Tunnustaudun viisufaniksi. Katsoin semifinaalit ja finaalin. Pysyin jopa hyvin hereillä. Jo aikaisemmin olen seurannut satunnaisesti muiden maiden viisuedustajien valintaa, kuten esim. Norjan. :D
Tänä vuonna oli aivan älytön balladiähky. Vähän sääliksi kävi järjestäjiä, kun oli käytännössä mahdottomuus järjestää viisuja ilman, että tulee monta hidasta ja tunteellista kappaletta peräkkäin....
Ammattiraadit saisi mun mielestä myös jättää pois. Ne itseasiassa oli poissa jonkin aikaa, mutta ne otettiin takaisin juuri sillä perusteella, etteivät antaisi niin herkästi naapurimaille suurimpia pisteitä, kuten yleisöäänet yleensä menee. No, sehän on nyt nähty, että yhtälailla (jossei enemmänkin) sitä naapurien suosimista näkyy raadeilla. Erona tuntuu olevan se, että raatien avulla pääsääntöisesti balladit menestyvät. Tänäkin vuonna kävi näin.
Tänä vuonna oli kyllä omalla tavallaan erikoiset vaalit. Ukrainan tilanne oli se suurin elementti ja varmasti vaikutti pisteytyksen, mutta heidän viisunsa oli jälleen hyvä euroviisukappale, joka jakoi vahvasti mielipiteet, mutta löysi selkeästi myös oman fanikuntansa. Lavalla vilahti myös nänni :D :D :D ja Ruotsin yleisöäänien pisteiden ilmoittaja ilmoitti raskaudestaan, ja nämä kumpikin asia jäivät huomiotta. :D Ehkä kuitenkin se kaikista huomiota herättävin näin viisuintoilijan näkökulmasta oli Iso-Britannian menestys. He ovat jo pidemmän aikaa jääneet nollille/hännille, ja tästä on ollut hirveä poru + uhkailua viisuista lähtemisellä vuodesta toiseen. Huonolle viisumenestykselle on annettu syyksi se, ettei heillä ole naaapurimaita (oikeasti ne kappaleet on vaan olleet umpisurkeita). No, nyt sitä menestystä tuli. Pitääkin etsiä pätkiä Iso-Britannian lähetyksestä ja kuunnella, kuinka Graham Norton sekoaa selostajankopissaan. :D