Heinäkuun höpinät

[Leijonaemo-]

Jatketaan tänne keskustelua, kun heinäkuu on jo hyvässä vauhdissa!

 

[JenniK]

Eka paniikki vedetty. Olimme miehen kanssa reissussa Raumalla, kun aloin huolestua siitä että vauva on ollut tosi hiljaa pari päivää. Olin tuntenut torstaina viimeksi hänelle ominaisia napakoita potkuja. Perjantaina tuntui ihan pari nykäisyä joita epäilin hikaksi, ja lauantaina matkattiin Raumalle. Koitin perille päästyämme tunnustella vähän väliä, liikkuuko vauva tai potkiiko, mutta ei mitään. Lopuksi aloin olla jo sen verran huolissani, että ajatukset pyöri vain vauvassa ja halusin hotellille saadakseni jonnkinmoisen kontaktin. Tehtiin kaikki sirkustemput, aloitin makoilemalla ja syömällä makeaa, laulelemalla ja vaihtelemalla asentoa kyljeltä toiselle ja selälleen, naputtelemalla ja värisyttelemällä alavatsaa. Ei mitään. Lopulta kokeilin sitäkin että menin asentoihin jotka on vauvalle epämukavampia kun tilaa jää vähemmän - niissä hän on aina alkanut potkimaan. Eikä mitään. Tarkistin ohjeistuksia liikeseurantaan ja arvoimme miehen kanssa mitä teemme. Siinä vaiheessa tuli jo itkukin. Oli lauantai, kello ehkä kahdeksan illalla ja olimme vieraalla paikkakunnalla. Soitin ensin Helsinkiin terveysneuvontaan ja sieltä ohjeistettiin menemään varuilta tarkistamaan vauvan vointi paikalliseen. Selvittelin sitten miten Raumalla asia viikonloppuna menee ja päädyin soittamaan Satakunnan keskussairaalaan ohjeita. Sieltä kehotettiin tulemaan tarkistamaan tilanne Poriin. Otettiin sitten taksi ja suunnattiin synnytyssalin päivystykseen tarkistukseen. No tottakai vekara alkoi osoittaa elonmerkkejä tunnin taksimatkan aikana . Olo kyllä helpottui suunnattomasti. Ultrassa varmistui, että tyyppi vetelee vain sikeitä. Kaikki arvot olivat normaalit ja kätilö totesi että äidin huoli tällaisissa tilanteissa on riittävä syy käydä tarkistuttamassa vauvan vointi. Tosi ystävällistä henkilökuntaa, ihan taksikuskejakin myöten!

Nyt sitten katsellaan että korvaako Kela sitä ekaa taksimatkaa vai kokeilenko matkavakuutuksesta. Taksi Poriin maksoi vähän alle satasen suuntaansa, toki takaisin tullessa oli jo Kelan lappu kourassa joten maksoimme vain sen 25 euron omavastuun. Onneksi lauantain puolella vielä oli Kelataksikuviot entisellä mallilla ja saimme taksin tunnin päästä soitosta. Ilmeisesti heti vuorokauden vaihduttua olisi ollut tuokin touhu huomattavasti vaikeampaa

 

[Stiffie]

