Ihanimmat lastenkirjat

Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Mitkä on ihanimpia lastenkirjoja, joita olet lukenut lapsillesi? Entä mitkä oli omia lapsuuden suosikkejasi? Oletko lukenut omia vanhoja suosikkeja lapsillesi?

Esikoisen kirjoista Pet agents -sarja ja Pomenia-trilogia on niin hyviä että jälkimmäiset luin itselleni, kun en saanut lukea esikoiselle (esikoinen lukikin itse loppuun). Vähän pienempien lasten kirjoista ainakin Fanni-sarja on ihana.

Omia suosikkeja tulee mieleen ainakin Miina ja Manu ja Pupu Tupuna -kirjat. Niin ja Harry Potterit, jos ne lasketaan lasten kirjoiksi. Miinaa ja Manua on luettu jo esikoisellekin, Pupu Tupunaa oli pakko lainata kirjastosta kuopukselle, kun on pieni pupufani. Harry Potter on vielä kummallekin liian jännä.

Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään oli kuulemma niin usein luettu lapsuudessani, että isäni osaa sen vieläkin ulkoa. No nyt minä osaan pätkiä sekä siitä, että Kuka lohduttaisi nyytiä kirjasta, kun on saanut lukea kummallekin pojalle niitä.
 
Meillä on tällä hetkellä Oppi ja ilo -kirjat kovassa luennassa. Vauva on nyt oppinut painamaan Älä kutita virtahepoa -äänikirjan eläimistä ääntelyt esiin 😁 jopa viimeisellä sivulla olevaan tosi pieneen kosketusnappiin osaa painaa. Sieltä tulee musiikkia ja hän hytkyy sen mukana 😂 aion hänelle hankkia samaa sarjaa myös Älä kutita possua -kirjan 😄

Paksusivuisten kirjojen lisäksi olen lukenut hänelle Tiitiäisen runoja. Kirjastossa viimeksi katseltiin pari paksusivuista kuvakirjaa, ja imettäessä luin hänelle samalla yhtä lasten runokirjaa 😊 Kotiin pitäisi kyllä ostaa pari paksumpaa iltasatukirjaa, mutta viimeksi ei kirjakaupasta löytynyt äkkisilmäyksellä mitään.

Oman lapsuuden suosikkeja oli mm. Upponallet. Meille luettiin paljon ja luin myös itsekseni paljon. Raahasin kirjastosta kassikaupalla luettavaa peruskouluaikana. Toivottavasti saan omalle lapselleni lukea pitkään iltasatuja ❤️
 
Meillä luetaan Pupu Tupunaa, Miinaa ja Manua, Onni ja Aada -kirjoja, ja sitten mitä nyt sattuu kirjastosta mukaan tarttumaan. Olen alkanut kiinnittämään huomiota saduissa käytetyn kielen monipuolisuuteen ja erilaisuuteen. Monesti lastenkirjoissa käytetään niin tavallista, tylsää kieltä. Yksinkertaista. Meillä nyt pitää vielä olla kuvallisia satukirjoja, mutta melkein jo ostin jonkun fantasiakirjan syntymäpäivälahjaksi. Siinä oli kuvitusta muutaman sivun välein. En enää muista kirjan nimeä enkä kirjoittajaa.
 
Kiva aihe! Omia suosikkeja ihan pienenä(taapero ikäsenä) oli kuulemma lelumaan nipsu(hirveää😂). Sit isompana muumikirjoja luettiin ja harry potterit ehdottomasti kouluikäsenä. Nyt aikusena oon lukenu kaikki muumit ja Janssonin novellikokoelmat.

Omalle lapselle 1v 11kk oon lukenut kaikista eniten tiitiäisen runoja, sitä neuvolasta saatua lorukirjaa(jossa on siis ihania loruja) ja semmosta runokokoelmaa kuin "hiiri mittaa maailmaa". Noi osaan kans pitkälti jo ulkoa. Lapsen lempi kirjat on ton neuvolan lorukirjan lisäksi tammen kultaisen kirjaston "pupu ja muna" ja "pikkuveli ja minä". Tällähetkellä ainakin😅 nää vaihtelee aika tiuhaan.
 
