkuvuoden.

En usko, että esimieheni on ihastunut minuun, mutta salaa toivon että olisi. Itse olen varmastikin ihastunut esimieheeni, mutta toivon etten olisi! Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 11 vuotta, joissa naimisissa 6 vuotta. Tapasimme alle 20 vuotiaina, eikä meillä ole ollut juurikaan muita kumppaneita ja olemme olleet uskollisia toisillemme. Rakastan miestäni, totta kai. Töiden takia näemme mieheni kanssa melko vähän, työvuorot menee tosi paljon ristiin ja yhteisiä vapaa päiviä on vähän. Kahden keskistä parisuhdeaikaa on todella vaikea järjestää, sitä meillä oli viimeksi tammikuussa. Saamme ehkä 3-6 kk välein vuorokauden toisillemme. Tai muutaman tunnin. Seksi on hyvää, silloin kun sitä on. Aikataulujen takia välillä emme jaksa kuin kerran kk, nyt on tietysti ollut vähän enemmän, kun yritämme raskautta. Avioliittomme on vain arjen hoitoa. Silloin kun saamme kaksin viettää aikaa, olemme aina saaneet juteltua asioista ja myöskin huomanneet, että meillä on yhdessä hauskaa näidenkin vuosien jälkeen.

Taidan kaivata arkeeni ja elämääni enemmän hauskuutta, huolettomuutta, kosketusta ja "kutinaa vatsan pohjaan". Ihastuminen työpaikalla tuo minulle näitä kokemuksia, paitsi sitä kosketusta josta salaa haaveilen. Olisipa jokin konsti siirtää nämä kokemukset kotiin. Tunnen itseni säälittäväksi ja lapselliseksi, koska olen antanut tällaisten tunteiden syntyä. Noloa ihastua pomoonsa. Minulla ei ole varsinaisia kysymyksiä asiaan liittyen, halusin vaan saada jollekin purettua nämä asiat ja saada ehkä jotain näkökulmaa tilanteeseen.

 

[jarkko]

Vastaan kuitenkin, vaikka kirjoititkin, ettei sinulla ole mitään erityistä kysyttävää. Toivottavasti tämä on puolestasi ok.

Suhteesi mieheesi kuulostaa tosi mahtavalta ja siltä, että teillä on asiat kohdallaan. Myöskin flirtailusi pomon kanssa kuulostaa mukavalta. Mietit, että olisipa jokin konsti siirtää pomosi kanssa flirttailu kokemukset kotiisi. Minä uskon -- kerro toki jos olen väärässä -- että ne siirtyvät jo tällä hetkellä kotiin. Työpaikkaflirtin tiedetään ainakin yleisellä tasolla piristävän parisuhteen seksielämää. Kerroit, että seksi on hyvää silloin kun sitä on. Sanoisitko siis, että tämä pitää paikkaansa myös teillä?

Kerroit myös, että tunnet itsesi lapselliseksi ja säälittäväksi näiden tunteittesi takia. Miksi koet asian niin? Minä en näe tarinaasi niin, että olisit lapsellinen tai säälittävä. On varsin inhimillistä ihastua toisiin ihmisiin, eikä siitä tarvitse kokea syyllisyyttä. Sanoisin jopa, että olisi perin outoa, jos ihminen ei elämänsä aikana ihastuisi useampaan kuin yhteen ihmiseen.

Jos vielä koet, ettei ihastuminen uhkaa parisuhdettasi (vai uhkaako se sinusta?), voisiko jopa ajatella niin, että voit nautiskella tästä ihastuksesta? Voi myös ajatella, että koko perheesi hyötyy tilanteestasi, jos onnistut siirtämällä niitä hyviä ja hauskoja fiiliksiä työpaikalta kotiin saakka.