Nyt huomaan, ettei minun omaperäinen, itsepäinen ja 750km päässä asuva anoppi olekaan kovin paha!
Minun anoppi ei ole ilkeä, mutta melko epäjärkevä ja epäkäytännöllinen ja suhteellisuudentaju on vähän niin ja näin. Appi kuoli 5 vuotta sitten ja hän oli se järkevämpi osapuoli, sen jälkeen on käynyt hankalammaksi. Viime kesänä otti päähän, kun pihi muori ei raaski pitää lämmityskattilaa päällä, niin lämmintä vettä ei ollut. Kun meillä oli kuitenkin vauva matkassa. Kävi niin, että vauva pulautti kunnolla ennen nukkumaan menoa ja oli pakko pesutella. Odotin sitten, että muori keittää vettä, että päästään pesulle ja nukkumaan.
Aikanaan ensimmäisen lapsen ollessa pari vuotias, vouhkasi ja teki älyttömän numeron lapsen syömisestä. Oli niin huolissaan, että lapsi ei syö tarpeeksi, ilmoitti, että kukaan ei saa pöydässä puhua mitään, kaikkien pitää olla hiljaa, ettei häiritse lapsen ruokailua. Ja itse hössötti kokoajan. Ennen seuraavaa vierailua vaadin miestä puhumaan äidilleen, että tuommoinen ei käy ja ottikin siitä onkeensa.
Pelkää hirveästi murtovarkaita (siinä pirtissä ei ole mitään varastettavaa ja on ulospäin sen näköinenkin), Venäjältä tulee ties mitä myrkkyjä hänen kaivoveteensä (sitä ei kukaan saa missään nimessä juoda, tuo juomavetensä muualta) ja kun mieheni halusi teettää oman avaimen ( joskus ollaan lasten kanssa odotettu pihalla, kun muori on lähtenyt kauppaan ilmoittamatta mitään), hermostui kovasti ja epäili että siellä teetetään ylimääräinen avain, jota käytetään sitten ryöstötarkoituksiin. Kyllä saa aina useampaan kertaan huulta purra, kun on vierailun aika.
