Ehdota koirarotua lapsiperheeseen

Lilyofthevale

Lilyofthevale

Sukkela juttelija
Joulumammat 2018
Meidän vanha ihana perhekoira jouduttiin lopettamaan noin vuosi sitten. Meillä on nyt yksi koira, cockerspanieli. Kysymys toisen koiran hankinnasta on ollut ilmassa siitä lähtien. Vauva + koiranpentu tuntui liian haastavalta tilanteelta, mutta nyt voisi jo vähän pohtia asiaa. Rodun valinta tuntuu vaikealta. Vanha koira oli karhukoira/lapinkoira, sellainen iso jöllikkä. Toinen cockerspanieli voisi olla kiva, mutta toisaalta haluaisin vähän isomman ja säänkestävän koiran retkille esim. Asutaan pohjoisessa, talvi on pitkä ja kylmä. Cockerin turkki on myös aika työläs, kun vapaa-aikaa on vähön kortilla.
Nämä eivät käy
-kovin vahtivaiset ja haukkuvaiset koirat (lasten kaverit käy)
-kovin metsäveriset ajavat koirat (karkaa helposti)
- kovin terveysongelmaiset koirat, esim lyttykuonot
- miniatyyrikoirat
- jätti rodut (ei mahduta autoon)
Näitä mietin: samojedi, lapinkoira, kultainen noutaja, ja esikoinen haluaisi shiba inun.
 
Testi ehdotti Welsh corgi cardican ja pempbroke, bernhardilainen, berninkoira, mopsi, ranskanbuldoggi, leonberginkoira, bedlingtoninterrieri. Ei oikein mitään, mitä oikeasti voisi omalle kohdalle ajatella.
 
Lilyofthevale sanoi:
Testi ehdotti Welsh corgi cardican ja pempbroke, bernhardilainen, berninkoira, mopsi, ranskanbuldoggi, leonberginkoira, bedlingtoninterrieri. Ei oikein mitään, mitä oikeasti voisi omalle kohdalle ajatella.
Click to expand...

Corgi on iloinen, aktiivinen, lapsirakas, fiksu ja hassu koira. Lapsiperheeseen ihan hyvä, mutta tarvii jämäkän koulutuksen, on vähän omapäinen. Ja valitettavasti myös kyllä kova haukkumaan, karvaakin lähtee aika paljon. Mutta kivoja koiria. Leonbergi on myös kiva perhekoira, rauhallinen, kiltti jässikkä. Tosi pitkät hermot tuntuu olevan, viihtyy myös itsekseen. On kyllä vaan aika isoja. Muista näistä mainitsemistasi en oikein osaa sanoa mitään. Aiemmin mainittu labradori on myös ihan kiva, mutta itsellä lapsuudesta kokemuksena, kun kaverin iso labbis oli niin innokas, että hyppäsi eteisessä päin ja kaatoi. Olin ala-asteikäinen, vähän pelästyin. Ei ollut koira kyllä ilkeä, innokas ja iso vaan. Koulutusasioita lähinnä tämmöiset.
 
Meillä on ollut vain sekarotuisia, sattumalta pystykorvasekoituksia mun lähes koko ikäni. Herkkähaukkuisia, se on iso miinus. Ihania perhekoiria kuitenkin.<3
 
Corgit vaikuttaa kyllä tosi kivoilta koirilta, mutta vähän mietityttää, kun ne jalat on niin lyhyet. Tuleeko selän kanssa ongelmia ja onko lumihangessa liikkuminen hankalaa koiralle.
 
Lilyofthevale sanoi:
Corgit vaikuttaa kyllä tosi kivoilta koirilta, mutta vähän mietityttää, kun ne jalat on niin lyhyet. Tuleeko selän kanssa ongelmia ja onko lumihangessa liikkuminen hankalaa koiralle.
Click to expand...

Mulla kokemusta cardiganeista (kahdesta), joilla kummallakaan ei ole ollut jalka- tai selkäongelmia. Pembrokeilla ilmeisesti ollut hieman enemmän kuin cardeilla. Tosin on ollut omien koirien vanhempien kohdalla kaikki tutkimukset tehty ja kuvaukset asiallisesti perinnöllisten haittojen poissulkemiseksi. Ylipainoa kertyy tosi herkästi, runsaastikin liikkuvalle koiralle, täytyy olla ruoan kanssa tarkkana. Se ehkä ainoa terveydellinen ongelma mikä ollut. Lumihangessa kulkee kuin juna, tekee kivan lumipolun mennessään. :grin On muuten yllättävän vahvoja ja rotevia koiria niinkin pieniksi.
 
Bella Swan sanoi:
Olettekos Lilyofthevale päättäneet jo rodun? :)
Click to expand...
Ei, tämä on tällaista alustavaa pohdintaa. Aiemmin kuvittelin meille toisen cockerin, mutta pienen lapsen äitinä tuo turkkihomma on työläs ja meidän koirassa, jossa on monia hyviä puolia, on muutamia aika ärsyttäviä piirteitä. Nuorin lapsi on vielä aika pieni, mutta mietin, voisiko ensivuonna olla pennun aika. Kaveri on ottamassa pentua ja se vähän saa pentukuumetta aikaan. Toisaalta oon muutenkin välillä aika hermoraunio tän arjen kanssa.
Entistä koiraa ei tietenkään saa takaisin, mutta entinen koira suhtautui silloiseen nuorimmaiseen (nykyiseen keskimmäiseen) ihanan suojelevasti.
 
Takaisin
Top