Eskariuhma

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Meidän 6-v. on nykyisin ajoittain ihan mahdoton. Ei kuuntele, paiskoo ovia, kehittää kriisin ihan kaikesta jne. Tähän ikään kuulemma kuuluu joku aivomyrsky, mutta olen ihan helisemässä tuon kanssa harva se päivä. Löytyykö kohtalotovereita? Ja ennen kaikkea: Kai tämä loppuu joskus?
 
Meillä on meidän kohta 7v neidin kanssa just tota samaa! Alko vähän eskarin alun jälkeen... johtuu kuulemma vanhemmista erkaantumisesta ja kasvusta, tai näin ainakin typyn opettaja osasi kertoa kun tuli puheeksi:) mut välillä tyttö onkin taas kuin se mitä hän oli ennen 6v:Heartred kasvuriitti siis tämäkin:wink
Välillä tuntuu että tää on jotain esiesiteiniä:D sitä en tiiä että koska tää loppuu, varmaan sitten kun kuvioon tulee se esiteini ikä:D
Voimia sinne! Elämä on yhtä uhmaa ja kasvukipuja... tai ainakin mun elämä on ollut erinäistä tahtojen taistoa viimeiset 7 vuotta eikä loppua näy o.O
 
Joo, aina tuntuu olevan joku vaihe päällä! Sitä todellista teini-ikää odotellessa. :woot:

Mutta helpottavaa kuulla että muillakin on tällaista. Muistelen itsekin kuulleeni, että kyse olisi vanhemmista erkaantumisesta ja siitä, että on samaan aikaan iso ja pieni.
 
Esikoisella alkoi jo 5v:nä tuo "kuningasvuosi". Nyt on helpottamaan päin, poika on nyt 6,5v eli uhmaa kesti pahana 1,5 vuotta.

Mutta tuo kuuluu asiaan! Lapsi on ns risteyksessä. On samaan aikaan vielä pieni ja tarvitseva, mutta kuitenkin alkaa jo itsenäistyä. Ei osaa vielä tunnistaa tai sanoittaa tunteitaan ja ajatuksiaan ja se näkyy käytöksessä kuin esiteini-ikä konsanaan.:rolleyes: tärkeä kehitysvaihe silti!! Tsemppiä eskariuhmaajien vanhemmille! Stay strong, but gentle!
 
Takaisin
Top