Elokuun elämöinnit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja puapru
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
puapru

puapru

Kommentoinnin ninja
Aika kuluu nopeasti, ja nyt onkin jo elokuu. Alkaa tulla niitä 1-vuotissynttäreitä pikkuhiljaa ja vauvat muuttuu taaperoiksi. Mitä kuuluu elämään nyt?

Mulla on viikko töitä vielä, kaikki 3 työvuoroa. Sitten alkaa 6 viikon kesäloma, puolentoista-kahden kuukauden hoitovapaa ja äitiysloma! Kuvittelin, että tämä äitiysloma olisi palkaton, mutta se luulo oli väärä. Tosin, unohdin kysyä vaikuttaako palkallisuuteen se, etten todennäköisesti enää palaa saman työnantajan leipiin? Olen siis kaikkea hassua lukenut netistä, enkä oikein osaa arvioida mikä voi pitää paikkaansa ja mikä ei.........

Elli kasvaa, oppii uutta ja on edelleen varsin ihana! <3 Hänellä on oma tahto, iso sellainen, mutta hänet on myös helppo houkutella mukaan kivoihin juttuihin, jolloin kiukku unohtuu. Vesileikit on parasta mitä tiedetään, ja oma pikku allas onkin ahkerassa käytössä näillä kuumilla keleillä. Muutaman kerran ollaan uskaltauduttu järveenkin, siellä on alkuun kamalan kylmä, mutta kun leikitään ja pelataan niin kohta ei viileää tunnetta edes huomata. =) Ensi viikolla jatkuukin vauvauinnit taas, eli päästään hallin lämpimään veteen polskimaan.
 
Meille kuuluu hyvää. Pikkuneiti maanantaina tulee 11kk ja maanantaina lähtee postiin 1v kutsut. Likan yksivuotispäivänä on sitten nt-ultra sintillä! Jännittää aivan sikana. Väsymys ja hormonit saa välillä mielialan heittelemään ja on tullut pelkoja onkohan masussa kaikki ok. Esikko on maailman ihanin tyttönen, mutta omaa tahtoa löytyy ja ei-sana menee kuuroille korville. Välillä on kunnon takiainen kintuissa ja kaipaa hirveesti huomiota. Onhan äiti ollut välillä vähän väsyneempi ja muutenkin tämä kai jotain eroahdistusaikaa. Päiväunet nukutaan kaikukkain, ulkoillaan, uidaan (joskin nyt ei täällä tampereella järviin asiaa) ja koitetaan kestää hellettä (kiristää pikkuneidin ja äidin nuppia välillä tämä kuumuus). Ihanaa saada olla kotona, vaikka nyt raskauden ja pahoinvointien takia tämäkin on välillä rankkaa. Ja kun tuo neiti puskee nyt useampia hampuja...
 
Elämöinnit tosiaan!

Tyttö tietää mitä haluaa ja kertoo siitä aika nopsasti. Tässä juuri viikon sisällä on tullut kunnon känkkäränkkä aika vakituiseksi asukkaaksi meidän talouteen. Äidin syli on nyt ihan parasta. Isänkin ok ja isän kanssa on todella kiva leikkiä, mutta äiti jos on vieressä, niin isä jää heti kakkoseski. Nukahtaminen on parasta juuri äidin tai isän vieressä. Onneksi sentään etelänreissun sukulaishässäkän jälkeen nyt viikoon sisälläon saatu joku rytmi tuohon nukkumaan menoon.

Tyttö keksii uusia leikkejä koko ajan. Nyt se on alkanut kiipeämään ja kiipesi meidän sänkyyn ensimmäistä kertaa eilen (matalahko sänky). Minä tässä ohjailen tytön leikkejä "siivoamissuuntaan" eli korjataan lattialla olevia leluja kasaan, ei niinkään levitellä niitä. Toivossa on hyvä elää :)

Tyttö juuri nyt käveli ekaa kertaa vain yhdellä kädellä kiinni pitäen!
 
Muokattu viimeksi:
Eka yö erossa pikkumiehestä viikonloppuna, kun oltiin kunkkuraveissa ilman häntä:). Hienosti pärjäsivät siskoni kanssa kaksi päivää ja yhden yön. Tässä kotosalla olivat tutussa ympäristössä ja siskoni on paljon ollut pojan kanssa. Oli kyllä rentouttavaa olla reissussa ilman tuota ikiliikkujaa, mutta ihanaa oli taas tulla kotiinkin. Poika kehittyy hyvää vauhtia, ottaa askeleita tukea vasten, nousee joka paikassa seisomaan ja konttaa hurjaa vauhtia. Äkkiä siis tosiaan on kohta eka vuosi vierähtänyt:love017. Sitä on alettava juuri valmistelemaan ekoja synttäreitä!!
 
