Haluan vauvan vaikkei ole miestä, kohtalontovereita?
- Ketjun aloittaja Milppu84
- Aloituspäivämäärä
hei milppu84, minäkin olen yksi sellainen joka haluaa lapsen vaikkei ole miestä. mulla on kavereita jotka tietävät aikomukseni ja kannustavat mua, mutta olisi hienoa päästä jakamaan ajatuksia jonkun sellaisen kanssa joka suunnittelee samaa. Koi suuren pettymyksen alottaessani projektini, koska monilta keskustelu palstoilta ihmiset ovat kaikonneet suljettuihin foorumeihin, ja tieto minkä löysin oli jo aika vanhaa... mutta itse ja parhaan ystäväni avustuksella olemme löytäneet jo klinikan jolla tulen asioimaan...[:)] ja projekti on jo "hyvässä" vauhdissa. minkälaiset suunnitelmat sulla on asian tiimoilta??? miten ajattelit edetä??? olisiko jotain sellaista mitä haluaisit kuulla/tietää?? Haluan auttaa sua asiossa jotka jo tiedän.. ja tietoohan kertyy koko ajan lisää.. joten ei muutakun salainen kysymysten arkku auki??? [:)]
Mä olen kans yrittäny katella eri foorumeilta keskusteluja mut aika vähän löytyy... Mulla on tosiaan vielä ihan suunnitteluasteella tää elikkä toteutuksesta ei vielä ole varmaa tietoa. Oon jo rahallisen puolen selvitelly ja lähipiirin kanssa tilanteesta keskustellut, kaverit on tietenki ollut kannustavaisia (oon maininnu asiasta parille kaverille joilla molemmilla lapsia, toinen parisuhteessa ja toinen yh), äippä tietenkään ei niin hirveenä asiasta innostunut kun ajatteli mun jaksamista mut tukena on luvannut kuitenkin olla :)
Mulla oli tossa muutama kuukausi sitten miespuolisen kaverin kanssa puhetta että josko alettais yhessä tekeen vauva mut se nyt kariutu siihen kun hän joutuu muuttamaan työn perässä kauemmaksi ja olisi kuitenkin halunnut lapsen elämään kuulua... Toi ois just niin loistava tilanne kun olis joku semmonen ihminen jonka tuntee ja joka alkais tähän projektiin niin saisi sitten sieltäkin tukea mut se nyt ei tällä hetkellä tunnu olevan mahdollista...
En oo ihan hirveenä miettinyt tota keinohedelmöitystä eikä mulla ole käsitystä miten se toimii ja mistä täytyisi lähteä liikkeelle niin kuulisin mielelläni lyhyen version siitäkin :) Toki se olisi siinä mielessä hyvä vaihtoehto että sitten tuolla jossain ei kuljeskelisi ihminen joka on autuaan tietämätön siitä että sillä on lapsi jossain :) Tosin eikö se niin mene että se mitä ei tiedä ei voi satuttaa... :) Oletko sä miettinyt koskaan raskautumista muulla keinolla kun tolla valitsemallasi?
Kiitos jo etukäteen vastauksesta, loistavaa että löytyi joku muukin jolla samat suunnitelmat kuin mulla!
Mulla oli tossa muutama kuukausi sitten miespuolisen kaverin kanssa puhetta että josko alettais yhessä tekeen vauva mut se nyt kariutu siihen kun hän joutuu muuttamaan työn perässä kauemmaksi ja olisi kuitenkin halunnut lapsen elämään kuulua... Toi ois just niin loistava tilanne kun olis joku semmonen ihminen jonka tuntee ja joka alkais tähän projektiin niin saisi sitten sieltäkin tukea mut se nyt ei tällä hetkellä tunnu olevan mahdollista...
En oo ihan hirveenä miettinyt tota keinohedelmöitystä eikä mulla ole käsitystä miten se toimii ja mistä täytyisi lähteä liikkeelle niin kuulisin mielelläni lyhyen version siitäkin :) Toki se olisi siinä mielessä hyvä vaihtoehto että sitten tuolla jossain ei kuljeskelisi ihminen joka on autuaan tietämätön siitä että sillä on lapsi jossain :) Tosin eikö se niin mene että se mitä ei tiedä ei voi satuttaa... :) Oletko sä miettinyt koskaan raskautumista muulla keinolla kun tolla valitsemallasi?
