Hissittömässä kerrostalossa lasten kanssa

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Pärjääkö lasten kanssa kerrostalossa (tai vastaavassa), jossa ei ole hissiä?

En olisi pärjännyt lasten syntyessä, asuessa ylemmissä kerroksissa. Sektioiden ja koirien vaunujen kanssa lenkittämisen takia. Nyt oltaisiin ehkä muuttamassa ja tarjolla olisi varteenotettavia asuntoja, mutta hissittömissä kerrostaloissa. No nyt ei olisi aikoihin sitten tulossa perheenlisäystä, jos koskaan.
 
Varmaan vähän riippuu ihmisestä ja mikä kerros on kyseessä. Me muutimme kuopuksen odotusaikana hissittömän kerrostalon ylimmästä kerroksesta pois, koska en olisi pystynyt edes raskausajan loppuun asti kulkemaan portaita. Supistelut alkoivat jo rakenneultran jälkeen ja polvet olivat kovilla portaiden nousussa muutamaa viikkoa myöhemmin. Mies kyllä etsi netistä vaunuja, jotka olisi ollut mahdollista kuljettaa portaissa, mutta kaikki kaatui siihen, että en pysty oman painon lisäksi kantamaan portaissa mitään näiden polvien vuoksi. Olen myös nukuttanut kaikkia vauvojani päiväunilla ulkona, jossa uni on maittanut pitkään. Vain keskimmäinen nukahti vaunuihin ilman lenkkiä, joten aika hankalaa olisi ollut.
Samassa talossa asui kyllä lapsiperheitä, joten varmaan sen jotenkin olisi saanut toimimaan tinkimällä ulkoilusta.

Kun ei enää vaunuikäisiä lapsia ole, niin varmasti sama talo olisi yhä hyvä paikka asua. Ehkä se ylin kerros ei silti houkuttelisi.
 
Me asuttiin hissittömän kerrostalon kolmannessa kerroksessa kunnes lapsi oli n 1,5-v. Mies raahasi vaunut portaat aina ylös ja alas, kunnes joutui sairaalaan, mistä eteenpäin vaunut oli pyörävarastossa. Vauvan sai kannettua mukavasti ylös vaunukopassa ja taapero alkoi opetella portaiden kiipeämistä itse. Varasto oli suht lämmin, mutta alue sen verran levotonta että pelotti pitää niitä siellä (mitään ei kuitenkaan sattunut). Me myös käytiin vaunulenkillä aika lailla päivittäin, joten ei se mahdoton yhtälö ole. (Suurimman osan siitä ajasta mies opiskeli yliopistossa ja läsnäolopakollisia luentoja oli tosi vähän, joten oli paljon kotona.) Enemmän oli haittaa naapureista (parvekkeella nukuttaminen esim ei käynyt päinsä alakerran naapurin tupakoinnin takia ja lapsen kasvaessa maassa olevat lukuisat tumpit alkoi muuttua isommaksi ongelmaksi), mutta kuten todettua alue ei ollut kovin hyvä.
 
Mä olin jo ihan pulassa kun oli taapero, vauva ja itse raskaana kun oli hissi mennyt rikki ja piti kotoa poistua. Asuttiin 7. kerroksessa. Ei auttanut kuin koittaa varovasti rullata rattaat alas.
Siskon luona käydessä oli myös hankalaa kun ei rattaat mahtunut vanhaan hissiin, ja tietysti lapset aina nukahti matkalla, joten itse en kyllä voisi kuvitella asuvani (pienten) lasten kanssa hissittömässä talossa.
 
Jonkinlainen kantoliina tai reppuhan siinä kannattaa olla, jos nuorin on vauva/taapero. Kun olin lapsi, me asuttiin hissittömässä kerrostalossa kolmannessa kerroksessa. Pukkyveljeni syntyi silloin. Rattaita säilytettiin sellaisessa syvennyksessä rapoakäytävän alatasanteella. En tiedä uskaltaako niin tehdä nykyään, kun on niin paljon ilkivaltaa.
 
Ei taida enää saada edes säilyttää kun on paloturvallisuus riski. Ja niitä on vissiin poltettukin rappukäytävissä ja varastoissa.

En voisi kuvitellakaan kerrostalossa asuvani ilman hissiä ja hissinkin kanssa saisi tressaa onko hissi toiminnassa.
 
Kerran neljännessä kerroksessa asuessa hissi oli rikki ja tultiin kotiin. Tuplarattailla sitten ylös. Juu, sit oltiin kotona vauvan ja taaperon kanssa kunnes oli korjattu.. En kyllä pienten kanssa ilman hissiä asuisi, noin 3v kanssa voisin jo asua.
 
Lisään vielä että yhden pienen kanssa meidän tyyli voi toimia. Useamman pienen kanssa tuskin. Vähintään isomman pitää pystyä kulkemaan itse portaat ettei tarvitse useampaa lasta kantaa.
 
En olisi itsekkään pärjännyt ilman hissiä. Synnytyksen jälkeen olin niin heikossa kunnossa, että parin viikonkin päästä meinasin pyörtyä välillä. Verenhukka ja hemoglobiini todennäköinen syy, sekä erkaantuneet vatsalihakset. Hissi oli pelastus. :)
 
Me asumme hissittömässä kerrostalossa. Joka kerta kun mennään ulos ja sisään, rattaat kulkevat rappuset ylös ja alas. Alle puolivuotiaan kannoin portaissa aina kopassaan erikseen, sen jälkeen lapsi on istunut rattaissa portaat ylös ja alas. Jos on lisäksi ollut muita tavaroita kannettavana, on lapsi istunut rattaisiin vyötettynä sen aikaa kun olen kantanut muita tavaroita, jotta lapsi ei toikkaroi rappukäytävässä itsekseen. Välillä pitää edelleen tuo nelivuotiaskin kantaa portaissa, mutta siinä se menee ihan kuten viikon ruokaostoksetkin. Eipä sitä erityisemmin ajattele, sitä pitää itsestään selvänä, koska asunto on omistusasunto, jonka arvo on vain laskenut ja putkiremppakin lähestyy, joten myynti ei kannata ja loukussa ollaan.
 
Takaisin
Top