Eka paniikki vedetty. Olimme miehen kanssa reissussa Raumalla, kun aloin huolestua siitä että vauva on ollut tosi hiljaa pari päivää. Olin tuntenut torstaina viimeksi hänelle ominaisia napakoita potkuja. Perjantaina tuntui ihan pari nykäisyä joita epäilin hikaksi, ja lauantaina matkattiin Raumalle. Koitin perille päästyämme tunnustella vähän väliä, liikkuuko vauva tai potkiiko, mutta ei mitään. Lopuksi aloin olla jo sen verran huolissani, että ajatukset pyöri vain vauvassa ja halusin hotellille saadakseni jonnkinmoisen kontaktin. Tehtiin kaikki sirkustemput, aloitin makoilemalla ja syömällä makeaa, laulelemalla ja vaihtelemalla asentoa kyljeltä toiselle ja selälleen, naputtelemalla ja värisyttelemällä alavatsaa. Ei mitään. Lopulta kokeilin sitäkin että menin asentoihin jotka on vauvalle epämukavampia kun tilaa jää vähemmän - niissä hän on aina alkanut potkimaan. Eikä mitään. Tarkistin ohjeistuksia liikeseurantaan ja arvoimme miehen kanssa mitä teemme. Siinä vaiheessa tuli jo itkukin. Oli lauantai, kello ehkä kahdeksan illalla ja olimme vieraalla paikkakunnalla. Soitin ensin Helsinkiin terveysneuvontaan ja sieltä ohjeistettiin menemään varuilta tarkistamaan vauvan vointi paikalliseen. Selvittelin sitten miten Raumalla asia viikonloppuna menee ja päädyin soittamaan Satakunnan keskussairaalaan ohjeita. Sieltä kehotettiin tulemaan tarkistamaan tilanne Poriin. Otettiin sitten taksi ja suunnattiin synnytyssalin päivystykseen tarkistukseen. No tottakai vekara alkoi osoittaa elonmerkkejä tunnin taksimatkan aikana . Olo kyllä helpottui suunnattomasti. Ultrassa varmistui, että tyyppi vetelee vain sikeitä. Kaikki arvot olivat normaalit ja kätilö totesi että äidin huoli tällaisissa tilanteissa on riittävä syy käydä tarkistuttamassa vauvan vointi. Tosi ystävällistä henkilökuntaa, ihan taksikuskejakin myöten!

Nyt sitten katsellaan että korvaako Kela sitä ekaa taksimatkaa vai kokeilenko matkavakuutuksesta. Taksi Poriin maksoi vähän alle satasen suuntaansa, toki takaisin tullessa oli jo Kelan lappu kourassa joten maksoimme vain sen 25 euron omavastuun. Onneksi lauantain puolella vielä oli Kelataksikuviot entisellä mallilla ja saimme taksin tunnin päästä soitosta. Ilmeisesti heti vuorokauden vaihduttua olisi ollut tuokin touhu huomattavasti vaikeampaa

Hui! Onneksi kaikki oli hyvin!

 

[Rouva V.]

JenniK, onneksi pikkuisella kaikki hyvin! Varmasti säikäytti

 

[Ruusunen29]

Äippäpolin tympeä asenne tänään ärsytti. 5min oltiin myöhässä (hissit) ja heti sätimistä asiasta. Vauva kuitenkin voi hyvin joka pääasia.
Ultrakuvia ei saatu eikä kyllä hyvää mieltä. Edellisen kerran puhuttiin kontrolleista rv28 ja 32 aikaisemman ennenaikaisen synnytyksen, perussairauksien ja tulehdusten takia.
Tämä hoitsu tuumasi ettei enää tämän raskauden aikana katso kohdunsuuta ja kontrolli rv36. Jos jtn tulee niin tulla näytille sitten.
Menen kyllä jos tarvitsee mutta asiat olisi voinut esittää nätimminkin ym. :/

 

[Leppäkerttu86]

Äippäpolin tympeä asenne tänään ärsytti. 5min oltiin myöhässä (hissit) ja heti sätimistä asiasta. Vauva kuitenkin voi hyvin joka pääasia.
Ultrakuvia ei saatu eikä kyllä hyvää mieltä. Edellisen kerran puhuttiin kontrolleista rv28 ja 32 aikaisemman ennenaikaisen synnytyksen, perussairauksien ja tulehdusten takia.
Tämä hoitsu tuumasi ettei enää tämän raskauden aikana katso kohdunsuuta ja kontrolli rv36. Jos jtn tulee niin tulla näytille sitten.
Menen kyllä jos tarvitsee mutta asiat olisi voinut esittää nätimminkin ym. :/

Olipas kyllä tympeää kohtelua. Saanko kysyä missä sairaalassa?

