Helmihölinät

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Päivää!

Ihanaa, Halipossu, kun ootte päässy lenkkeilemään! Mä en tonne lumisille poluille edes unelmoi lähteväni, ei oo meinaan seikkailumieltä tällä kaupunkilaislapsella ;) Josko noi tänään sais aurattua ton kävelytien radanvarresta Graniinpäin... Tosin taas näyttää mittari -12c :S

Tuik, jälkionnistuneet ristiäissankarille! Itsehän en suostu tunteilemaan tollain kyynelvirroilla sitten kolmen vkon päästä... (katotaan vaan, täytyy ehkä ottaa vati alle, ettei kappeliin tuu äkkinäistä tulvaa... Saattais vielä tulla valaskala paikalle ja meidän Joona joutua suuhun ;))
Kerrohan mitä sanottiin Kaapon lonkista!

Peilileikeistä, niin onko maarisen Venla ainoa, joka innostuu peileistä? Kun mä aina välillä yritän tolle pojalle peiliä näyttää ja sillä leikittää tuolla kylppärissä vaipanvaihdossa, mutta eihän se mitään tajua. Kerran hölmistyneenä katto omaa kuvaansa hetken, mutta sitten oli taas paljon kivempi nostaa katse ja kattella äiskää peilin kautta... Ja ainakin hoitolapsistani muistelen, että jossain vuoden tienoilla ne peilit on ihan parhaita! (poikienkin mielestä ;))
 

Ninoska

Satasella mukana keskusteluissa
Huomenta päivää!

Jaahas kun täällä on nyt näköjään kaksi Helmikuun aloitusta..saa nähdä kumpaanko tässä nyt väki sitten kirjoittaa vai molempiinko [;)][:D]

Kamalan rankka lääkärireissu noin niin kuin fyysisesti (ainakin tuli jumppaa...) takana...kun oli kamala kiire heti aamusta ampaista tuonne liikenteeseen. Ja kun hiki päässä työntää vaunuja tuolla pehmeän lumen peittämillä teillä, ja koittaa päästä ylittämään katuja noiden valtavien vallien yli, niin huh huh! Ja otti päähän, kun itse kiirehti, että ehtisi ajoissa (aika oli varattu 9:ltä) niin lääkäri tuli töihinsä 15 min. myöhässä...minä jo tuskailin siellä, kun oma hiki ehti hiukan haihtua ja selkä kuivua, mutta vauvan puolesta sai tuskailla, että "tuleeko pienokaiselle kuuma?, ja tulisi jo se lekuri, ennen kuin pieni herää!!!"..no ei herännyt ja saatiin keikka hoidettua.

Mulla kun on nyt sellainen mukava kaulakysta riesana (synnynnäinen ontelo, johon on kertynyt nestettä), ja kun se nyt alkoi vaivaamaan, niin piti hakea lähete Meilahteen, että pääsee (jos ja kun joskus ehkä...) leikkaukseen.
Mulla vaivasi tuo kolmisen vuotta sitten, että tuttu juttu, mutta kun ne silloin sen tutki ja otti koepalaa, niin se meni liian "pieneksi", eikä voitu leikata silloin (vaikka olin jo leikkausosastoonkin tyutustumassa...). Nyt se on taas tuossa kananmunan kokoinen pahkura kaulalla painamassa ja särkemässä [:(]
Ja saa stressata että miten ja milloin leikataan, ja joudun olemaan sitten siellä sairaalassa (erossa pienestäni), ja tulee olemaan tosi kipeä, eikä voi syödä juuri mitään...[:(] Tosi surkeeta! Mutta toki haluan siitä mahd.pian eroon!
Vauvan kanssa en kyllä sinne Meilahteen lähde, (kunhan ajan saan) ja täällä jo tuskailen, kun ihan alkaa pian hävettämään (minä niin tunnollinen työntekijä) miehen puolesta, jos se joutuu koko ajan ottamaan vapaata (mä ajattelen lähinnä sen työkavereita, että ne joutuu sitten huhkimaan kahta kauheammin, kun sijaisia ei palkata)...mutta eipä ole montaa vaihtoehtoa, kun kaikki sukulaisetkin on niin kaukana...

Meillä oli Lauantaina kans Ristiäiset, ja pojasta tuli Jonne Artturi [:)]
Meni tosi hyvin meidän juhlat, ja oli aika pienimuotoiset. Meillä oli seurakuntasali varattuna, ja siellä oli hyvät tiskikoneet ym. niin oli kiva tulla sitten kotiin rauhoittumaan, kun heti ensimmäisenä tarvinnut alkaa juhlien jälkiä korjaamaan.
Ihana nuorisopappi oli meillä, sellainen rento mies. Piti kauniin puheen ja yllätin itseni, kun onnistuin olemaan itkemättä "Ystävä sä lapsien"- laulun "Siunaa äitiä ja isää, heille elinpäivää lisää.." sanojen kohdalla [:D]...kuten siskon pojan ristiäisissä. Taitaa olla pikkuhiljaa taaksejäänyttä tuo hormonimylläkkä, ja itkuiitan aikakausi [:D]
Enää ei itketä juuri mikään, ja aika paljon nykyään vaan naurattaa. Pieni on niin veikeä ja suloinen. Eilenkin saatiin makeat iltanaurut, kun "pörrättiin" ja "päristiin" (poika ihmetteli silmät pyöreänä ääniä, ja naureskeli ísille ja äidille onnellisena) seurusteltiin siinä aikamme, kunnes uni vei taas pienen mennessään.
Kovasti on pienokaisella asiaa joka päivä, ja naurattaa.

Meillä taitaa olla aika rautainen vatsa pojalla, kun ei ole pahemmin väännellyt. Toisinaan paukuttaa, mutta ei sen kummempia väänteitä ole ollut. Meillä on alusta asti annettu Tuttelia, ja välissä kokeilin sitä (paljon kehuttua) Nan:ia, niin se ei tunnu sopivan meille lainkaan, kun siitä Jonne sai vatsanväänteet ja itkut.
Ei olla annettu Relaa eikä Cuplatonta.

Mainioita kuvia olette laittaneet ja tosiaan aika lasti siellä SannaKoon Supermiehellä oli [:D]
Ei meilläkään ihan tuollaisia ole ollut...

Mä pesin vahingossa pissavaipan pesukoneessa! Heitin muutaman harson tuolilta koneeseen muun pyykin joukkoon, ja se oli sieltä harsojen välistä livahtanut mukaan...ja voitte vaan kuvitella miltä kaikki pyykit näytti sen hienoksi hajonneen vaipannukan kanssapyörittyään [:D]
Millähän ihmeellä mä saan mun mustat lempparihousut nyt puhtaaksi nukasta!?! [&:]

Mitähän tässä nyt taas tähän uhkaavasti lakanaa lähentelevään plakaatiin muuta rustaisi...jos tämä oli nyt tässä ja tämä "oma napainen" taas vetäytyypi taustalle [;)]

 
Top