E
Esikoinen23?
Vieras
Hei! Onko muillakin esikoista toivovilla ollut pelkoja ja epäilyksiä koko hommasta???? Vai olenko ainua. Mies on valmiina ollut jo yrittää monta vuotta mutta ei olla päästy sinne astin vielä.
Yhdessä puhuminen ja pohtiminen voi auttaa: mikä pelottaa? Miten sen pelon voisi voittaa?
Vanhemmaksi tulo on iso muutos, mutta itseni mielestä on maailman parasta olla äiti
Vanhemmaksi tulo on iso muutos, mutta itseni mielestä on maailman parasta olla äiti
Et ole ainoa! Itsellä oli lapsihaaveita mutta juurikin pelko taisi saada yrityksen siirtymään muutamalla vuodella eteenpäin. Ajattelin aina ettei ole oikea hetki mutta uskon että se oli vain pelkoa. Nyt kohta vuoden yrittäneenä en vaihtaisi päivääkään vaikka emme silloin aloittaneet sitä yrittämistä. Olisiko lopputulos ollut eri tai sama niin sillä ei ole merkitystä.
Omaa kehoa ja mieltä kuunnellen!
Varmaan kaikkia esikoista miettivällä on jonkin verran pelkoja tai ainakin huolia. On ihan tervettäkin miettiä asioita etukäteen. Se kertoo ettei ole lähdössä soitellen sotaan. Mutta on asia erikseen, kuinka voimakkaita tunteet on. Kannattaa miettiä, mikä siinä tarkemmin pelottaa ja jutella aiheesta puolison kanssa. Jos lapsen haluaa kannustaisin vauvantekopuuhiin, ellei ole jotain erityistä syytä että juuri te ette pärjäisi lapsen kanssa (esim isoja kuormitustekijöitä ilmankin, jolloin ehkä pitää miettiä asioita siltäkin kannalta). Mutta jos lapsen hankkiminen ei oikeastaan edes tunnu ollenkaan hyvältä ajatukselta, ei siihen kannata ryhtyä vain koska puoliso haluaa. Eli suosittelen punnitsemaan pelkoja ja vauvan kaipuuta.