 

[Ruusunen29]

Vks (pohjanmaa).

Jäi kyllä harmittamaan. Ihmetteli mieskin käyntiä.. liekö oltu päivän viimeiset asiakkaat ja kesäkiire (?). Tuli olo että tahallaan ollaan jotenkin "vaikeita" ja hiljaisuudessa menikin käynti kuunnellen tärkeintä. Olisi vain toivonut että olisi ultratessa antanut nähdä hetken vauvaa kokonaisuudessaan vaikka se nyt ehkä oleellista olekaan. Toivotaan että loppu raskaus menee hyvin eikä komplikaatioita enää tule. Risuja kyllä käynniltä annan.

 

[e90]

Onko muut käyneet 3d/4d-ultrassa?

Me käytiin tänään rv 25+3 josko tällä kertaa olisi näkynyt kasvot paremmin kuin ru:ssa. Tottakai vauva pötkötteli taas pää alaspäin ja kasvot aikalailla mun selkää kohden eli eihän siitä paljoa näkynyt. Sen verran kuitenkin suostui kääntämään kasvoja et saatiin muutamat kuvat joissa kylläkin oli joko kädet, napanuoraa tai muuta kudosta edessä eli ei tarkimmat mahdolliset

Tyytyväisenä näytti pikkunen kuitenkin nukkuvan enkä malta odottaa et nähdään syksyllä livenä

 

[Ruusunen29]

Heinäkuun helteitä! Yöt tukalaa ku mitkä vaikka tuuletin ja ikkuna auki. Huh!
Olisi ihana pulahtaa viileään veteen mutta rannalle pysty mennä kärvisteleen ku varjoa vähän..

 

[Stiffie]

Täällä myös helteet tekee tuskaisen olon, tuntuu että mitenkään päin ei ole hyvä. Vkl:na lähdetään onneksi mökille järven rantaan, toivon että vedessä lilluminen tuo helpotuksen...

 

[Hansu Ransu]

Kolmen päivän festarirupeama vedetty. Jaksoin yllättävän hyvin, vaikka seisominen kävi kyllä aika raskaaksi ja ihmismassojen keskellä oloa piti vältellä (hyvin vaivatonta festareilla...). Piti mennä, kun liput oli olemassa ennen vauvaa ja olo pääasiassa hyvä.
Muakin helteet vähän koettelee. Täytyy miettiä mitä jaksaa tehdä mihinkin aikaan päivästä. Yöllä taas kivasti kuumuus valvottaa, herättää aikaisin ja pyörityttää sängyssä.
Pikkupoika potkii jo voimakkaasti. Alaspäin potkut on mielenkiintoisen tuntuisia, ei kovin miellyttäviä. Mutta tärkeintä tietysti on, että hän liikkuu. :)

 

[Hansu Ransu]

Onko muut käyneet 3d/4d-ultrassa?

Me käytiin tänään rv 25+3 josko tällä kertaa olisi näkynyt kasvot paremmin kuin ru:ssa. Tottakai vauva pötkötteli taas pää alaspäin ja kasvot aikalailla mun selkää kohden eli eihän siitä paljoa näkynyt. Sen verran kuitenkin suostui kääntämään kasvoja et saatiin muutamat kuvat joissa kylläkin oli joko kädet, napanuoraa tai muuta kudosta edessä eli ei tarkimmat mahdolliset

Tyytyväisenä näytti pikkunen kuitenkin nukkuvan enkä malta odottaa et nähdään syksyllä livenä

Mekin suunniteltiin tuota ultraa, mutta oltiin liian hitaita perehtymään asiaan. Netistä sitten selvitin, että viikolla 28 alkaa olla myöhäistä, ellei ole erityinen tarve. Meillä kun ei oikeaa tarvetta ollut, vaan oma uteliaisuus. Miestä se enemmän kiinnosti, itse jostain syystä säästän vauvan näkemisen ihan mielelläni siihen h-hetkeen.:D

 

[Neljäs97]

Mekin ollaan menossa mökille viikoksi. Sinne mennään veneellä on siis saaressa. Meitä lähtee minä, mies, poika, minun äiti sekä sisko ja hänen tyttöystävä :D kiva raahata kaikki tavarat yms.
Vesi onneksi auttaa vaivoihin niin pääsee lillumaan järveen vaikka koko päiväksi!

