Alkiodiagnostiikka yksityisellä

Pikkulepinkäinen

Oman äänensä löytänyt
Olisiko jollain kokemusta alkiodiagnostiikan hyödyntämisestä yksityisellä?

Meillä taustana toistuvat menetykset ja ollaan jo yksityisellä hoidossa niiden takia. Ikää minulla on 36 v. Kuukauden sisään suunnitellaan jatkoa ja olisi kiinnostavaa kuulla muiden kokemuksia alkiodiagnostiikasta.
 
Hei! Vähän myöhäinen vastaus, mutta meille on nyt tehty kahdesta ICSIstä alkiodiagnostiikka (PGT-A) yksityisellä. Ikää minulla on nyt 37 v ja päädyttiin alkiodiagnostiikkaan kun kuudesta siirrosta vain yksi tärppäsi ja meni pian kesken. Hirveän kallistahan se on mutta säästää aikaa ja psyykettä kun ei tarvitse odotella ja kokea negatiivisten pettymyksiä. Ekasta PGT-A tutkimuksesta molemmat alkiot oli aneuploidisia ja tokasta löytyi kaksi euploidista, joista nyt yksi on siirretty ja tullut plussatesti.
 
Me ollaan aloitettu matka Tampereen Ovumiassa perinnöllisen geenivian takia. Ollaan vasta aloituskäynnillä käyty mutta oli kyllä mukavan oloisia kaikki! Ja hommat hoituvait ja saimme tietää tarkan aikataulun milloin edetään. Kallista kuin mikä mutta mielestäni tuosta kannattaa maksaa.
 
Myöhäinen vastaus täälläkin. Mutta mikäli miettii edes asiaa niin suosittelen ehdottomasti tehdä testejä. Itsellä pitkä lapsettomuus tausta (noin 10 vuotta). Missä kävimme ensin 3 ivf hoitoa julkisella. Tehtiin 8 siirtoa. Mistä vaadin 7:nen kohdalla alkiokuoren avausta, joka auttoi tarttumiseen, mutta tuli keskeytynyt keskenmeno joka huomattiin varhaisultrassa. Siirryimme Dextraan kun täytin 40 ja julkisen hoidot oli kaikki kolme käyty tuloksetta. Avautui ihan uusi maailma. Paaaaaaaljon tukilääkettä ja monta tutkimusta. Ja tuo PGT-A testi tuotti meille yhden alkion joka oli ok. Se siirretty oikeaan "aikaikkunaan", mikä myös tutkittu että milloin kohtu on 100% valmis alkiolle. Raskaana 9+2. Joten 4 ivf ja 9 siirtoa myöhemmin voin sanoa että olisinpa tehnyt noita testejä aikaisemmin, ja en olisi haaskannut aikaa julkisella ollenkaan sillä siellä on liukuhihna meininki.
 
Hei, kirjoittelen täne ku aihe niin osuva. Yksityisellä ollaan hoidossa. Historiassa 2 raskaitta ja niistä keskenmenot 12 viikolla. Meilä on 3 hoitokerta ja saatiin ekaa kertaa blastokystia, yhdestä tehtiin tuoresiirto ilman tutkimuksia ja kaksi meni tutkimukseen ja pakkaseen odottamaan. Vastauksia tutkimuksista ei vielä ole, ja suhtaudun varsin pessimistisesti siihen että mikään voisi omilla soluilla sujua. Silti aina joku pieni toivon hiven jossain on kun tähän olen suostunut.
 
Mulla oli ekassa IVF:ssä kolme siirtoa - yksi huippuluokan (labran mukaan) päivän 3 alkio ja tämän jälkeen kaksi blastosiirtoa. Yhdessäkään ei mitään kiinnittymisyritystä edes - hcg verestä aina alle 2 (olin 36-37 vee). Tämän lisäksi oli myös kaksi inseminaatiota perä perään ennen tätä IVF:ää ja sama homma - hcg aina alle 2. Luovutettu sperma kyseessä.

Sen jälkeen vaadin PGT-A:ta vaikka oma lääkäri ei vielä sitä suositellut (olin tuolloin 37,5 v), ja 2. IVF:stä saatiin 3 alkiota viljelypäivänä 6 testiin ja vain yksi euploidi ja yhdessä aneuploidisessa oli mm. miehestä johtuva puuttuva y-kromosomin osa (luovutettu sperma kyseessä). Sivuhuomiona, että ennen biopsiaa oli jopa 10 hyvänlaatuista päivän 3 alkiota, mutta tuohon aikaan klinikka ei tehnyt pgt:ata viikonloppuisin ja menivät välipakastukseen ja uskon, että tämä heikensi näiden alkioiden laatua)..

Kävin myös hysteroskopiassa ennen lisäsiirtoja, jossa löytyi krooninen endometriitti ja pian tästä toinen bakteeriongelma kohdussa vaikka endometriitti oli jo hoidettu uusintatestin perusteella. Sen jälkeen tehtiin myös pitkä lamautus oletetun endon ja adenomyoosin takia - ja ekaa kertaa vihdoin alkio kiinnittyi. Tosin sain koronan juuri ennen siirtoa, joka saattoi myös vaikuttaa siihen, että kroppa oli kiireinen koronan kanssa ja antoi alkion kiinnittyä. Toisaalta se ehkä myös aiheutti osaltaan keskenmenon (?). Mutta anyway, se oli eka testattu alkio ja eka joka vihdoin kiinnittyi...

