Tää itkuherkkyys on tänään ollut pahasta.Kuulin lapsuudenystävän nukkuneen aamulla pois.Osa työpäivästä meni kyyneleet poskilla ei niin hehkeesti silmät punaisena.Onneks on miesvaltainen työmaa ni eihän miehet uskalla kysyä itkevältä naiselta,et mikä on.Nyt on sit silmät turvoksissa,päätä särkee ja yöllä rantautunut paha olo seurana.Mutta silti huojentunut olo,kun lapsuudenystävä pääsi viimein tuskistaan. ♡
Anteeksi tää purkaus tänne,mutta ei oo oikein ketään kenen kanssa asiasta puhuakaan.