Harrastuksenne? Voiko jatkaa raskausaikana?

Cloudberry

Cloudberry

Oman äänensä löytänyt
Mitä harrastuksia teillä on? Onko niitä voinut jatkaa normaalisti raskausaikana vai onko ollut jäätävä tauolle?

Itse olen jo vuosikaudet ratsastanut. Plussauksen jälkeen pohdin monelta kantilta miten lajia jatkaa raskaana ollessa. Tulin siihen johtopäätökseen, että tunneilla voin käydä siihen asti kunnes vatsa alkaa selvästi häiritä. Rajummat maastolenkit päätin jättää väliin kokonaan. Ja tosiaan tunneillekin rauhallisen hevosen olen pyytänyt.

Nyt vaan ongelmana on tämä jatkuva väsymys kun ei millään saa itseään lähtemään, vaikka siitä piristyisikin :sad001

Muitakin harrastuksia haluaisin nyt keksiä, että piristyisi ja pysyisi hyvässä fyysisessä kunnossa. Uintia olen miettinyt. Koirien kanssa voisi lenkkien pituutta lisätä myös reilusti eikä vedota vaan tähän väsymykseen...:rolleyes:
 
Mä kans harrastan ratsastusta ja olen sitä aikonut jatkaa niin pitkälle kuin se hyvältä tuntuu. Maastoon en minäkään enää aio lähteä ja tunneilla jätän tekemättä ne jutut jotka tuntuvat epämiellyttäviltä, esim. harjoitusravin. Ja mun ratsastuksenopettaja tietää mun raskaudesta, joten sekin huomioi asian esim. estetunneilla hypyttää mulla vain matalia esteitä jos haluan hypätä tai sitten voin jättää hypyt väliin jos siltä tuntuu.

Neuvolatäti ei mun harrastuksesta oikein tykännyt. Tosin sille ei tuntunut liikuntaharrastuksiksi kelpaavan kuin uinti ja koiran kanssa lenkkeily. Aion kyllä edelleen käydä spinningissä ja jumpissa sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Spinningistä se oli sitä mieltä, että sykkeen nousut voi olla liian kovia. Eipä noilla tunneilla yleensä tarvi painaa pää punasena vaan mennä ihan omalla fiiliksellä. Ymmärtäisin kyllä hänen huolensa jos nyt olisin päättänyt aloittaa kuntoilun, mutta kun olen vuosia harrastanut liikuntaa niin tiedän kyllä rajani.
 
Jansku_82, Kiva kuulla, että muitakin ratsastajia täällä :)

Oletko huomannut, että olisit tullut hevosen selässä aremmaksi raskauden myötä? Mulla eka tunti plussauksen jälkeen oli vauhdikas nuori hevonen, jonka kyydissä ja vauhdissa olen aina ennen viihtynyt, mutta silloin jännitti oma selässä pysyminen... :/ Sen jälkeen olen toivonut niitä rauhallisempia heppoja. En ole vielä opettajalle raskaudesta kertonut. Nyt varmaan olisi jo aika.
 
mä harrastan normisti kamppailulajeja, tai harrastaisin jollen olisi raskaana ja jos oikean käden kyynärnivel ei olisi mystisesti kipeytynyt lokakuussa. vaihdoin tyttöä odottaessa kamppailulajit raskausajan pilatekseen ja nyt aloitin jo syksyllä afrotanssin, jota voin kuulemma (opettajan mukaan) jatkaa niin kauan kuin fysiikka kestää. nyt oon ollut kaksi viikkoa poissa tanssitunneilta, kun ollut niin kovat nivuskivut, mutta josko ensi viikolla jo pääsisi takaisin. harrastan myös koirani kanssa rallytokoa ja tokoa ja siellä olen pystynyt käymään. viimeksikin kävin aika kauan koiraharrastuksessa, kunnes kyykistelyt alkoi olla vaivalloisia.
 