Tyttö sanoi tänään ekan sanansa "äiti" ihan tarkoituksella. Aamulla jo herätessä katseli minua sängyn päällä ja sanoi sen. Sitten vielä tässä vähän aikaa sitten, kun tulin makuuhuoneesta olohuoneeseen ja tyttö oli ollut jonkun aikaa isänsä kanssa, hän minut nähdessään hihkaiksi "äiti" parikin kertaa. Isä on vähän kade. No eihän tämä mikään kilpailu ole - "Muhahahaaaa!"
 
Meillä kävellään ja iloitaan todenteolla uudesta taidostaan.Ulkona on liian kuuma joten menimme tänään paikalliseen ostoskeskukseen ja prismaan kikkailemaan ja nauramaan.
Kikatellaan siis lapsen kanssa kilpaa, niin lystiä meillä on. Hän tepsuttelee innoissaan, kaatuu, nauraa ja jatkaa taas. Oikea päivänsäde. Kaupassakin ihmiset nauroivat ja tervehtivät tomeraa pikkuneitiä joka vilkutti kaikille kikatuksen kera <3
 
Heräsin nyt aamuyöllä kamalaan uneen. Unessa meidän perhettä riivaasi paha henki. Se laittoi minun ja mieheni tekemään asioita niinkuin kummallakaan ei olisi vapaata tahtoa. Henki myös otti meidän lapsen välillä pois meiltä.

Suhde on kriisissä oikeassa elämässä ja mies lähti pariksi yöksi ottamaan etäisyyttä ystävänsä mökille. Pitkään on minusta tuntunut vieraalta elämältä tämä suhde, mutta perheen hajoittaminen tuntuu pelottavammalta.

Ehkä päivänvalossa asiat näyttävät taas kirkkaammilta. Takaisin nukkumaan siis.
 
Hip hei ja 11kk tulee pian täyteen <3 ihanaa! Voi kun nuo mussukat kasvaa niiin nopeaa! Meillä kävelty nyt reilu kk ja vauhti vaan kiihtyy!? Pian ei peräs pysy :D alkuun tuo uusi taito tuli uniin ja yöt oli rauhattomia, mutta nyt yöt menee yhdellä syönnillä (19.30-08.00) ja en ole ajatellut että pitäis opetella ilman maitoa yöt. Meillä kun neiti on muuten niin huono juomaan ja korviketta ei päivisin tippaakaan huoli. Kuinka muilla on? Juodaanko teillä hyvin? Ja ruoka maittaa? Meille on myös täysin vieras käsite tuo että lapsi juo itse tuttipullosta? :D olis ihan kiva jos sen oppis, mutta jos pullon hänelle annat niin sillä tehdään kaikkea muuta kun juodaan?! :D vauva kuume on kova!! Rupiaako muitakin jo uusi raskaus kuumottamaan? :) ihana lukea teidän hyviä kuulumisia :)
 
Kiitos Mamia! Meilläkin on nyt kävelyspurtti päällä tässä viikonloppuna. Tyttö kävelee vielä tuen kanssa, mutta on nyt todella kiinnostunut siitä. Konttaaminen on nyt ihan out. Tänään tyttö seisoi hieman tuetta ja otti pari askelta ihan yksin. On vain samalla ollut todella levottomia öitä. Kiitos kun muistuttelit, mistä ne voivat johtua! Olen nyt vähän kypsä tähän jatkuvaan puoliväsymystilaan, eivätkä nämä itkuiset yöt yhtään parana tilannetta.

Minä lopetin yösyötöt viime viikolla. Tuli ihan oma mitta täyteen ja tyttö tuntui kokoajan heräävän aikaisemmin syömään. Aivan kuin se vain olisi tahtonut (ei suinkaan tarvinnut) maitoa enemmän ja enemmän. Olen lukenut, että näinä aikoina vauvat (heh!) voivat alkaa vaatia maitoa enemmän, vaikka eivät sitä enää nin tarvitse. Sitä myöten voi olla yösyöttöjen lopettaminen tulevaisuudessa sitten hankalampaa. No pari yötä siinä meni kitistessä, ensimmäisenä tyttö kitisi/huusi kaksi tuntia. Sitten tulivatkin nuo kävely-kitinät heti perään. Luulen silti, että tämä on ehdottomasti meille paras ratkaisu.

Meillä tyttö syö tissiä kolme kertaa päivässä ja muuten annan ihan vettä lasista. Pitäisikö antaa jotain korviketta? Ei ole edes tullut mieleen, kun tyttö kuitenkin vielä saa minun maitoa. Muuten tyttö syö oikein hyvin ja hyvällä halulla. Leipä ja rusinat ovat ihan parasta, mutta varsinkin jälkimmäisiä se saa todella harvoin. Nyt tyttö syö itse haarukalla tai lusikalla, kunhan se lastataan valmiiksi sapuskaa. Hyvin se sen omaan suuhunsa vie. Ei ole edes tullut sotkua. Oma äitini kertoi minun heittäneen ruokaa milloin minnekin olan yli, kun harjoittelin syömään lusikalla. Tämä typy on sen verran perso ruoalle, ettei sitä hukkaan heitä. On muuten hassua, että kaikki vähemmän maistuvat palaset se saa syljettyä suusta ulos vaikka olisi kukkurallinen lusikka kaikkea ruokaa sekaisin. Ensin se pupeltaa ruokaa, pyörittelee sitä suussaan ja jauhaa hampaillaan ja sitten pullauttaa porkkanan palan siististi ulos. Muun ruoan se kyllä syö. Porkkana ja palsternakka eivät kuulu herkkuruokiin ollenkaan.

