Alkuvuoden pulinat

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Ketju keskustelulle kaikesta maan ja taivaan väliltä. :Slightly Smiling Face::Upside Down Face:

Miten on vuosi lähtenyt käyntiin? Meillä on ollut varsin tavallista arkea. Esikoinen on vielä tämän viikon loppuun joululomalla. Vähän hirvittää etäkoulun mahdollisuus, mutta sillä mennään jos näin parhaaksi nähdään.
 
Enemmän hirvittää se, että lapset menevät kouluun! Satoja maskittomia pieniä ihmisiä ahtaissa tiloissa huonoilla ilmastoinneilla. Jokaisella heistä on kotona vähintään yksi tartutettava, useimmilla enemmän kuin yksi.

Olen nähnyt myös koulun maskisuosituksen vaikutukset: roskia pihassa. Joka tapauksessa suurin osa lapsista on suurimman osan päivästä ilman maskia aivan kaverissa kiinni.
 
Kyllä kauhistuttaa milloin korona rantautuu meille ja selvitäänkö vähällä. Toivotaan parasta!

Meillä on aikuiset todella poikki, muuttaminen on rankkaa. Pitäisi pistää vipinää laatikoiden purkamiseen, mutta lapsiperheessä se ei olekaan niin helppoa kun on paljon muutakin..

Olen yrittänyt syödä terveellisemmin ja aloittaa vuoden muutenkin hyvinvointia silmällä pitäen. Oliko muilla uuden vuoden kunniaksi tavoitteita/ uuden vuoden lupauksia?
 
Joululoma oli ja meni, lähinnä mökillä oman perheen kanssa. Tuli sentään lunta, niin ei ole niin synkkää.

Meilläkin alkaa koulu huomenna - onneksi sentään pikkukoululaisia ei laitettu etäkouluun, koska se tarkoittaisi, että vanhempi tekisi ensin yhdessä lapsen koulupäivän ( koska ekaluokkalainen ei yksin selviäisi edes etäjärjestelmään kirjautumisesta vaikka sitä on jo harjoiteltu varmuuden vuoksi) ja sen jälkeen 8h oman työpäivänsä. Aika tuskaista tulisi. Varsinkin kun puoliso ei aikaerojen takia voi joustaa töissään ihan miten vain.

Joku Helsingissä päätti viisauksissaan, että iltapäiväkerhot pidetään vain ulkona. ( eli pahimmillaan 4-5h ulkona ilman esim. WC-mahdollisuutta!) Onneksi oma lapsi osaa jo tulla bussilla yksin kotiin, jos jompikumpi vanhempi on etätöissä.

Ja päiväkodeista ei muuten puhuta mediassa mitään. Siellähän mikään tauti ei tartu?
 
Niin. Vähän sama kuin että ravintoloissa ei saa seisomapaikkoja olla ja että jos istuu paikallaan niin kotona ei tartu. (Sarkasmia, mielestäni kaikki baarit kiinni vaan)

En kannattanut etäkoulua juuri tuon vuoksi että minulla olisi täällä kaksi koululaista keitä ohjata ja auttaa. Siihen oma työ päälle. Ja kun hakee ne päiväkotilaiset kotiin ekana päivänä niin eiköhän ne tuu kipeeks ja sit hoidan siihen päälle vielä kipeät pienet.

Meillä on lapset rokotettu (huomenna viel 5v) niin toivon etteivät sairastu koronaan. 4. luokkalainen käyttää maskeja ja käyttää niitä oikein. En voi nyt parempaan. Vanhemmat on triplasti rokotettu ja vältämme kaikkea muuta kontaktia.

Oltiin koko joulukuu töissä kotona niin että pienet oli myös kotona, oli aivan helvettiä. Keskittymisestä ei tuu mitään ja koko kämppä oli jatkuvasti kuin pommin jäljiltä. Töitä piti tehdä 21-00 välisenä aikana lähes joka ilta kun ei päivällä vaan voinut.

Alan olla tähän v*tun koronaan niin kypsä....
 
Se tässä inhaa onkin, kun ei ole kuin kaksi pahaa vaihtoehtoa. Jos lapset menee kouluun, tartuntoja tulee varmasti paljon lisää. Jos ei mene, monen perheen jaksaminen joutuu tiukoille. Meidänkin jaksamiselle tekee ehdottomasti hyvää, kun esikoinen menee taas kouluun. Jos etäkoulu tulee siinä on aikamoinen pyörittäminen kun on vauva, esikoisen koulu ja omat työt.
 