 

[Caroline]

Onko muut käyneet 3d/4d-ultrassa?

Me käytiin tänään rv 25+3 josko tällä kertaa olisi näkynyt kasvot paremmin kuin ru:ssa. Tottakai vauva pötkötteli taas pää alaspäin ja kasvot aikalailla mun selkää kohden eli eihän siitä paljoa näkynyt. Sen verran kuitenkin suostui kääntämään kasvoja et saatiin muutamat kuvat joissa kylläkin oli joko kädet, napanuoraa tai muuta kudosta edessä eli ei tarkimmat mahdolliset

Tyytyväisenä näytti pikkunen kuitenkin nukkuvan enkä malta odottaa et nähdään syksyllä livenä

Mekin suunniteltiin tuota ultraa, mutta oltiin liian hitaita perehtymään asiaan. Netistä sitten selvitin, että viikolla 28 alkaa olla myöhäistä, ellei ole erityinen tarve. Meillä kun ei oikeaa tarvetta ollut, vaan oma uteliaisuus. Miestä se enemmän kiinnosti, itse jostain syystä säästän vauvan näkemisen ihan mielelläni siihen h-hetkeen.:D

Me käytiin rv 27+1 3d/4d ultrassa. Ihan mielenkiinnosta, eli ei sinänsä mitään erityistä tarvetta, sukupuolelle toki halusin vahvistuksen ja sen sainkin. Maha-asukki oli kuitenkin sellaisessa asennossa, ihan linkkarissa jalat pään edessä ja kaikki napanuora käärittynä kasvojen eteen, että ei hirveästi naamaa näyttänyt. Nyt ollaan menossa uusintaan rv 29+2, kun se maksaa vain pari kymppiä, kun ekasta maksettiin täysi hinta. Toivotaan että asento olis vähän suotuisampi

 

[JenniK]

Törmäsin tuossa belly bindingiin, jossa synnytyksen jälkeen sidotaan keskivartalo pitkällä liinalla tuomaan tukea ja auttamaan vartalon palautumisessa. Onko jollain tästä kokemusta? Itse liinan käyttö vaikutti tosi simppeliltä, mutta kovanhintaisia liinat ovat (yli satasen). Tuo kyllä vaikutti kiinnostavalta ja haluan tutustua siihen enemmänkin. Lokakuussa on kelitkin sen verran viileät että ei tunnu ollenkaan yhtä hikiseltä ajatella viittätoista metriä kangasta vatsan ympärillä kuin mitä näillä helteillä varmasti olisi.

Edit. Mietin asiaa tämän päivän ja päädyin tilaamaan Bengkung-liinan vauvauvasta (Postituksineen maksoi 90e) Nyt vähän jännittää, millainen tulee olemaan käytössä. Sen verran myönteisiä kokemuksia luin että päätin kokeilla. Erityisesti tuo keskivartalon tukeminen kuulostaa erittäin hyvältä synnytyksen jälkeen!

Täällä on kyllä kovin hiljaista. Kaikki ovat kesästä nauttimassa!

 

[Ruusunen29]

Liinasta ei kokemusta, mutta ihan järkevältä ja kokeilun arvoiseltakin kuulostaa :)

Täällä ny kärvistelty +30 asteen helteissä niin ollut energia ja unetkin vähissä. Sisätiloissa ollut visusti, 2-3 suihkua päivässä ja tuulettimet.. silti tukaluus aivan järkyttävää välillä.

Lapsetkin läkähdyksissä ja vanhempi poika heräsi yöllä huonoon oloon. Viilentää suihkussa, lisää juotavaa ja lattialle peti. Onneksi meni ohi sillä..