Cloudberry: mä en sinänsä ole aristellut hevosen selässä, mutta ajattelin, että mulle annetaan tälle loppuajalle niitä rauhallisia menijöitä. Perjantaina mulle oli kuitenkin laitettu tallin kovin menijä ja hyvin pysyin kyydissä. Tuon tallin, missä käyn, hevoset on rauhallisia, joten kyydissä pysyminen on ihan omasta tasapainosta kiinni. Isoin ongelma varmaan on se kyytiin pääseminen kun talvitamineissa ei muutenkaan meinaa taipua ja nyt tuo mahakin alkaa olla tiellä=)
 
Mä käyn salilla samaan tapaan kuin aiemminkin ja kun on taustaa siihen touhuun vuosikaudet, niin olettaisin, että lähes loppuun saakka voin jatkaa, kun kuitenkin pystyn keksimään uusia liikkeitä tilalle, jos vatsa alkaa olla tiellä :)

Tosin nyt tammikuu jäi kyllä aika vähille käynneille, kun väsymys oli niin valtavaa. Mutta jos tästä nyt piristyn, niin sitten ois tarkotus jatkaa 2-3 krt /vko. Ja lisäksi käyn koirulin kanssa kaks kertaa päivässä kävelemässä, mutta ne on enemmän sellaista löntystelyä, joten ei pitäis olla pelkoa, että joutuu jossain vaiheessa lopettamaan (tai jos joutuu, niin sitten mies kyllä "riemastuu", koska koirulin lenkitys on normaalisti mun heiniä :D).
 
Mä harrastan tanssia ja se kyllä sopii raskaanaolevallekin ihan hyvin. En mä tosin enään mitään polkkaa ja jenkkaa jaksa hyppiä, mutta jotain rauhallisempaa kyllä. Viime raskaudessa kävin vielä 2 viikkoa ennen laskettua aikaa lavalla 200km päässä kotoa. Kyllä se iso maha hieman hilpeyttä herätti ja tutut kyselivät, miten uskalsin lähtee niin kauas noilla viikoilla. Niin ja ihan oman ukkoni kanssa tanssin, joten on mulla ainakin turvallinen kavaljeeri.
 
Mulla on oma kouluhevonen ja tarkoitus olisi jatkaa ratsastusta niin kauan kuin kroppa sietää. Normisti ratsastan joka päivä, kunnon treeni 4xvkossa ja muuten kevyemmin. Nyt olen pari viikkoa vetänyt vaan noi valmennukset ja treenipäivät, muina päivinä mun mies on maastoillut tai mennyt esteitä -ne on molemmat mulla nyt kieltolistalla, koska vaikka en 20 vuoteen ole pudonnut enkä pidä sitä realistisena riskinä, niin maastossa ja esteillä on kompastumisvaara ja siitä voi sitten lentää tai jopa jäädä alle.

Mulla ollut nyt selkäkipuja ja oikeastaan vain ratsastaessa selkä ei jomota yhtään :)
Lääkärikin sanoi ettei se liike ole haitaksi (etenkin kun syvät vatsalihakset kunnossa) vaan riski on juuri tuossa putoamisessa. Harmittaa kun kisakauden joutuu varmaan jättämään väliin, juuri kun on löytynyt hyvä yhteinen vire. No tietysti tää raskaus on miljardi kertaa tärkeämpi juttu kuin kisailu. Odotan innolla venyneitä lonkkia tämän rumban jälkeen, pääsee vielä syvemmin satulaan :) :)
 
Ja vielä ratsastajille tiedoksi, mulla on usea kaveri ratsastanut ihan loppuviikoille saakka! Oman fiiliksen mukaan siis :)
 
Ratsastusta minäkin harrastin 15 vuotta, mut en enää kevätkaudelle ilmoittautunut kun olis vielä touko-kesäkuussakin kai tunteja, ja pistän mielummin 700e vauvaan :) Uintia olen kuitenkin harkinnut, sais vaan peffansa liikkeelle..
 
Mä harrastan (aikuis)balettia, kiipeilyä ja sit salia ja lenkkeily sen mukaan miten ehdin ja jaksan. Oikeestaan nyt oon käynyt lähinnä tuolla baletissa, kun tuntuu ettei energiaa vaan oo ollut enempää. Luulen, että baletti ekana karsiutuu pois, alkaa varmaan jossain vaiheessa taivutukset tehdä tiukkaa. Ja nyt jo olin huomaavinani, että vaikka painoa ei oo vielä paljoa tullut eikä mahakaan juuri näy, niin tuntuu että painopiste on sen verran muuttunut, että tasapainot alkaa olla vaikeita. Tai sitten on muuten vaan lihakset jo rapistuneet, kun muu liikunta on jäänyt vähemmälle :D