Kiitos jo etukäteen vastauksesta, loistavaa että löytyi joku muukin jolla samat suunnitelmat kuin mulla!
noh, mää mietin myös ensin vaihtoehtoo että olisin tehnyt lapsen kaverini kanssa, joka aluksi suostuikin ja sitten kun piti ruveta toimittamaan niin ei halunnut enään olla mukana kun rupesi liikaa miettimään että mitä tapahtuu jos hän sattuukin löytämään "elämänsä naisen" vaikka jokaisellahan meistä on menneisyys [;)] . yhden illan-jutut ei oo tähänkään ikään menessä ollu mun juttuja ja sitäpaitsi niistä kuitenkin voisaada vaikka mitä ikäviä kaupanpäälisiä, joten sekin vaihtoehto oli vähän niinkuin siinä. joten vaihtoehdokseni jäi tässä kohtaa inseminaation luovutetuilla siittiöillä, mikä on TODELLA kallista suomessa ( jo pelkät siittiöt maksaa 500€-> plus toimenpide ) joten päädyin itse tallinnalaiseen pieneen klinikkaan, (toimenpide+siitiöt maksaa n.320€) jossa pystyn hoitaan asiani pääasiassa suomeksi. Ensimmäisen kerran otin yhteyttä sinne heidän nettisivujen välityksellä kysyäkseni kuinka pääsen alkuun yms. ja he ottivat yhteyttä. Sitten varasin ajan ja kävin siellä konsultaatio käynnillä, kaikki sujui hienosti ja lääkäri oli erittäin ammattitaitoinen, ja keskustelu sujui suomeksi. yhteydenpito sinne toimii hyvin sähköpostilla, ja ainahan voi soittaakin jos tulee hätä käteen... koko henkilökunta on ainakin tähän mennessä ollut hyvin ammattitaitoista ja ystävällistä [:)]. mitäs muuta sitä vois kertoo... aivoni lukkiutuivat 
mutta joo kysyttävää???? vastaan mielelläni [:)] ja autan ja olen tukenakin jos haluat [:)]
mutta joo kysyttävää???? vastaan mielelläni [:)] ja autan ja olen tukenakin jos haluat [:)]En mäkään uskaltaisi silleen tehä et pokaisin baarista jonku tyypin ja luottaisin että ekalla kerralla tärppää eikä sais mitään tauteja tms :) Mut jotenki vielä vierastan sitä keinohedelmöitystäkin, en tiiä miksi... Ja niin pinnalliselta ja lapselliselta kun se kuulostaakin niin vähän mietityttää kuitenkin sekin kun ei tietäis yhtään minkänäköisen luovuttajan spermaa sais. Eihän sitä tietenkään ikinä voi tietää minkänäköinen lapsi sieltä tulee vaikka tulevan isän olisi nähnytkin mutta kuitenki ja kyllähän sitä lasta rakastais ihan samanlailla vaikka se näyttäis miltä :)
Oon kaikenlisäksi miettinyt sitäkin että jos vaan mitenkään pystyis vaikuttamaan niin en haluais synnyttää keskellä talvea... Kun yksin kuitenkin joutuis lapsen kanssa koko ajan olemaan ja mulla on koira niin pääsis sit mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen ulkoilemaan niin ei tarvis kovin kauaa pitää koiraa hoidossa... Oon vähän miettinyt että jos nyt alkais ihan tosissaan miettimään toteutusta että pääsis tavalla tai toisella yrittään raskautumista mahd pian niin jos vaan luoja suo niin vauva syntyis sit ennen talvea 2011-2012. Aattelin et jos ei nyt 3 yk:n jälkeen tärppää niin sit siirtäis sitä taas muutamalla kuukaudella että tulis kevät... Oon kerran ollutkin raskaana vuosia sitten mutta olosuhteiden pakosta päädyin silloin aborttiin mutta tiedämpähän ainakin että raskautumismadollisuuksia mulla on ainakin ollut eikä sen jälkee oo ainakaan tietääkseni tapahtunut mitään mikä siihen olisi voinut vaikuttaa.
