Huomaako lapsesta, onko hoidettu kotona vai päivähoidossa?

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Joskus kuulin jossain sanottavan, että kotona hoidetun ja päivähodossa olleen lapsen tunnistaa toisistaan. Onko totta?
 
Kyllä ja ei. Kun kotihoidettu 1-2-lapsisen perheen lapsi menee eskariin, hän saattaa hetken aikaa tarvita esim. pukemiseen enemmän apua kuin tarhahoidettu, mutta tämä korjautuu kuukaudessa. Eli mitään pitkäkestoista eroa ei ole, vain tällaista nopeasti itsekseen korjautuvaa. Pienessä perheessä saa kotona paremmin palvelua kuin tarhassa tai suurperheessä..
 
Varhaiskasvatuksessa töissä olleena voin sanoa, että usein huomaa. Jos lapsi tulee päivähoitoon vasta vaikka viskarina, niin usein on pidempään hoidossa olleisiin lapsiin nähden vastustelevampi, lyhythermoisempi, ei yleensä osaa yhtä hyvin perustaitoja (esim. piirtäminen, saksilla leikkaaminen jne) ja odottaa enemmän palvelua. Usein myös moni kotona pitkään ollut lapsi on itkuherkempi. Mutta tässä tietysti täytyy muistaa että persoonissa ja kotikasvatuksissa on paljon eroja.
 
Meillä 2.v 11kk poika meni vasta hiljattain hoitoon ja kyllä huomaa, että on saanut enemmän palvelua, kuin serkkunsa.


Me ollaan annettu pojan kehittyä hissukseen omaan tahtiin. Osaa syödä itse, pukea kengät, sekä täydellinen kynäote on ollut jo pitempään hallussa koska me maalaillaan ja piirrellään paljon kotona.

Puhe on meidän pojalla jäljessä, koska me ymmärretään hänen tarpeensa niin hyvin, ettei tarvi paljoa sanoa että tulee kuulluksi. Päiväkodissa on puhe alkanut kehittyä huimasti!

Serkku meni 9kk vanhana hoitoon ja on tosi itsenäinen tekijä. Puhuu hyvin ja ilmaisee itseään. Osaa paljon.

Silti en vaihtaisi siihen että poika ois aloittanut hoidon aikaisemmin, koska ei ole mikään kiire kehittyä tässä valmiissa maailmassa ja mulla ei ollut töitä tai tarvetta laittaa.

Oon niin onnellinen, että pikkumies sai olla näinkin pitkään kotona. 💙
 
Kyllähän päivähoidolla on usein myönteisiä vaikutuksia. Lisää sosiaalisuutta ja (varsinkin aralle lapselle) rohkeutta sen suhteen, lisää itsenäisyyttä, voi nopeuttaa esim. puheen kehitystä. Esikoisesta huomasi hyvin kehityksen kun meni perhepäivähoitajalle ja sitten päiväkotiin. Pph:lla aloittamisen jälkeen alkoi oppia sanoja ihan rytinällä. Toisaalta kyseinen hoitaja oli turhan varovainen ja varoitteleva, mikä saattoi jopa pahentaa pojalle luonteenomaista varovaisuutta. Tähän asiaan auttoi päiväkoti ja siellä aloittaessaan ryhtyi kiipeilemään rohkeammin ym. ja sai kavereita.

En kuitenkaan usko, että osaisin vieraasta lapsesta sanoa, onko päivähoidossa vai ei. Lapset ja perheet on kuitenkin erilaisia. Toiset on luonnostaan sosiaalisempia, omatoimisempia ja rohkeampia. Toiset taas kaipaa enemmän apua ja turvaa ja jännittää uusia ihmisiä ja tilanteita. Yksi kotihoidossa oleva voi osata 1-vuotiaana puhua paremmin kuin toinen hoidossa käyvä 2-vuotias.
 
Asian saattaa huomata. Just tämä lyhythermoisuus, monesti näillä lapsilla on hankalampaa odottaa omaa vuoroaan kun pyytävät apua. Lapsen temperamentti ratkaisee kuitenkin enemmän. Sosiaaliset taidot on sellainen mistä monesti puhutaan, mutta olen itse sitä mieltä, että vielä 6-vuotiaskin on sen verran pieni, että sosiaaliset taidot ovat vasta kehittymässä. Toki monelle esimerkiksi ujolle lapselle verkostoituminen nuorempana on hyväksi sen sijaan, että odotetaan sinne 5-6v paikkeille. Tämäkin tosin on hyvin lapsikohtaista.
 
Muokattu viimeksi:
Minustakin yksilöllisillä ominaisuuksilla on enemmän merkitystä kuin ympäristön vaikutuksella. Olen joskus kuullut väitettävän, että päiväkodissa lapsen puhe kehittyy nopeammin kuin kotona, mutta meillä se meni ainakin päin vastoin. Esikoinen meni tarhaan yksivuotiaana ja kahden vuoden iässä puhui vain muutamia sanoja, pikkusisko oli kotihoidossa, ja hän otti puheen haltuunsa paljon aikaisemmin.

Saksia ei minusta tarvitsisi antaa tarhaikäisille ollenkaan, ei edes päiväkodissa, sen asian ehtii kyllä myöhemminkin oppia. Mieluiten vasta sitten kun lapsen arvostelukyky kertoo lapselle, mitä on soveliasta leikata ja mitä ei.
 
Kyllä se on ihan lapsen temperamentista ja kiinnostuksesta kiinni. Molemmat lapseni aloittivat päiväkodissa saman ikäisinä (1v5kk). Esikoinen osasi tuolloin puhua jo täydellisesti, mutta nuorempi puhui vain muutaman sanan lauseita. Esikoinen oli kömpelöimpi kuin pikkusiskonsa saman ikäisenä.
Ikäero lapsilla on 6v, joten kummallakin on ollut kotiaikaa.
 
Saksia ei minusta tarvitsisi antaa tarhaikäisille ollenkaan, ei edes päiväkodissa, sen asian ehtii kyllä myöhemminkin oppia. Mieluiten vasta sitten kun lapsen arvostelukyky kertoo lapselle, mitä on soveliasta leikata ja mitä ei.
No tämä olisi kyllä se optimaalinen tilanne, ettei niillä saksilla sohellettaisi turhan aikaisin ja vältyttäisiin monelta vahingoilta. Mutta, koska monessa paikkaa saksia kuitenkin käytetään, esimerkiksi päiväkodissa ja jossain askartelupajoissa, koen turvallisempana opetella niiden käyttöä kotona kun voin itse valvoa mitä tapahtuu, ainakin niin kauan kun sakset eivät jää mihinkään pöydille pyörimään ja kaikki parturoidaan uusiksi..
 
Takaisin
Top