Mymmeli84
Jostain jotain jo tietävä
Hei vaan kaikille..
Oon viimeks kirjotellu tänne palstoille viime vuoden toukokuussa, viimisimmäks kaiketiki tuonne lapsettomuustutkimus-osioon.. Lyhyesti kerrottuna/kertauksena:
- 2009 huhtikuussa varhainen keskenmeno/tuulimuna tmv.
- 2010 helmikuussa lapsettomuustutkimukset:
*entisellä miehelläni todettiin todella huonolaatuiset siittiöt.
*minulla epäiltiin endometrioosia ja myös tietyt hormonitarvot olivat 35-vuotiaan tasolla, vaikka olin tuolloin siis 26-vuotias. Näiden lisäksi lääkäri väitti vasemman munasarjani olevan kadoksissa..ei siis löytänyt sitä ultralla eikä muutenkaan..
*Munanjohdinten aukiolotutkimuksessa toiselle puolelle ei virrannut liuosta, kysymysmerkiksi jäi kramppasiko munanjohdin (kun on siis lihas) sen vuoksi kun tutkimus oli niin kipuinen vai oliko se todella tukossa.
*huhtikuussa inseminaatio, tuloksetta.
- 2010 syksyllä
*erosimme entisen mieheni kanssa.
*aloitin e-pillerit "hoitona mahdolliselle endometrioosille".
*muutin toiselle paikkakunnalle ja kävin paikallisessa yksityisessä, joka ihmetteli suuresti "kadonnutta" munasarjaani, joka sitten ultralla löytyi juuri sieltä mistä kuuluikin. Samalla tarkisti peräsuolen kautta olisiko viitteitä endometrioosiin (sekä tarkkaili asiaa myös samalla kun ultrasi kohtua jne.) eikä ymmärtänyt väitettä, että minulla se olisi. E-pillereiden syöntiä jatkoin ihan ehkäisyn vuoksi.
Ja nyt tilanne siis se, että päätimme uuden mieheni kanssa heinäkuun lopussa jättää ehkäisyn pois ja eilen tein raskaustestin, joka näytti positiivista saman tien <3
Tää oli siis kolmas "yritys-kierto" ja ainakin jotain raskautumiseen viittavaa on tapahtunut :) Kuukautiset ovat nyt siis viikon verran myöhässä ja testiin tosissaan tuli melkein samanaikaisesti kaksi viivaa :)
Toisaalta olen aivan onneni kukkuloilla, koska tämä on parhainta maailmassa, mutta toisaalta pelottaa aivan hirveästi ettei kaikki jostain syystä olisikaan hyvin..... Ajatukset ja tuntemukset poukkoilee nonstoppina laidasta laitaan.. Normaaliahan se on kun on kokenut sen minkä olen, mutta kyllä sitä haluaisi niin kovasti vaan nauttia tästä ajatuksesta, että mun sisällä kasvaa pienen pieni riisinjyvänen.. <3 ..varmaa on ainakin, että reilun kahden viikon päästä mennään yksityiselle kuuntelemaan josko siellä pienen pieni sydän pumppailis :) Sit vois jo pikkasen huokasta helpotuksesta..
Onko teillä muilla paljonkin oireita? Mulla ei oikeestaan ole juurikaan.. Nännit vähän hellät, väsyttää, välillä koskee vatsaan sillai kuukautiskipumaisesti ja nälkä iskee useammin kuin normaalisti ja aivan yht'äkkiä ja sit onkin ruokaa saatava pikaisesti naamariin tai tulee heikotus. Toisaalta ihanaa, että oireita niin vähän, toisaalta sit taas.. No, tiedän, että joillain ei ole oireita juurikaan koko raskausaikana..
Nooo..mutta jos piskunen pysyy tiukasti kyydissä, niin heinäkuun alussa meillä on ihana pieni nunnunen <3 Parasta <3
Oon viimeks kirjotellu tänne palstoille viime vuoden toukokuussa, viimisimmäks kaiketiki tuonne lapsettomuustutkimus-osioon.. Lyhyesti kerrottuna/kertauksena:
- 2009 huhtikuussa varhainen keskenmeno/tuulimuna tmv.
- 2010 helmikuussa lapsettomuustutkimukset:
*entisellä miehelläni todettiin todella huonolaatuiset siittiöt.
*minulla epäiltiin endometrioosia ja myös tietyt hormonitarvot olivat 35-vuotiaan tasolla, vaikka olin tuolloin siis 26-vuotias. Näiden lisäksi lääkäri väitti vasemman munasarjani olevan kadoksissa..ei siis löytänyt sitä ultralla eikä muutenkaan..
*Munanjohdinten aukiolotutkimuksessa toiselle puolelle ei virrannut liuosta, kysymysmerkiksi jäi kramppasiko munanjohdin (kun on siis lihas) sen vuoksi kun tutkimus oli niin kipuinen vai oliko se todella tukossa.
*huhtikuussa inseminaatio, tuloksetta.
- 2010 syksyllä
*erosimme entisen mieheni kanssa.
*aloitin e-pillerit "hoitona mahdolliselle endometrioosille".
*muutin toiselle paikkakunnalle ja kävin paikallisessa yksityisessä, joka ihmetteli suuresti "kadonnutta" munasarjaani, joka sitten ultralla löytyi juuri sieltä mistä kuuluikin. Samalla tarkisti peräsuolen kautta olisiko viitteitä endometrioosiin (sekä tarkkaili asiaa myös samalla kun ultrasi kohtua jne.) eikä ymmärtänyt väitettä, että minulla se olisi. E-pillereiden syöntiä jatkoin ihan ehkäisyn vuoksi.
Ja nyt tilanne siis se, että päätimme uuden mieheni kanssa heinäkuun lopussa jättää ehkäisyn pois ja eilen tein raskaustestin, joka näytti positiivista saman tien <3
Tää oli siis kolmas "yritys-kierto" ja ainakin jotain raskautumiseen viittavaa on tapahtunut :) Kuukautiset ovat nyt siis viikon verran myöhässä ja testiin tosissaan tuli melkein samanaikaisesti kaksi viivaa :)
Toisaalta olen aivan onneni kukkuloilla, koska tämä on parhainta maailmassa, mutta toisaalta pelottaa aivan hirveästi ettei kaikki jostain syystä olisikaan hyvin..... Ajatukset ja tuntemukset poukkoilee nonstoppina laidasta laitaan.. Normaaliahan se on kun on kokenut sen minkä olen, mutta kyllä sitä haluaisi niin kovasti vaan nauttia tästä ajatuksesta, että mun sisällä kasvaa pienen pieni riisinjyvänen.. <3 ..varmaa on ainakin, että reilun kahden viikon päästä mennään yksityiselle kuuntelemaan josko siellä pienen pieni sydän pumppailis :) Sit vois jo pikkasen huokasta helpotuksesta..
Onko teillä muilla paljonkin oireita? Mulla ei oikeestaan ole juurikaan.. Nännit vähän hellät, väsyttää, välillä koskee vatsaan sillai kuukautiskipumaisesti ja nälkä iskee useammin kuin normaalisti ja aivan yht'äkkiä ja sit onkin ruokaa saatava pikaisesti naamariin tai tulee heikotus. Toisaalta ihanaa, että oireita niin vähän, toisaalta sit taas.. No, tiedän, että joillain ei ole oireita juurikaan koko raskausaikana..
Nooo..mutta jos piskunen pysyy tiukasti kyydissä, niin heinäkuun alussa meillä on ihana pieni nunnunen <3 Parasta <3