Meillä 7- ja (ihan kohta) 5-vuotias, joille luen vielä, koska kaikki tykätään niistä hetkistä.
Mm. Miina ja Manu-kirjat, Tuomas Veturit ja monet konekirjat olivat suosiossa pienempänä. Nyt vähän isompana ollaan luettu Viirua ja Pesosta, Apo Apposia, Risto Räppääjiä, Heinähattua ja Vilttitossua, Peppi Pitkätossuja ja Aku Ankkaa. Äänikirjana ovat paljon kuunnelleet Eemeliä ja Melukylän lapsia. Äänikirjat ovatkin olleet pitkien automatkojen pelastus.
Ollaan luettu melko laajasti, ite tykkään (ja pojatkin), että on hyvä juoni ja hyvää rikasta kieltä. Ja onnistunut kuvitus.
 
litranmitta sanoi:
Meillä on tällä hetkellä Oppi ja ilo -kirjat kovassa luennassa. Vauva on nyt oppinut painamaan Älä kutita virtahepoa -äänikirjan eläimistä ääntelyt esiin 😁 jopa viimeisellä sivulla olevaan tosi pieneen kosketusnappiin osaa painaa. Sieltä tulee musiikkia ja hän hytkyy sen mukana 😂 aion hänelle hankkia samaa sarjaa myös Älä kutita possua -kirjan 😄

Paksusivuisten kirjojen lisäksi olen lukenut hänelle Tiitiäisen runoja. Kirjastossa viimeksi katseltiin pari paksusivuista kuvakirjaa, ja imettäessä luin hänelle samalla yhtä lasten runokirjaa 😊 Kotiin pitäisi kyllä ostaa pari paksumpaa iltasatukirjaa, mutta viimeksi ei kirjakaupasta löytynyt äkkisilmäyksellä mitään.

Oman lapsuuden suosikkeja oli mm. Upponallet. Meille luettiin paljon ja luin myös itsekseni paljon. Raahasin kirjastosta kassikaupalla luettavaa peruskouluaikana. Toivottavasti saan omalle lapselleni lukea pitkään iltasatuja ❤️
Click to expand...
kiitos oivasta virtahepo-vinkistä
 
Kummilapselle päällystin aikanaan kontaktimuovilla Miinaa ja Manu-sekä Puputupuna sarjojen kirjoja. Kestivät paremmin kovakouraista omatoimista lukemista... saman aion tehdä myös pojan tuleville "herkille" kirjoille ja tarjoilla turvallisesti myös tarinoita jo ikäsuosituksia aiemmin.
 
Aaltokukka sanoi:
Kummilapselle päällystin aikanaan kontaktimuovilla Miinaa ja Manu-sekä Puputupuna sarjojen kirjoja. Kestivät paremmin kovakouraista omatoimista lukemista... saman aion tehdä myös pojan tuleville "herkille" kirjoille ja tarjoilla turvallisesti myös tarinoita jo ikäsuosituksia aiemmin.
Click to expand...
Onks kirjoissa ikäsuosituksia? 😅

Meidän kaks vuotiaan suosikki on tällä hetkellä kaikki Pupet. Ollaan lainattu kirjasto tyhjäksi niistä. Lorut on ollu suosittuja aina. Pipsa possun ja Muumien kurkistelu- ja luukkukirjoista pitää myös.

Ootan jo sitä aikaa et voi lukea kunnolla pidempiä kirjoja yhdessä. Taapero rakastaa kyllä kirjoja, mut aika lyhyitä tekstejä jaksaa kuunnella vielä.
 
Pikkupikkupikkunen sanoi:
Onks kirjoissa ikäsuosituksia? 😅
Click to expand...

Joissain vähän isompien kirjoissa olen nähnyt. Niissä kannattaa kyllä miettiä lapsen valmiuksia jos haluaa lukea ennen suositeltua ikää. Esim meidän vähän herkälle esikoiselle ei olisi voinut lukea Pomenia-trilogiaa ennen suositusikää (6-7 vuotiaille). On niissä sen verran jänniä elementtejä. Mutta varmasti jollekin toiselle 5-vuotiaalle olisi voinut lukea. Ja ai niin, Oppi&Ilo kirjoissa taitaa myös olla. Ne tuskin on liian jänniä.
 
Tuohon aiempaan listaan lisään vielä Tatu ja Patu-kirjat. Tykkään suomalaisista kirjoista (ja ruotsalaisista), koska niiden kuvaama elämänmeno on lapsille samaistuttavaa. Toki pienten kanssa sillä ei ollut sellaista merkitystä kun nyt isompien.
 
Vargynja sanoi:
Joissain vähän isompien kirjoissa olen nähnyt. Niissä kannattaa kyllä miettiä lapsen valmiuksia jos haluaa lukea ennen suositeltua ikää. Esim meidän vähän herkälle esikoiselle ei olisi voinut lukea Pomenia-trilogiaa ennen suositusikää (6-7 vuotiaille). On niissä sen verran jänniä elementtejä. Mutta varmasti jollekin toiselle 5-vuotiaalle olisi voinut lukea. Ja ai niin, Oppi&Ilo kirjoissa taitaa myös olla. Ne tuskin on liian jänniä.
Click to expand...
Joo nii oppi ja ilossa on, ne muistikin, mut en muista tienny vaikka oonki kova lukemaan ite ja myös lapselle! Mutta noi taaperon kirjat ei nyt vielä kovin jännittäviä oo, et ikäsuosituksiin on varmaa vielä aikaa. 🤭
 
Itse oon aikuisena tykännyt Ronja Ryövärin tyttärestä. Lapsena tykkäsin Onnellista ja Annelista. Ihan taaperona ainakin Miina ja Manu ja Puppe. Ja tietenkin kaikki Disneyn prinsessasadut! Etenkin Pocahontas oli mun suosikki! Disneyn satuja tuli kuunneltua kasettikirjoina.
 
