Hän vai se?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vargynja

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Sanotko lemmikistä 'hän' vai 'se'? Entä vauvasta, sikiöstä/alkiosta/ naapurista, kadulla vastaan tulleesta tädistä tai ylipäätään ihmisestä?

Itselläni on paha tapa sanoa ihmisestä usein 'se'. Tätä teen varsinkin jos sävy on hieman negatiivinen. Jos siis 'se' on vaikka tehnyt jotain ikävää. Jostain syystä kuitenkin vauva kuin myös sikiö tai alkio on yleensä 'hän'. Ehkä jotenkin vaistomaisesti korostaakseni varsinkin vielä syntymättömästä vauvasta että hän on jo ihminen. Lemmikit on myös yleensä 'se'.
 
Mulla vähän vaihtelee. Yleensä sanon "se" mut joskus myös "hän".
Hän vaan kuulostaa niin teennäiseltä, mut käytän sitäkin, jos vaik puhun vähän sarkastisesti jostain.
Tai joskus, jos kysyy kuulumisia niin saatan sanoa, et "mitäs hän?" Tai sit jos kaveri näyttää siltä et etsii jotain niin "mitä hän etsii?" Jne.
Mut siis useimmiten normipuheessa "se" :grin
 
Itse kanssa lapset, eläimet, naapurit ja puoliso ynnä muut otukset ovat pääasiassa "se". "Hän" on minustakin hieman teennäinen peruspuhekieleeni mutta joskus sitäkin tulee käytettyä. Monesti myös "toi" jos puhumisen kohde on paikalla. Sikiöstä "hän" ei toimi ollenkaan, vaikka toki tiedostan että ihminen siellä on ja saatankin sanoa "hän" jos jotain personaallisuuden piirrettä huumorimielessä korostan.

Mielestäni ei ole mitään vikaa puhua "siitä" puhuttaessa ihmisestä. Kerran yksi kaveri kysyi miten voin omasta lapsestani sanoa "se" eikä "hän", eikö ole sen enempää kunnioitusta :laughing021 Ilmeisesti ihmisten tausta vaikuttaa, eri alueilla puhutaan eri tavoin.
 
Sanon kaikesta "se".

Suomen kielessä näin on alunperin tehtykin, mutta kirjakieltä laadittaessa laatijat kopioivat ruotsista keinotekoisen erottelun ihmisiin (hän) ja eläimiin (se), jota ei sitä ennen suomen kielessä ollut. Sitä ennen käytettiin pääasiassa sanaa "se", ja sanaa "hän" käytettiin vaikkapa silloin, kun kolmas persoona viittasi itseensä. Esimerkiksi näin: Näin naapurin Liisan, ja se sanoi, että kyllä hän ainakin siivoaa jälkensä.

Vaikka keinotekoisia kielioppisääntöjä yritetään kieleen istuttaa, eivät ne tartu edes parin sadan vuoden istutuksen jälkeen, vaan ihmiset puhuvat edelleen siten kuin kielelle luontevaa on. Minusta on täysin ok puhua aidompaa suomea ja unohtaa tuo ihmisten ja eläinten välinen erottelu kokonaan. Kirjoitetussa tekstissä yritän välttää sellaisia rakenteita, joihin yleiskielen tämän hetkisten sääntöjen mukaan pitäisi kirjoittaa "hän".
 
Se.

Vielä kamalampaa: "tietääkö joku mikä hän on?" Ja kuvassa on joku kasvi tai käyttöesine jonka tarkoitusta/nimeä/alkuperää tms. ei tiedetä.

Suskilta mielenkiintoinen valaisu asiaan.
 
Itse en koskaan puhu lemmikkieläimistä muodossa "se". Rinnastan lemmikit ihmisiin ja meillä ainakin on ihan täysvaltaisia perheenjäseniä. Meillä puhutaan kotona pääosin ruotsia ja silloinkin pätee ihan sama asia. Kun puhun ihmisistä on sitten vähän enemmän vaihtelua... :hilarious:

Hän ja se on kyllä sanoja joita käytän aika harvoin, varsinkin jos tiedän henkilön nimen. Nimiä viljelen puheessa sitten paljon enemmän. :p
 
Meillä puhutaan kotona suurimmaksi osaksi englantia ja silloin kaikki on tietenkin he/she, niin ihmiset kuin eläimetkin. Ihan olisi ennen kuulumatonta viitata ihmiseen (ja melkeinpä lemmikkiinkin) sanalla it, ja sellainen puhetapa on vaikea omaksua suomea toisena kielenä puhuvillekin (käytän tässä miestäni esimerkkinä). On kyllä ihan suomen kielen erityispiirre tämä "se", kuten Suski tuossa ansiokkaasti avasikin.
 
Minä taas pidän hyvinkin tarkkaan huolen siitä, että lemmikit ovat "se". Ihminen on kuitenkin ihan eri asia. Minulla on ollut lemmikkejä ja tärkeitä ne ovat, mutta eivät todellakaan ihmisiä. Enkä perheestä puhuttaessa koskaan esitellyt, että meillä on lapsia ja koiria.

Ihmisistä puhun tilanteesta riippuen hän, se tai toi.
 
Takaisin
Top