Haluatko/halusitko tietää lapsesi sukupuolen? Päätös voi kertoa luonteestasi. :)

Uusperhesatu

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Ohion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan se, haluaako odottava äiti tietää lapsensa sukupuolen, voi kertoa tämän luonteesta.

Tutkimuksen mukaan ne äidit, jotka eivät halua selvittää lapsen sukupuolta, eivät ole myöskään kiinnostuneita sukupuolen mukaan pukemisesta (esim. tytölle pinkit vaatteet, pojalle siniset). Nämä äidit olisivat myös avoimempia uusille kokemuksille.

Äidit, jotka haluavat selvittää vauvan sukupuolen, ovat tutkimuksen mukaan puolestaan enemmän taipuvaisia perfektionismiin.

Lue lisää täältä.

Mitä ajatuksia tutkimus herättää sinussa? Koetko, että tutkimustulokset pitävät sinun kohdallasi paikkansa? Mikä vaikutti sinun päätökseesi selvittää vauvan sukupuoli tai jättää se selvittämättä?

Keräämme foorumilaisten kommentteja artikkelin täydennykseksi. :)
 
Vastaanpa tähän myös itse.

Minä halusin tietää kunkin lapseni sukupuolen, mutta en kyllä pue lapsia mitenkään sukupuolistereotypisesti, välillä jopa ihan päinvastoin. Koen myös olevani oikein avoin uusille kokemuksille. :)

Pyrkimyksestä perfektionismiin ehkä hieman tunnistin itseni. En halua suorittaa vanhemmuutta, mutta monissa asioissa olen kyllä vähän liian perfektionisti.

En kuitenkaan usko että sillä oli vaikutusta haluun selvittää lasten sukupuolet. Kyse oli puhtaasti uteliaisuudesta. En alkanut haalia tietyn värisiä vaatteita sukupuolen kuultuani. :)
 
En halunnut tietää. Mielestäni on täysin turhaa tietää se, kivempi jännittää loppuun asti. Ei sen tietäminen vaikuta mihinkään, samat tavarat ja vaatteet hänelle ostetaan ym. En keksi yhtään syytä, miksi olisi pitänyt saada tietää. Enkä halua tietää jatkossakaan, jos saan joskus lisää lapsia.

En pue lasta sukupuolen mukaan. Olen kyllä perfektionisti, en niinkään vanhemmuudessa, vaan esim. kodin, pihan ja auton suhteen. En koe olevani avoin missään suhteessa, tykkään tutusta ja turvallisesta. Eli ei kyllä pidä ainakaan nuo väittämät kovin hyvin paikkaansa.

Tähän sukupuoliasiaan liittyen vielä. Luulin raskaana ollessani, että sukupuolen selvittämisen tilanne nykyään on noin 50/50. Olin tosi yllättynyt, kun esim. täällä foorumilla huomasin, että enemmistö haluaa ilmeisesti selvittää sukupuolen. Minulla ei siis ollut eikä ole kaveripiirissä raskaana olevia tai pikkulapsiperheitä.
 
Ei olla kysytty sukupuolta yhdessäkään raskaudessa ja siis kolme lasta on.
Ei olla miehen kanssa kumpikaan haluttu tietää.

Mä kyllä puen pojat aikas poika maisiin vaatteisiin mut värejä meillä kyllä on vaatteissa.
 
Esikoisen kohdalla haluttiin ehdottomasti tietää, suurimpana syynä ehkä se että se auttoi tekemään raskaudesta ja lapsestajotenkin enemmän totta, vaikea selittää :D Myös nimivaihtoehtoja oli mukava pyöritellä mielessä sukupuolen selvittyä, vähemmän tärkeänä tekijänä oli sitten myös ne vaatevärit. Enemmän vaatevärinäkökulma kiinnosti mummuja, ne ei ois pysyny nahoissaan ilman tietoa :grin Aiotaan kysyä sukupuoli myös tässä toisessa raskaudessa sittenkun sen aika on..
 
Ei pidä paikkansa. Halusin tietää lapseni sukupuolen, kävin sitä varten yksityisellä ylimääräisessä ultrassakin, kun normaaliultrissa ei sukupuolta nähty.

Poikani vaatteet ovat laidasta laitaan, pari päivää sitten oli taas kirkkaan punaiset housut ja punavalkoinen paita, ja toki pojalla on pinkit rattaat ja hänen tukkansa yltää lapaluiden alle. :D
Pitää kyllä leikkauttaa kesätukka pian, koska rassukalla on nyt helteillä ollut kuuma.

Erityisen tyttömäiset tai poikamaiset vaatteet ovat epämukavia (pitsi kutittaa, kaulukset hiertävät ja hiostavat), joten minun lapsiani ei näy tyttömäisissä tai poikamaisissa vaatteissa, vaan sellaisissa, jotka ovat mukavia ja pirteän värisiä.

Ei mustaa tai tummansinistä, eikä myöskään vaaleanpunaista. En minä itsellenikään noita värejä haluaisi päälleni, joten miksi kiusata lasta sellaisilla väreillä?
 
Pitää joiltain osin paikkansa, joiltain ei. En halunnut tietää sukupuolta enkä myöskään pue kovinkaan sukupuolistereotyyppisesti. Pojalta löytyy niin sinistä ja harmaata kuin punaista, keltaista, liilaa ja oranssiakin ja vaatteet tullaan kierrättämään toiselle vaikka tulisi tyttö.

Olen kuitenkin perfektionistinen enkä siitä avoimuudesta nyt tiedä.
 
Sitä en myöskään tajua, miten ne, jotka ovat niin uteliaita, että haluavat tietää lapsensa sukupuolen, ovat muka jotenkin vähemmän uteliaita kuin ne, joita asia ei kiinnostanut. Niinhän tuo artikkeli siis väittää. :wacky:

Sinänsä tuossa tuntuu sekoittuvan eri aspektit keskenään. Eli se, halutaanko tietää sukupuoli siksi, että lapsesta voidaan tehdä vanhemman tyyliin sopiva asuste, vai siksi, että vanhemmat oppisivat lapsestaan kaiken mahdollisen, mikä opittavissa on.

Vähän sama kuin jos lapsi haluaa tietää leikkikaverinsa nimen, hän haluaa tietää sen siksi, että on utelias kaveristaan, ei siksi, että nimen kuultuaan kohtelisi kaveriaan eri tavalla. Ihan samalla tavalla myös monet vanhemmat haluavat tietää lapsestaan enemmän, ihan vain uteliaisuudesta, eikä siksi, että aikoisivat kohdella lastaan eri tavalla riippuen vastauksesta.
 
Joo, samoilla linjoilla olen Suski. Vauvasta tietää niin vähän odotusaikana - hän on siinä niin lähellä kuin voi, ja siltikään hänestä ei tiedä oikein mitään. Niinpä sukupuolen selvittäminen on monelle varmasti vain tapa saada tietää edes jotain syntymättömästä lapsestaan. Myös minulle se oli juuri sitä.
 
Sukupuolella ole mitään merkitystä! Mutta silti ehdottomasti haluan/halusin tietää kumpi siellä masussa majailee, olen hyvin malttamaton;)
Sitä kun tietää (jos vauva sen haluaa paljastaa;) )kumpi siellä masussa asustaa tulee vauvasta konkreettisempi, voi kuvitella millainen tyyppi siellä on, mietiskellä nimiä, ostella kivoja vaatteita omalle prinsessalle/prinssille tms... näin ainakin meillä:)
 
Takaisin
Top