Täällä höpöttelee 33-vuotias äiti eräästä Keski-Suomen pikkukylästä. Perheeseen kuuluu mies, jonka kanssa tulee kesällä 11 vuotta yhdessä oloa, sekä loppukuusta 6 vuotta täyttävä poika.
Olen siivousalan yrittäjä ja vähän jännittää, miten jaksan ison mahan kanssa kesällä tehdä fyysistä työtä, etenkin kun ekastakin jäin sairaslomalle kovien selkäkipujen ja jatkuvien jopa levossa olevien harjoitussupistusten takia joskus rv 32(?). Lisäksi ensimmäinen syntyi rv 34+4, joten jännä nähdä kauan tämä mahassa viihtyy.
Tätä toista ollaan yritetty jo keväästä -20 asti enemmän ja vähemmän aktiivisesti ja nyt on jotenkin niin vaikee uskoa, että oikeastiko meille on toinen tulossa.
Np-ultra on pojan syntymäpäivänä 30.1. ja sen jälkeen kerrotaan pojalle ja muille läheisille. Tällä hetkellä ainoastaan minun paras ystävä tietää. Tosin olen ollut kyllä niin väsynyt ja huonovointinen, etten yllättyis vaikka muutkin ois jo arvanneet.
Täällä kirjoittelee 28-vuotias Juvalla asuva esikoista odottava. Perheeseen kuuluu kaksi koiraa ja mies. Asun omistusasunnossa ja harrastuksiin kuuluu pelaaminen pleikkarilla ja koirien kanssa luonnossa liikkuminen. Ehkäisykapselin poistin maaliskuussa-24 ja siitä lähtien ollaan yritetty säännöllisen epäsäännöllisesti
Vasta 16.1 neuvolassa käynti ja toivottavasti myös ensimmäinen ultra että näkee mahassa asukin edes olevan