Opiskelusta. Suurin osa kursseista on etänä kera etätehtävien, mutta ilmeisesti joitain tunteja pidettäisiin paikan päällä. Tänään tuli uutisissa juttua, kuinka Laihialla alakouluikäinen lapsi on kuollut koronaan. Mä en tiedä mutta mulle tuli aika ikävät fiilikset nyt ja varsinkin kun olen ollut kotona neljättä vuotta ja välillä käväissyt töissä jossa kontaktit oli tosi minimissä. Niin mun kynnys "lähteä ihmisten ilmoille" on kutakuinkin nollassa. Mä olen onnistuneesti pystynyt välttämään turhia kontakteja ja ihan vaan kotoillut lapsen kanssa ja se on ollut mulle, introverttina, enemmän kuin ok.
Mutta mä en tiedä miten mä pystyisin lähtemään koululle istumaan tunneille muiden seuraan tällaisessa koronatilanteessa.
Mä en ota opiskeluja NIIN vakavasti, että riskeeraisin kaiken muutaman lähiopetuspäivän takia.
Mielipiteitä?
 
Opiskelusta. Suurin osa kursseista on etänä kera etätehtävien, mutta ilmeisesti joitain tunteja pidettäisiin paikan päällä. Tänään tuli uutisissa juttua, kuinka Laihialla alakouluikäinen lapsi on kuollut koronaan. Mä en tiedä mutta mulle tuli aika ikävät fiilikset nyt ja varsinkin kun olen ollut kotona neljättä vuotta ja välillä käväissyt töissä jossa kontaktit oli tosi minimissä. Niin mun kynnys "lähteä ihmisten ilmoille" on kutakuinkin nollassa. Mä olen onnistuneesti pystynyt välttämään turhia kontakteja ja ihan vaan kotoillut lapsen kanssa ja se on ollut mulle, introverttina, enemmän kuin ok.
Mutta mä en tiedä miten mä pystyisin lähtemään koululle istumaan tunneille muiden seuraan tällaisessa koronatilanteessa.
Mä en ota opiskeluja NIIN vakavasti, että riskeeraisin kaiken muutaman lähiopetuspäivän takia.
Mielipiteitä?
Jos ei tunnu hyvältä mennä, en menisi. Toivottavasti halutessaan onnistuisi etänä!
 
Mitäs kaikille kuuluu?

Havahduin eilen ihan törkeeseen väsymykseen, joka ollut jo tovin. Veikkaan että raudanpuute taas nostaa päätään, nimittäin aivan sama tuttu aivosumu kuin ferritiinin ollessa 11. Vitamiinien syöminen on ollut vähän laiskaa, en tiedä miten onnistun siinä kun kuitenkin nostan purkit aamulla pöydälle että niitä voi napsia päivän mittaan. Aamulla b, päivällä d, illalla rauta.
 
Koronaa pelätessä. Kolme rokotusta on onneksi ja töissä käytän FFP2-maskeja, joten jos tartunta osuu kohdalle, toivon pääseväni lievin oirein.

Väsymystä liikkeellä täälläkin. Aloitin vähän aikaa sitten uuden työn, joten se luonnollisesti väsyttää, samoin raskaus. Nyt vielä tuo kellojen siirtäminen sotkee omia sisäisiä aikatauluja.

Kiva kuitenkin, että valoa on enemmän, ja täällä Etelä-Suomessa pyörätiet alkaa näyttämään paremmalta, että kohta pääsee liikkumaan pyörällä paikasta toiseen. Odotan vielä, että yölämpötilat pysyisivät paremmin plussan puolella :smiling-eyes:
 
Muokattu viimeksi:
Minäkin pelkäsin koronaa raskauden vuoksi, ja viime viikolla sitten sairastuin, raskausviikolla 33.
Nyt uskallan kai jo sanoa että pahin on kärsitty ja elämä alkaa voittaa, olin paljon kipeämpi kuin muut lähipiirissä Omikronin sairastaneet. Alkoi pääkivulla ja kurkkukivulla, äkäinen virusflunssa. Yskiminen oli vaikeaa kun keuhkot on jo ahtaalla, vatsa aika ylhäällä. Pahimmat yskänpuuskat aiheutti aina lopuksi supistuksen ja aivastaessa meinasin pissata joka kerta housuun, ilmeisesti kroppa on jo omasta mielestään lähdössä synnyttämään. Kuumetta mulle ei noussut kunnolla missään vaiheessa vaikka palelikin, lämpöä korkeintaan 37,5. Henki meni ahtaalle nyt loppuvaiheessa, mutta siihen helpotti höyryhengitys/kuuma juoma joka irrotti sitä paksua limaa keuhkoputkista, ja yskimisen jälkeen oli taas helpompi hengittää.