Tyttö papattaa koko ajan. Leikkii itsekseen ja suu käy, juttelee muille ja "vastailee" puheeseen. Ymmärtää kyllä muutaman sanan, joitakin sanoja kahdella eri kielellä. Tyttö oppi kättelemään kuukausi sitten, taputtaa, vilkuttaa ja tanssii - usealla eri tanssiliikkeellä.
 
Mä77, en mä mitään korviketta teidän tilanteessa enää antaisi, vaan lähtisin totuttelemaan ihan tavalliseen maitoon tai piimään.

Ellillä on nyt joku hyperliikkumiskausi menossa. :grin Ottaa aamuin, illoin ja päikkäreille mennessä sellaista kierimistä, hyörimistä ja pyörimistä, polvilleen nousua tukea vasten että alta pois. Kun hänet nostaa jaloilleen, on alkanut nyt viime aikoina vähän varamaan, mutta ei ole kyllä osoittanut kiinnostusta itse nousta seisomaan. Fysioterapiaa meillä jatketaan ilmeisesti siihen saakka että se käveleminen sieltä tulee mukaan kuvioihin?

Kovasti tuo myös juttelee, tarinaa tulee kamalasti ja välillä huitoo niin käsillä juttujensa tueksi, että oikein huvittaa. Parhaat leikit on sen sorttisia, että ensin otetaan laatikosta/korista monta lelua pois ja sitten ne ladotaan takaisin. Lefot menee omaansa ja muut omaansa. Uusimpana taitona on nyt oppinut purkamaan legoista tehtyjä rakennelmia - ottaa yhden palan kerrallaan irti.

Ruokailun suhteen Elli on edelleen kovin valikoiva, ruuista menee vain ne 4-6kk ikäisille suunnatut täysin sileät soseet. Jos on mukana mitään paakkuja niin kieltäytyy oikeastaan kokonaan syömästä, tai kaivaa kaiken pois suustaan. Sormiruokailee kuitenkin sitten, eli marjat, leipäpalat, juustot, hedelmät syö sopivina paloina. Kaikki ei toki mene suuhun tai ainakaan mahaan asti, vaan lattialle, mutta osaa siis purra tai jauhaa ruokaa niin että saa syötyä. Neuvolassa lohdutteli th, että toiset lapset eivät vaan siedä niitä möykkyjä soseruuan seassa....
Suuria suosikkiruokia on edelleen kala, se on oikein herkkua! Nyt kun ollaan alettu totuttelemaan hapanmaitotuotteisiin, niin ne ovat myös herkkua - maustamaton jugurtti, maitorahka, piimä, viili. Mikä vaan menee. Ja hyvä niin!
 
Meillä ollaan juotu normimaitoa jo kuukauden verran. Th sanoi 10kk neuvolassa, että aloita hapanmaitotuotteilla ja jollei tule reaktiota niistä, niin voi alkaa antaa normimaitoa. Kaikki on sopinut ja poika syö suurella halulla erityisesti viiliä ja maitoa menee melkein litra päivässä, kun niin tykkää siitä. Viime viikolla jätin imettämisen, kun ei poika sitä tuntunut kaipaavan muuta kuin yöllä ja sen lystin lopetin jo aiemmin..Nyt meillä syödään hyvin ja nukutaan hyvin, joten kannatti. Imettämistä mietin pitkään, mutta ajattelin lopetuksen olevan nyt otollista, kun poika oli menossa viikonloppuna ekaa kertaa yökylään vanhemmilleni ja hoito alkaa syyskuun alussa.
Meillä myös poika seisoo tuetta jo tosi pitkiäkin aikoja, mutta ei uskalla ottaa askelta vaikka kuinka houkutellaan. Sanoja (tai tavuja ja sinne päin sanoja) on alkanut nyt tulla valtavasti ja höpöttelee myös "omalla kielellä" kovasti. Auton pärinän osaa kertoa, kun kysyy kuinka auto sanoo. Tänään oppi sanomaan hau, kun kysyy miten mummin ja pappan koira sanoo. Ihanaa ja samalla kamalaa kuinka aika on mennyt nopeasti ja siitä pienestä nyytistä on kasvanut jo iso poika joka vilkuttaa iloisena äidille kun jää mummin tai pappan hoitoon.
 
Kesti 11kk ja yhden yön, että Elli teki ensimmäiset niskakakat! Eipä parempaa aamua olisi voinut valita toiminnalle, aloitettiin sitten hääpäivän aamu kakanpesulla!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top