Kiipeilystä pitänee kanssa luopua, kun maha kasvaa. Se tulee varmaan sen verran pahasti tielle. Mutta ajattelin sinnitellä sielläkin sen mihin pystyn. Mietin just eilen, että siinä vaiheessa kun baletti ja kiipeily jää pois (luulisin, että aika samaan aikaan) voisin harkita jotain äitiysjoogaa tilalle. Tarkistelin, että täällä on tunteja vaikka ihan alottelijoille, ja oon harratanut astangaa ennen kun vaihdoin sen balettiin pari vuotta sitten. Mutta katotaan, oon ajatellut että meen oman fiiliksen mukaan ja kehoa kuunnellen. Liikun mahdollisimman paljon, mutta koitan tosiaan kuunnella kroppaa ettei mee överiksi (mulla kun helposti kaikki menee)...
 
Mä luovutin jo ratsastuksen suunnilleen viikolla 12. Fysiikka olis kestänyt hyvin, mutta pää alkoi sanoa kieltoja. Tipuin viimekesänä nuorelta vireältä tammalta, joten oli liian tuoreessa muistissa mitä voi käydä ja kuinka nopeasti. Ja ihan tavallisessa tilanteessa ilman ennakkovaroitusta. Miljoonissa sen hevosen pompuissa ja loikissa olin pysynyt helposti kyydissä, tuossa en. Sitä edeltävästä tippumiselta olikin vuosikausia. Turha sitä on mennä selkään, jos jännittää. Silloin ainakin sattuu. Olin kans suunnitellut jatkavansa niin pitkään kuin hyvältä tuntuu ja se raja tuli yllättävän aikaisin vastaan ja eri syistä kuin olin ajatellut... Oman hevosen kanssa tilanne olis saattanut olla toinen, mut nyt kun noilla tuntsareilla menee niin ei niitä tunne niin hyvin.

Lenkille olen itseni saanut sen sijaan entistä useammin. Koiruudetkin on tästä tykänneet. Kuntosalille ja uimahalliin on myös suunnetelma, mutta väsymys ja työkiireet ovat nyt hieman harrastamista rajoittanut. Mutta suunta sinne on jo otettu :)
 
Oonkohan ainoa, jolla ei ole mitaan urheiluharrastuksia. Suomessa asuessa kavelin joka paiva, kun kavin asioilla ja viikoittain ainakin kaksi kertaa tunnin verran metsassa. Nyt taalla lampimassa asuessa on jaanyt kavely kokonaan, kun ei ole kavelyteita ja taa naapurusto, jossa muuten olisi rauhallisempi liikenne, ei ole kovin houkuttava yksistaan kavelya ajatellen. Pitaisi kai etsia jokin kiva kuntosali, mutta sekin on jaanyt kun ekat raskauskuukaudet ei juuri tolpillaan voinut olla pahoinvinnin takia ja sita ennen ei ollut meilla autoa. Mietityttaa etta pystynko pitamaan mitenkaan kehoani kasassa tata raskausaikaa satunnaisilla kotijumpilla...
oisko mitaan vinkkeja, mita sisalla voisi tehda muuta kuin stepata paikoillaan ja venytella?
 
Seinäkiipeilyn jätin pois saman tien kun plussasin. Itse ensin ajattelin että jatkan mutta ei tuntunutkaan enää oikealta. Nyt kuntosalia ja lenkkeilyä ( tylsääää)
 
Nooris, osta sellanen jumppakuminauha. Ne ei maksa paljoo ja sellasella voi tehdä vaikka mitä. Netistä varmasti löytyy erilaisia ohjeita.
 
Harrastuksena on jumpat ja salilla käyminen, ja tähän mennessä olen jatkanut kuten ennenkin (2-4 krt/viikko). Alkuvaiheessa kun voin pahoin enemmän tai vähemmän pakotien itseni sinne kerran viikossa koska tiesin miten hankalaa on palata kun tulee pidempi paussi, ja olen siitä nyt onnellinen kun treeni taas sujuu ihan mukavasti. Kovin intervalli jumppa ajattelin jatkaa niin kauan kun tuntuu vielä hyvältä makaa vatsallaan ja sittemmin vaihtaa sen jokseenkin muuksi. Zumban ja pumpin varmaan pystyn jatkamaan melko pitkään ja aina hän salilla pystyy jotakin tekemään. Ehkä kuitenkin säästän rahaa kesällä kun on kivaa liikkua ulkonakin ja laitan sitten viimeisen kolmanneksen aikana salikorttini hyllylle.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top