Fiilikset ja mietteet synnytyksen jälkeen

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Millainen olo ja mitä on ollut mielessä heti synnytyksen jälkeen?

Esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla ja taisin olla niin väsynyt ja puudutepöhnässä ettei päässä liikkunut oikein muuta kuin väsymys ja huono olo. Ehkä myös helpotus siitä että vauva on ulkona ja hengissä.

Toisen jälkeen oli huojentunut ja onnistunut olo. Esikoisen sektio oli paha pettymys ja synnytettyäni toisen alateitse olin onnellinen siitä että se onnistui.
 
Esikoisen jälkeen mietin, kuinka ylpeä olin synnytyksestä ja miten siitä suoriuduin. Toisaalta taas olin ahdistunut ja itkuinen, kun tilanne oli ollut niin pelottava.
 
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen olin hämmentynyt ja hyvin sekaisilla tuntemuksilla. Muistan ihmetelleeni, että mikä tämä nyytti oikein on, onko se muka minun. Mietin myös, mikä se sellainen valtava rakkauden aalto on, mistä olin kuullut puhuttavan, koska en tuntenut mitään sellaista. Olin jopa hieman vaivaantunut ja tunsin oloni omituiseksi. Kesti jonkin aikaa, ennen kun oikeasti ymmärsin, että lapsi todella on minun ja olen äiti.

Toisen synnytyksen jälkeen oloni oli ylpeä, helpottunut ja iloinen. Tällä kertaa myös koin sen paljon puhutun rakkauden aallon lähestulkoon heti, kun lapsi nostettiin syliini.
 
Ekan jälkeen kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, että päällimmäisenä oli mielessä miten saan tuon pikkuisen pidettyä hengissä. Muistan myös että oma selkä oli kipeä ja se harmitti kun en kunnolla pystynyt vauvaa hoitamaan.

Tokasta oli tosi hämmentynyt olo kun vauva tulikin todella vauhdilla ja koko synnytys oli ohi ennen kuin ehti edes alkaa. Pää ei pysynyt mukana. Ihmettelin myös kun olo oli ihan todella hyvä, eikä sellainen juuri synnyttänyt.

Kolmosesta taas sai miettiä mitähän annetaan nimeksi ja mitä tavaraa on "väärässä värissä", kun tulikin eri sukupuolta mitä oli ultrassa lupailtu. Ajatukset synnytyksestä oli myös että sehän meni hyvin ja uudestaan voisi koska tahansa.

Nelosesta ainakin viikon ajatukset oli etten koskaan enää tähän synnytys touhuun vapaaehtoisesti uudestan lähde ja myös ihmettelin miten heti voikaan tuota pientä niin paljon rakastaa.
 
Molemmissa olen harmitellut sitä, etten ole päässyt vauvan kanssa perheheräämöön ja imettämään. Herkäksi vetänyt kun sitten ilman vauvaa joutunut olemaan liian kauan syntymän jälkeen. Muutenkin itku herkässä ja valtava huoli ja kiitollisuus kaikesta.
 
Takaisin
Top