Etsiskelin täältäkin kokemuksia Omikronista raskaana mutta en löytänyt, ehkä ne keskustelut käydään salaisissa ryhmissä. Kovasti kun mietitytti vauvan vointi kohdussa ja mahdolliset vaikutukset, vaikka kolme rokotusta onkin.

Multa hävisi nyt sitten hajuaisti ja tästä olisi kyllä ollut enemmän hyötyä alkuraskauden pahoinvoinnin aikaan :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:

Jos onkin koronaa onnistunut välttelemään koko pandemian ajan, nyt sitä on niin paljon että suurella todennäköisyydellä sen nappaa. Mullakin oli töissä ffp2-maski ja oli järjestelyt etten altistuisi koronalle, ensimmäinen vapaaviikko ja tietysti sain sen mieheltä :blowing:

Tämä Omikron ei ole niin iso riski edes meille loppuraskauden odottajille kuin Delta oli, minua se tieto ainakin hieman rauhoitti.
 
Minäkin pelkäsin koronaa raskauden vuoksi, ja viime viikolla sitten sairastuin, raskausviikolla 33.
Nyt uskallan kai jo sanoa että pahin on kärsitty ja elämä alkaa voittaa, olin paljon kipeämpi kuin muut lähipiirissä Omikronin sairastaneet. Alkoi pääkivulla ja kurkkukivulla, äkäinen virusflunssa. Yskiminen oli vaikeaa kun keuhkot on jo ahtaalla, vatsa aika ylhäällä. Pahimmat yskänpuuskat aiheutti aina lopuksi supistuksen ja aivastaessa meinasin pissata joka kerta housuun, ilmeisesti kroppa on jo omasta mielestään lähdössä synnyttämään. Kuumetta mulle ei noussut kunnolla missään vaiheessa vaikka palelikin, lämpöä korkeintaan 37,5. Henki meni ahtaalle nyt loppuvaiheessa, mutta siihen helpotti höyryhengitys/kuuma juoma joka irrotti sitä paksua limaa keuhkoputkista, ja yskimisen jälkeen oli taas helpompi hengittää.

Etsiskelin täältäkin kokemuksia Omikronista raskaana mutta en löytänyt, ehkä ne keskustelut käydään salaisissa ryhmissä. Kovasti kun mietitytti vauvan vointi kohdussa ja mahdolliset vaikutukset, vaikka kolme rokotusta onkin.

Multa hävisi nyt sitten hajuaisti ja tästä olisi kyllä ollut enemmän hyötyä alkuraskauden pahoinvoinnin aikaan :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:

Jos onkin koronaa onnistunut välttelemään koko pandemian ajan, nyt sitä on niin paljon että suurella todennäköisyydellä sen nappaa. Mullakin oli töissä ffp2-maski ja oli järjestelyt etten altistuisi koronalle, ensimmäinen vapaaviikko ja tietysti sain sen mieheltä :blowing:

Tämä Omikron ei ole niin iso riski edes meille loppuraskauden odottajille kuin Delta oli, minua se tieto ainakin hieman rauhoitti.

Löysitkö tämän keskustelun? Siellä ainakin vähän koronasta raskaana. Pikaista paranemista! ❤️ Mukavaa että nyt on jo paranemaan päin.

Tännekin rantautui joku flunssa. Lapset ja mies on vielä terveitä (meinasin kirjoittaa ehjiä :rolling:) eikä tämä itselläkään hirveän pahana ole. Kotitesti näytti negaa. Toivottavasti ei ole koronaa, kun eilen olin asioilla. Vaikka kyllähän sitä liikkuu nyt niin paljon ettei taida paljoa painaa vaikka olisinkin altistanut ihmisiä. Ja turvavälit ja maski oli käytössä.
 
Jotenkin puuduttaa tää kotona kökkiminen ja ikävä pääkaupunkiseudulle. Ehkä mieli piristyy joskus, ainakin olisi kiva olla terveenä! Ajatukset on kuitenkin lämpimissä kesäpäivissä.:Hugging Face:
 
Takaisin
Top