Kyllä kolmevuotiaitakin voidaan jo arvioida ja testata, mutta autismi-diagnoosia harvoin noin pienille annetaan. Meidän lapsi sai lapsuusiän autismi -diagnoosin vajaa 5-vuotiaana, sitä ennen oli diagnoosina määrittämätön lapsuusiän kehityshäiriö. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin juuri 3-vuotiaana. Meillä polku eteni puheterapeutin aloitteesta neuvolapsykologin tutkimuksiin, joka suositteli hakemaan neuvolalääkäriltä lähetteen neuropolille. Ottaisin ensimmäiseksi siis yhteyttä neuvolaan ja yrittäisin saada lääkäriajan, myös perheneuvolan kautta voi yrittää. Ja tosiaan VAADIT aikaa, etkä hyväksy mitään "odotellaan ja kattellaan" vastauksia.
Mainitsemassasi oirelistassa on jonkin verran autisminkirjon piirteitä, mutta on myös asioita jotka eivät minusta autismiin kuulu. En toki ole asiantuntija, tiedän vain oman lapseni ja vertaistuen kautta tapaamani yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi varpailla kävely ja silmien muljahtelu eivät minusta ole kirjon piirteitä. Toki autismiin voi kuulua myös liitännäishäiriöitä, esimerkiksi kehitysvammaisuutta. Yleisimpiä piirteitä ovat esim poikkeuksellinen kontaktissa olo (voi siis ottaa jonkun verran kontaktia, ei tarvitse olla täysin omaan maailmaansa sulkeutunut ollakseen autisti), erilaiset aistihäiriöt (sekä yli- että aliherkkyys, esim kovat äänet häiritsevät tai ihastuttavat, ei kestä tietynlaisia vaatteita tai ruokia, voimakkaiden tuntiaistimusten hakeminen), erilaiset kehitysviivästymät (puhe ja motoriikka) ja erityiset mielenkiinnon kohteet.
Erilaiset vanhempien haastattelut ja lomakkeiden täytöt on vielä tuossa iässä merkittävässä roolissa kun tehdään tutkimuksia, toki on myös erilaisia "palikkatestejä", ymmärtämisen tehtäviä, motorisia tehtäviä jne, mutta käsittääkseni varsinaista autismitutkimusta (ADOS) ei vielä tehdä.