Tuntuu vähän typerältä laskeskella tommosia kun täällä on törmänny niin moniin tapauksiin jotka on raskautumista yrittäneet jopa vuosia joten en tosiaankaan laske sen varaan että itse raskautuisin heti ekalla kerralla enkä pidä koko raskautumista edes minään itsestäänselvyytenä... Tommosia asioita vaan on joutunut miettimään just sen vuoksi kun tietää ettei vauva-arki muutenkaan ole helppoa ja kevyttä ja varmasti se on vielä miljoona kertaa raskaampaa kun sitä pyörittää yksin niin miten siitä sais edes vähän helpompaa :)
Toi keinohedelmöitys näköjään on aika arvokasta, kävin kattelemassa hinnastoja... Asun pohjoisessa joten mun ei ainakaan kannata Viroon asti lähtä, tulis kalliimmaksi ku täällä kotipaikkakunnalla loppujen lopuksi :)
Oon mä kyllä tätä niin kauan miettinyt (joskus pari vuotta sitten alottelin silleen et ajoittain kävi mielessä ja nyt 4kk aktiivisesti) että kokisin kyllä olevani valmis siihen toteutukseen, tietäs vain miten tästä eteenpäin... Pitääpä alkaa ihan tosissaan miettiin vaihtoehtoja ja laskeen pennosia, 3vkon päästä ois ovis niin jos sitä siihen mennessä ois johonki ratkasuun päätyny. Pitää alkaa uuestaan vielä kyseleen ihan tosissaan siltä kaverilta että mitä se ois mieltä :)
Jännä miten sitä on kuvitellut kärsineensä vauvakuumeesta jo vuosikausia mutta nyt kyllä se tunne on moninkertaistunut ainakin miljoonalla, vaikea yrittää pitää jäitä hatussa tai yrittää ajatella jotain muuta tai sitä että onhan tässä vielä vuosikausia mahdollista löytää se unelmien prinssi jonka kans perustaa perhe, se lapsenkaipuu on vaan niin hirviä että tuntuu tosi vaikeelta ajatus jo esim siitä että raskautuis vaikkapa vuoden päästä...
Ihana kun sä oot jo noinkin pitkällä sun suunnitelmassa, musta tuntuu että mä oon vielä ihan alkutekijöissään vaikka oon kuitenki kuukausikaupalla miettinyt asiaa ja ottanut selvää asioista ja kysellyt kavereiden kokemuksia ymsyms mutta kylläpä se suurin askel on vielä kuitenkin edessäpäin (toivottavasti ei kovin kaukana :)).
Oon kaikenlisäksi miettinyt sitäkin että jos vaan mitenkään pystyis vaikuttamaan niin en haluais synnyttää keskellä talvea... Kun yksin kuitenkin joutuis lapsen kanssa koko ajan olemaan ja mulla on koira niin pääsis sit mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen ulkoilemaan niin ei tarvis kovin kauaa pitää koiraa hoidossa... Oon vähän miettinyt että jos nyt alkais ihan tosissaan miettimään toteutusta että pääsis tavalla tai toisella yrittään raskautumista mahd pian niin jos vaan luoja suo niin vauva syntyis sit ennen talvea 2011-2012. Aattelin et jos ei nyt 3 yk:n jälkeen tärppää niin sit siirtäis sitä taas muutamalla kuukaudella että tulis kevät... Oon kerran ollutkin raskaana vuosia sitten mutta olosuhteiden pakosta päädyin silloin aborttiin mutta tiedämpähän ainakin että raskautumismadollisuuksia mulla on ainakin ollut eikä sen jälkee oo ainakaan tietääkseni tapahtunut mitään mikä siihen olisi voinut vaikuttaa.
Tuntuu vähän typerältä laskeskella tommosia kun täällä on törmänny niin moniin tapauksiin jotka on raskautumista yrittäneet jopa vuosia joten en tosiaankaan laske sen varaan että itse raskautuisin heti ekalla kerralla enkä pidä koko raskautumista edes minään itsestäänselvyytenä... Tommosia asioita vaan on joutunut miettimään just sen vuoksi kun tietää ettei vauva-arki muutenkaan ole helppoa ja kevyttä ja varmasti se on vielä miljoona kertaa raskaampaa kun sitä pyörittää yksin niin miten siitä sais edes vähän helpompaa :)
Toi keinohedelmöitys näköjään on aika arvokasta, kävin kattelemassa hinnastoja... Asun pohjoisessa joten mun ei ainakaan kannata Viroon asti lähtä, tulis kalliimmaksi ku täällä kotipaikkakunnalla loppujen lopuksi :)
Oon mä kyllä tätä niin kauan miettinyt (joskus pari vuotta sitten alottelin silleen et ajoittain kävi mielessä ja nyt 4kk aktiivisesti) että kokisin kyllä olevani valmis siihen toteutukseen, tietäs vain miten tästä eteenpäin... Pitääpä alkaa ihan tosissaan miettiin vaihtoehtoja ja laskeen pennosia, 3vkon päästä ois ovis niin jos sitä siihen mennessä ois johonki ratkasuun päätyny. Pitää alkaa uuestaan vielä kyseleen ihan tosissaan siltä kaverilta että mitä se ois mieltä :)
Jännä miten sitä on kuvitellut kärsineensä vauvakuumeesta jo vuosikausia mutta nyt kyllä se tunne on moninkertaistunut ainakin miljoonalla, vaikea yrittää pitää jäitä hatussa tai yrittää ajatella jotain muuta tai sitä että onhan tässä vielä vuosikausia mahdollista löytää se unelmien prinssi jonka kans perustaa perhe, se lapsenkaipuu on vaan niin hirviä että tuntuu tosi vaikeelta ajatus jo esim siitä että raskautuis vaikkapa vuoden päästä...