Pupu Tupuna, Muumit ja Mauri Kunnaksen kirjat oli lapsuuden suosikkeja. 🥰 Palleroinen ei hirveesti vielä kirjoista piittaa. Lorut miellyttää eniten molempia.
 
Itse muistan omasta lapsuudesta erityisesti Pupen, Mintun ja Tammen kultaiset kirjat. Myös Disneyn prinsessasadut oli ihania, varsinkin ne kirjat, joissa tuli kasetti mukana ja sivua sai kääntää "kun kuulet tämän äänen". 😍

Omille lapsille oon lukenut monipuolisesti kaikenlaista.. Pienempänä esimerkiksi Puppea ja Tomppaa. Mauri Kunnaksen kirjoista erityisesti Herra Hakkarainen. Esikoinen oli kova Autot-fani, ja se tarttui myös pikkuveljeen, joten Salama McQueen-kirjat on koluttu miljoonaan kertaan läpi. 😂 Koululaisena mm. Risto Räppääjää, Harry Potteria ym. Nyt ei oo muutamaan vuoteen enää luettu yhdessä. Keskimmäisen kanssa saatettu vielä kuunnella äänikirjoja välillä.

Vauvan kanssa ollaan vähän katseltu kirjoja.. toki ei jaksa vielä kiinnostaa, vaikkakin innokkaasti katselee jo kuvia. Yksi uusista kirjasarjoista, mitä oon päiväkotityössä haalinut itselleni on Ympyräiset-tunnetaitokirjat. Ihania hahmoja ja samaistuttavia tarinoita. Niitä tullaan vauvan kanssa tulevaisuudessa sit lukemaan, mutta kolutaan ensin noi kuvakirjat läpi. 😁 Paljon on kaapissa lastenkirjoja odottamassa isoveljiltä ja kirjastossa varmasti myös vieraillaan ahkerasti, kun sen aika on. 😊
 
Tammen kultaiset kirjat oli mustakin kivoja ja niitä on tullut luettua lapsillekin. 😊 Esikoiselle aikoinaan ja nyt aletaan hiljalleen lukea niitä kuopukselle. Mauri Kunnaksen kirjoja olen lukenut aika harvoja, mutta osa niistä oli lapsena sitäkin tärkeämpiä (kuten Joulupukki)
 
Minä rakastan lastenkirjoja! Innostukseni on tarttunut lapsiin ja luemme paljon. Ikärajoista Pomenian ikäraja on ollut merkityksellisin, niistä trilogian toinen osa voi olla jopa liian jännittävä, jos ei heti perään lue kolmososaa. Me luettiin ne ensimmäistä kertaa lapsen ollessa 5-vuotias, suositus on 7+ trilogian toisessa ja kolmannessa osassa, mutta meillä se oli sopiva aika lukea, kun muita jännittäviä oli jo luettu.

Hämäränhyssyn seikkailut on myös jännittävä trilogia, mutta selvästi kesympi kuin Pomenia.

Jännittävien joukkoon lasken myös Ronja Ryövärintyttären.

Suosikkejamme ovat myös Tatut ja Patut, Viiru ja Pesonen, Koiramäet, Herra Hakkaraiset ja muut Mauri Kunnakset, Risto Räppääjät, Heinähattu ja Vilttitossu ja tietysti klassikot Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli.

Lapsi lukee itsekseen jotain koodauskirjoja, jotka on suunnattu lapsille sekä jotain sarjaa, jossa on erilaisia ammatteja, esim Minusta tulee insinööri. Hän tykkää myös Kapteeni Kalsareista ja Etsivä Peppusesta.

Runoista luemme pääosin Kirsi Kunnaksen tuotantoa, niitä rakastin itsekin lapsena, ja yhä tykkään.

Kuvakirjoja sopivan mittaisilla teksteillä on moneen lähtöön, sellaisia, jotka eivät ole mitään tiettyä sarjaa. Yhdessä seikkailee Muhkuraisen Kuhmurainen, yhdessä Noita-akka Luiheliini. Muutamia hyviä kakkakirjoja on hyllyssä, myyräkirjoja jne

Pupu Tupunat ja Miinat ja Manut eivät oikein ole innostaneet, myös Mintut ja Teemut sekä Pupet on meillä jäänyt vähemmälle.
 
Takaisin
Top