Austismia vai ei

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja SunnyM.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
S

SunnyM.

Vieras
Meillä alle 3v esikoinen on selvästi autismin piirteitä, muljauttelee silmiä, ravaa, ei pelkää vaan tekee vaarallisia juttuja kuten kävelee pöydältä alas, on ihastunut outoihin esineisiin eikä päästä niistä irti, kävelee varpaillaan, tuntuu että on taantunut. Neuvolassa sanottiin ettei näin pientä yleensä tutkita eikä usko austismia mutta on kyllä selvästi nuoremman oloinen kun ei osaa puhua ja käyttäytyy kuin nuorempi. Kun ottaa kontaktin niin ei kai olis autismi. Minusta kuitenkin vanhempana tuntuu ettei ole ihan normaali. Mitkä sitten on autismin ensi merkkejä? Miten tutkitaan? Puheterapiaan kuitenkin päästiin.
 
En osaa antaa diagnoosia netitse tai muutenkaan, mutta sanon, että luota aina vanhempana omaan tunteeseesi, ja vaadi asian selvitystä. Meillä on lasten fyysisiä kroonisia sairauksiakin varten pitänyt rampata moneen kertaan vastaanotolla, ennen kuin on saatu lähete jatkotutkimuksiin. Eli luota omaan tunteeseesi ja vaadi sitkeästi asian selvitystä. Yleensä mitä nuorempana saa hoitoa, sitä paremmin lapsi voi ja kehittyy.

Ja näin täysin maallikkona minusta tuo kuulostaa enemmän lievältä kehitysvammalta tai epilepsialta kuin autismilta. Lasten epilepsiassa on poissaolokohtauksia, jolloin silmät muljahtavat hetkeksi, ja lapsen toiminta pysähtyy.
 
Muokattu viimeksi:
Kyllä kolmevuotiaitakin voidaan jo arvioida ja testata, mutta autismi-diagnoosia harvoin noin pienille annetaan. Meidän lapsi sai lapsuusiän autismi -diagnoosin vajaa 5-vuotiaana, sitä ennen oli diagnoosina määrittämätön lapsuusiän kehityshäiriö. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin juuri 3-vuotiaana. Meillä polku eteni puheterapeutin aloitteesta neuvolapsykologin tutkimuksiin, joka suositteli hakemaan neuvolalääkäriltä lähetteen neuropolille. Ottaisin ensimmäiseksi siis yhteyttä neuvolaan ja yrittäisin saada lääkäriajan, myös perheneuvolan kautta voi yrittää. Ja tosiaan VAADIT aikaa, etkä hyväksy mitään "odotellaan ja kattellaan" vastauksia.

Mainitsemassasi oirelistassa on jonkin verran autisminkirjon piirteitä, mutta on myös asioita jotka eivät minusta autismiin kuulu. En toki ole asiantuntija, tiedän vain oman lapseni ja vertaistuen kautta tapaamani yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi varpailla kävely ja silmien muljahtelu eivät minusta ole kirjon piirteitä. Toki autismiin voi kuulua myös liitännäishäiriöitä, esimerkiksi kehitysvammaisuutta. Yleisimpiä piirteitä ovat esim poikkeuksellinen kontaktissa olo (voi siis ottaa jonkun verran kontaktia, ei tarvitse olla täysin omaan maailmaansa sulkeutunut ollakseen autisti), erilaiset aistihäiriöt (sekä yli- että aliherkkyys, esim kovat äänet häiritsevät tai ihastuttavat, ei kestä tietynlaisia vaatteita tai ruokia, voimakkaiden tuntiaistimusten hakeminen), erilaiset kehitysviivästymät (puhe ja motoriikka) ja erityiset mielenkiinnon kohteet.

Erilaiset vanhempien haastattelut ja lomakkeiden täytöt on vielä tuossa iässä merkittävässä roolissa kun tehdään tutkimuksia, toki on myös erilaisia "palikkatestejä", ymmärtämisen tehtäviä, motorisia tehtäviä jne, mutta käsittääkseni varsinaista autismitutkimusta (ADOS) ei vielä tehdä.
 
Ja tosiaan VAADIT aikaa, etkä hyväksy mitään "odotellaan ja kattellaan" vastauksia.
Tämä ehdottomasti.
Lisäksi jos tuntuu, ettei terveydenhuolto ota huoltasi vakavasti, ota mies mukaan. Valitettavasti edelleen monessa paikassa isän sanomisia kuunnellaan paremmin kuin äidin.
 
Hyvä, kun saitte kontaktin puheterapeuttiin. Hänkin todennäköisesti huomaa, jos lapsella on selvästi jotain muutakin tuen tarvetta kuin pelkästään kielellistä.

Itse olen varhaiskasvatuksen ope ja erityispedaa myös opiskellut. Mitä pienempi lapsi, sitä vaikeampi on tulkita, mistä on kyse. Autismin kirjo on todella laaja käsite ja voi pitää sisällään monenlaisia piirteitä. Toisilla piirteet ovat voimakkaampia, mutta toisilla voi olla esim. lieviä Aspergerin syndrooman piirteitä. Tällöin lapsi voi osata tulla hienosti kontaktiin, mutta jää muissa asioissa jumiin tms.

Jos lapsesi on hoidossa päiväkodissa tai pphlla, niin voit pyytää varhaiskasvatuksen erityisopettajaa havainnoimaan lasta. Useimmiten asiat menevät kuitenkin eteenpäin neuvolan ja lääkärin lähetteen kautta neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Kannattaa neuvolassa painottaa huoltasi ja puheterapeutillekin asiasta voi puhua. Toivottavasti huolesi otetaan tosissaan.
Vaikka diagnooseja ei välttämättä noin pienelle saa, voit silti itse tutustua nepsyoireisiin ja vaikka ottaa kotona käyttöön keinoja, joita nepsyjen kanssa usein käytetään. Esim. kuvitettu päiväohjelma (ehkä sitten vasta kun lapsi vähän kasvaa vielä), tukiviittomat, toistuvat rutiinit, jne.
 
Autismikirjon häiriön seulontakyselyssä terveyskylässä sain testistä 10 pistettä ja onhan se tulos korkea. Joo ruokailu on vaikeaa kun nirso ja suppea mitä suostuu syömään. Kiitos vastauksista. Hitaasti asiat etenee ja tuntuu ettei uskota.
 
Takaisin
Top