Hengenahdistus öisin

Y

youngwoman

Satasella mukana keskusteluissa
Viime päivinä olen nukkunut todella huonosti vaikka yleensä nukun kuin tukki. Olen heräillyt jatkuvasti yöllä ja aina herätessä on alkanut tulla kamalaa ahdistusta. Tuntuu että henki ei kulje niinkuin kuuluisi ja sydänkin alkaa hakkaamaan. tähän mennessä se on mennyt aina ohi sillä että hengittelee oikein syvään ja nopeasti. rauhallisesti en osaa siinä kohtaa hengittää kun muutenkin jo tuntuu että tukehtuu.
En tiedä liittyykö se sitten noihin huonoihin yöuniin kun tässä muutamina aamuina minua on tavallaan huimannut. en pysty kuivaamaan edes hiuksia enää peilin edessä kun tulee olo että nyt on aivan pakko istua tai lähtee taju.
Tämä on todella inhottava vaiva ja pelottaa vähän mihin se vielä johtaa jos jatkuu koska minulla on tosi vahva taipumus saada paniikkikohtauksia ja tuollainen tukehtumisen tunne aiheuttaa niitä varmasti ennen pitkää.
Onko muilla ollut samanlaisia oireita? tätä on nyt jatkunut muutamia päiviä ja nyt siis rv31+2
 
Joka raskaudessa ollut 'paniikkikohtauksia' ja jonkinlaisia hengenahdistuksia. Ekassa raskaudessa tulivat jos olin bussin kyydissä, silmät sumeni, taju meinasi lähteä, hengittäminen oli vaikeaa. Toisessa raskaudessa sama jatkui, myös kun joutui olemaan auton kyydissä varsinkin jos autossa oli vähänkin lämmintä. Kolmannessa raskaudessa, tosi usein aamuisin kun laitoin itseäni kuntoon niin alkoi ahdistamaan, hengittäminen oli vaikeata, pyörrytti jne. Nyt neljännessä raskaudessa välillä vaan ahdistaa, tuntuu etti hengeä saa, pyörryttää jne. Ei yhtään kivaa, mutta onneksi ovat vaivana vain raskaana ollessa.
 
Joo. Yksi selitys voisi olla tuo että ehkä sinulla on tapa kääntyä selällesi unissasi, ja ehkä juuri sinulla kohtu jo tässä vaiheessa painaa isoja laskimoita niin että veren paluukierto sydämeen huononee, ja se saa aikaan hengenahdistusta (ei tarpeeksi verta keuhkoihin -> hapen vaihto huonompaa -> elimistö "hälyttää" tarpeella hengittää enemmän).

Kasvava kohtu ja kohoava pallealihas ja ahtaalle joutuvat sisäelimet, painavammat rinnat, ryhdin muuttuminen, kaikki nää voi aiheuttaa sitä, että hengittäminen tuntuu erilaiselta ja vaikeammalta kuin ennen muissakin asennoissa ja tilanteissa. Ja jotkut meistä ovat tosi herkkiä reagoimaan näihin tuntemuksiin. Voivat hätäännyttää.

Jos vain pystyy, voi hokea itselleen: "raskaus ei tapa äitiä!". Ei ole mitenkään mahdollista, että raskauteen liittyvistä syistä happi ihan oikeasti loppuisi kokonaan. Vaikka tuntuu pahalta välillä. Ja jos vaikka alhainen verenpaine pistää pyörtymään, niin sitten pyörrytään! Vaarallisinta siinä on kaatua korkealta, joten kantsii hakeutua ala-asentoihin jos alkaa tuntua liian huippavalta. Kyllä siitä sitten herää.

En tarkoita väheksyä paniikkikohtaustaipumusta, ja tiedän ettei siinä enää sitten mikään järkeily pysty kohtausta pysäyttämään.
 
mulla tulee noita ahdistuksia ihan missä ja millon vaan. Nytkin istun sohvalla niin välillä ahdistaa..naamaa rupee ihan kuumottaa ja hiki valua kun on niin ihana tunne.. [>:]ja sitten joskus alaalta ylös tulo vaati 10min istumisen ja hengittämisen. Joskus ihan vaan seisominen. Itelläkin joskus lievää paniikkihäiriötä ollut mutta ei tämä tunnu niin pahalta kun jotenkin saa järkeiltyä että se kuuluu asiaan. Vauva vaan mytjyää..
 
Mulla oli kanssa jossain vaiheessa noita hengenahdituksia, sekä päivällä että yöllä heräsin
siihen etten meinannut saada henkeä. Tuntui aika pelottavaltakin, mutta nyt ne on kyllä
pysyneet poissa jo useamman viikon ajan. Ja olen nyt siis viikolla 34.
Minulla meni ohi, mutta jos kovasti vaivaa ja mietityttää niin puhukaa ihmeessä neuvolassa..
 
moikka. mulla oli myös raskauden aikana tuollaisia hengenahdistuksia. juuri selällään sekä sohvalla kyljellään maatessa. ne tuntui tosi inhottavilta ja kävin jopa sydänfilmissä sen takia. mutta lekuri selitti että se kuuluu joillain taudin kuvaan.. :) kohtu, sisäelimet yms saattaa painaa sitä valtimoo ja se saa sydämen hakkaamaan enemmän ja hengityksen vaikeutumaan. mulla saattoi tulla niitä joskus seisaallaankin. silloin mulla ei ollut vielä hemoglobiinissa mitään häikkää. toi hengenahdistus loppui mitä enemmän tuli viikkoja. en muista että niitä ois tullut enään viikoilla 30+
mulla autto se että nousin heti ylös tai muutin kunnolla asentoo. hengittelin syvään. aluksihan noi pelotti kun ei tiennyt että mistä se vois johtua.  
 
Takaisin
Top