Ihana kun sä oot jo noinkin pitkällä sun suunnitelmassa, musta tuntuu että mä oon vielä ihan alkutekijöissään vaikka oon kuitenki kuukausikaupalla miettinyt asiaa ja ottanut selvää asioista ja kysellyt kavereiden kokemuksia ymsyms mutta kylläpä se suurin askel on vielä kuitenkin edessäpäin (toivottavasti ei kovin kaukana :)).
sun lapseshan se olis oli sen isä kuka hyvänsä. ja kyllä sitä rakastais joka tapauksessa :) siihen koska lapsi syntyy on hirveen huono vaikuttaa. ja jos päätät hankkia lapsen klinikan avulla niin nois kaikissa alku jutuissa menee kuitenkin tosi kauan aikaa. mää oon nyt käyny ja ollu yhteydessä omaan klinikkaani usean kuukauden ajan ja vielä kertaakaan ei olla tehty itsetoimenpidettä... mutta kyllä sekin aika on kohta käsillä.. ja sitähän ei voi koskaan tietää koska tärppää... toivottavasti heti ekoilla kerroilla....
Voihan tollasia laskeskella jos ei oo asian kanssa jos malttaa odottaa.. musta on tullu koko ajan vaan malttamattomampi asian suhteen... nyt oo yrittänyt rauhottua ja ottaa tilannetta taas haltuun, hetkittäin hyvällä ja hetkittäin huonolla menestyksellä ;)
Hyvän tukiverkon ja unenlahjojen kanssahan siittä arjesta saa helpomman ;)
noi toimenpiteet on tosi kallista touhua, ja kaikki testit ja psykologin lausunnot ja sellaset antaa siihen vielä kivan lisän... ettei vaan tulis liian halvaks...
mää oon miettinyt asiaa n.1,5v ja puolisen vuotta sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja hetkeekään ei oo katunut.
kyllä mää vieläkin haaveilen unelmien prinssistä, mutta jokaisella meillä on menneisyys, jokaisella hiukan erilainen sellainen. en kuitenkaan halua jäädä odottaan sitä prinssiä ja havahtua neli-viiskymppisenä siihen että en oo ikinä saanu lapsia ja sitten oliskin jo liian myöhäistä... joten olen ottanut yksinkertaisesti ohjat omiin käsiini, mikä tuntuu hyvältä... :)
nopeesti se aika lähtee kuluun kun tekee päätöksen ja lähtee kulkemaan kohti unelmaansa ja toimimaan sen mukaan. joten ei muuta kun päätöksiä tekemään... :)
Voihan tollasia laskeskella jos ei oo asian kanssa jos malttaa odottaa.. musta on tullu koko ajan vaan malttamattomampi asian suhteen... nyt oo yrittänyt rauhottua ja ottaa tilannetta taas haltuun, hetkittäin hyvällä ja hetkittäin huonolla menestyksellä ;)
Hyvän tukiverkon ja unenlahjojen kanssahan siittä arjesta saa helpomman ;)
noi toimenpiteet on tosi kallista touhua, ja kaikki testit ja psykologin lausunnot ja sellaset antaa siihen vielä kivan lisän... ettei vaan tulis liian halvaks...
mää oon miettinyt asiaa n.1,5v ja puolisen vuotta sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja hetkeekään ei oo katunut.
kyllä mää vieläkin haaveilen unelmien prinssistä, mutta jokaisella meillä on menneisyys, jokaisella hiukan erilainen sellainen. en kuitenkaan halua jäädä odottaan sitä prinssiä ja havahtua neli-viiskymppisenä siihen että en oo ikinä saanu lapsia ja sitten oliskin jo liian myöhäistä... joten olen ottanut yksinkertaisesti ohjat omiin käsiini, mikä tuntuu hyvältä... :)
nopeesti se aika lähtee kuluun kun tekee päätöksen ja lähtee kulkemaan kohti unelmaansa ja toimimaan sen mukaan. joten ei muuta kun päätöksiä tekemään... :)
elisamaria
Silmät suurina ihmettelijä
Täällä myös kohtalontoveri :)