 

[JenniK]

Huomiselle lupailtu vähän viileämpää ja sateita, ihanaa pitää taukoa helteestä! Bengkung-liina oli saapunut matkalla ollessa ja vaikuttaa.... Noh, pitkältä pätkältä puuvillakangasta! Olisihan sitä voinut ostaa itsekin kankaan ja saumuroida sen, mutta ihanaa välillä vain ostaa jotain valmista kun koko ajan pitää kuitenkin jotain olla puuhaamassa. Matkalta mukaan tarttui ihanaa Paapiin haukitrikoota, josta teen vaunuihin verhon. Oli niin oman näköistä, vaikka meinasin senkin jo ostaa valmiina mutta taas pitää itse päästä tekemään

Mietityttää (taas) mitä kaikkea sitä saa kuunnella niin raskauden aikana kuin lapsen synnyttyäkin. Etenkin oma isäni on melkoinen tapaus. Hän on aina ollut sellainen kasvattaja - ei väliä vaikka minä nuorimmaisena olen kuitenkin jo 34-vuotias. Aina jossain vaiheessa alkaa isän mielipidemonologissa se vaihe, kun hän aloittaa kasvatuksellisen puheen. Siitä kuultaa läpi asenne, että hän kertoo ja opettaa, neuvoo miten pitäisi ajatella ja minkälainen elämä on oikeanlaista. Vaikka hän välillä osaa myöntää että asioita voi katsoa useammalta kantilta, useimmiten hänen oma toimintansa ja puhetyylinsä näyttää että hän on vankkumattoman varma omasta näkemyksestään ja jos joku ajattelee/elää toisin, hän tekee väärin tai on typerä tai muuten vain niin keskenkasvuinen että vielä jokin päivä varmaan kasvaa aikuiseksi. Näitä pohdintoja on ihan hemmetin raskasta kuunnella. Nyt lapsenlapsen tehdessä tuloaan hän on päässyt kiinni kasvatusta koskeviin asioihin ja selvästi pyrkii "keskustelemaan" kanssani asioista ennen kuin teen ne väärin. Tämä keskustelu on täysin yksipuolista sanelua siitä, kuinka asiat kuuluu tehdä. Minun pitäisi ihan kunnolla kajauttaa ilmoille se, mitä mieltä näistä "kasvattavista keskusteluista" ja neuvojen jakelemisesta olen, jotta hän ymmärtäisi lopettaa ne, mutta en haluaisi sanoa pahastikaan. En vain usko että tuo ahdistava paasaus loppuu ennen kuin menetän pinnani kunnolla. Ja pelkään että sen paasauksen myötä suhteemme muuttuu huonompaan suuntaan, koska tiedostan jo nyt kuinka paljon herkemmin menetän hermoni kun puheenaiheena on kasvatus. Minua ei haittaa aidosti keskustella kasvatuksesta. Minua haittaa se asenne, joka kuultaa ihmisen puheesta läpi: asenne, että teen asiat kuitenkin väärin (vaikken niitä ole vielä edes aloittanut tekemään mutta tietäähän sen!) ja että isäni täytyy minulle kertoa miten asiat kuuluu hoitaa. Aaaaaargh!

Tänäänkin puhelimessa isäni viittasi kälyni tapaan hoitaa lastaan sanomalla jotain tyyliin että " Minä ajattelin että tästä minä haluan käydä sinun kanssasi vielä joku kerta pitkän keskustelun, jotta ymmärrät, että niin ei kannata tehdä." Näin punaisen kaikkia sävyjä. Niin ja mainittakoon myös se että vaikka esikoinen onkin tulossa, niin olen koulutukseltani sekä lastentarhanopettaja että luokanopettaja. Mutta. Kun se, joka asiat parhaiten tietää, on oma isä.

 

[tuulonen]

Kuulostaa mielenkiintoiselta! Mihin asioihin isäsi erityisesti tahtoo ottaa kantaa? Kuulostaa niin vieraalta, kun omaa isääni ei voisi vähempää kiinnostaa kuin kasvatus ja äiti on niin epävarma ihminen, että aina ihailee mieluiten sitä mitä muut tekevät. Tsemppiä! Suhde vanhempiin tosiaan muuttuu omien lasten myötä, pidä puolesi selkeästi!

 

[JenniK]

Kuulostaa mielenkiintoiselta! Mihin asioihin isäsi erityisesti tahtoo ottaa kantaa? Kuulostaa niin vieraalta, kun omaa isääni ei voisi vähempää kiinnostaa kuin kasvatus ja äiti on niin epävarma ihminen, että aina ihailee mieluiten sitä mitä muut tekevät. Tsemppiä! Suhde vanhempiin tosiaan muuttuu omien lasten myötä, pidä puolesi selkeästi!

Eilinen koski sitä, kuinka kälyni sitoo itsensä lapseen - isäni oli näkemästään suorastaan järkyttynyt. Olen seurannut itsekin että kälyni hoitaa veljenpoikaani eri tavoin kuin itse ehkä hoitaisin, mutta minusta on aika paksua nostaa asia esille siten että suurinpiirtein olettaa että kaikki naiset tekevät samoin tai että hänellä ylipäätään olisi mitään oikeutta puuttua tällaiseen - tai että hän näkisi lyhyen käynnin aikana edes koko totuutta! Veljeni perheineen asuvat ulkomailla miljoonakaupungissa ja ovat käymässä Suomessa vain hetken. Taitavat olla ympäristöt vähän erilaiset Suomen maaseutuun tottumattomalle kälylle, kulttuuritaustasta ja päivärutiinien rikkoutumisesta puhumattakaan

Juuri se tapa, miten hän asioista puhuu, on se mikä nostattaa hiukset minulla pystyyn. Sanoessani että me tulemme lapsemme kasvattamaan ihan siten kuin itse parhaaksi näemme, hänen kommenttinsa ovat luokkaa että voi voi, kyllä hän sen tietää mutta metsäänhän siinä mennään. Kun koitan kuitata tökeröt kommentit vitsailemalla, oma pinnani päätyy palamaan loppuun vielä herkemmin. Totesin viime käynnillämme naurahtaen, että voihan pahus, hän tulee olemaan niin pettynyt siihen miten me lapsemme kasvatamme, hän totesi että juu varmaan, ja sitten hän voi meidän käynneillämme paikata kasvatusta kasvattamalla lasta omalla tavallaan. Siis WHAT?? Tässä vaiheessa minä vaihdoin hetkeksi paikkaa tuulettuakseni itsekseni. Hänen puhuessaan siitä että kyllä pojat pitää kasvattaa pojiksi ja tytöt tytöiksi minä puhun siitä, että sukupuoli on täysin eri asia kuin sukupuolirooli, mutta hän ei eroa näe ja huomatessaan että minun kärsivällisyyteni alkaa loppua, yrittää paikkailla että no kyllähän minun jos kenen kuuluisi tietää että kyllä hänkin on sukupuoliroolien rajoja kasvatuksellaan rikkonut - kenties, olemalla yksinhuoltajaisä, mutta kyllä ne asenteet hänen kasvatuksessaan aina näkyivät minun ja veljieni kohtelun välillä.

Minusta tuntuu että raskauden myötä suhde omaan äitiini on taas kehittynyt entisestään. Hän on myös epävarma mutta hyvin sensitiivinen ja herkkä, ja hänen kanssaan voimme juurikin keskustella asioista ja hän on kiinnostunut myös minun näkemyksistäni.

 

[Rouva V.]

JenniK, isosti tsemppiä tollasen asian kanssa painimiseen! On varmasti rankkaa kun joku "työntää" väkisin omia kasvatusnäkemyksiään. Loppujen lopuksi sinä tuut äitinä tekemään ratkaisut lapsesi kannalta.