Sen keskeytyneen keskenmenon jälkeen on kerätty lukuisilla rundeilla lisää euploideja ja kaksi IVF:ää ollut täysin ilman PGT-A normaaleja alkioita - toisessa testattiin 2 blastoa (ikä 38) ja toisessa 1 (ikä 39) Kolmannessa IVF:ssä (ikä 38,5) testattiin 4 kpl, joista vain 1 oli euploidi - se ainoa päivän 5 alkio. Koen, että PGT-A kyllä maksaa itsensä takaisin, koska olisi ollut kauheaa siirtää kerta toisensa perään näitä aneploidisia... Jokainen siirto yksityisellä maksaa helposti kontrolloineen sen 2000 e (en ole kela-korvausten piirissä edes, koska asun ulkomailla), niin vaikka se hinta kirpaisee ja tulee etupainotteisesti pgt:ssa, niin sanoisin, että maksaa itsensä myös takaisin aika pian. Nyt vuosia myöhemmin on juuri siirretty vihdoin toinen euploidi, jonka tulosta jännitän para aikaa (pp 7 nyt menossa).

Olen tosin nyt lukenut muutamista kv-tutkimuksista hiljattain, että naisilla, joilla ei ole löydetty yhtään euploidia on kuitenkin päätetty siirtää aneuploidisia ja hämmästyttävää kyllä osalla on sitten syntynytkin terve lapsi (!) Tutkijat epäilleet näissä jutuissa, että alkiot voivatkin vielä myöhemmin raskauden edetessä korjata itseään. Tutkimuksia ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon (eihän kukaan uskalla oikein tieten tahtoen aneuploidisia siirtää), jotta mitään varmaa johtopäätöstä voisi vetää... Tämä vähän mietityttää itseäni etenkin viallisten alkioiden säilyttämisen näkökulmasta. Ehkä haluisin niitäkin siirtää, jos ei enää olisi mitään euploideja jäljellä eikä rahaa kerätä myöskään lisää... Nyt olin vähän hämmästynyt alkuvuodesta, kun klinikka kysyi, et saako nämä aneuploidiset hävittää ja sanoin, että joo - luullen, että olivat tämän jo aiemmin tehneet - mutta nyt vasta paljon myöhemmin luin, että jossain on raportoitu näistä viallisistakin tulleen lopulta terveitä lapsia.... Joten nyt sanoisin varmaan, että ei saa ainakaan vielä...

Kuitenkin kv-tutkimuksista kannustavimpia ovat ne, joissa sanotaan, että kolmen euploidisen alkion (yksittäin) siirron jälkeen kumulatiivisen raskauden pitäisi olla 95 % ja live birth rate (yhdelle lapselle) 92 %. Tässä oli tuhansia naisia (yli 4000) tutkittu. Meilasinkin tämän yhden tutkijan kanssa (Paul Pirtea) muutaman viestin eestaas. Tässä yksi linkki tähän: https://www.ivi-rmainnovation.com/w... a study analyzing 4,515,: it stood at 69.4%.

Etenkin tämä tutkimustulos on kannustanut minua testaamaan alkioita. Sen lisäksi, että keskenmenot lisäävät riskiä kohdun limakalvon vaurioille etenkin jos joudutaan kaavintaan.... Itsellä ollut myös suuria ongelmia kohdun limakalvon kasvun kanssa jo yhden imukaavinnan jälkeen... IVF-stimulaatiossa pääsen 8 mm jotenkuten, muuten jään helposti 5 - 6 mm välille vaikka estrogeeniä olisi maksimiannokset eri tavoilla käytössä. Tosin sekin 5-6 mm pitäisi kohtuu hyvin riittää joidenkin tutkimusten mukaan. Varaa menettää lisää limakalvoa ei kyllä enää ole, joten siinäkin mielessä arvostan PGT:ata.

Omien kokemusteni valossa suosittaisin siis PGT:ata etenkin, jos on yhtään enemmän ikää (esim. 37+) tai useampia siirtoja ilman tulosta ja/tai ongelmia limakalvon kanssa, ja hinta maksaa itsensä mielestäni takaisin etenkin jos hoidot alkaa venyä/ikää on enemmän/ravaa ulkomailta käsin alkionsiirrossa yksityisellä jne. Jos on ikää lähemmäs 30 kuin 40, niin omat keskimäärin useammin euploidisia ilman testejäkin, et jos limakalvo ja kaikki kunnossa, sitten en ehkä ainakaan ekoista IVF-rundeista vielä testaisi - mutta moni varmaan tekee ne ekat IVF-rundit julkisella, jossa testejä ei edes tarjota - ei varmaan saa rahallakaan vaikka maksaisi lisää.

Olisi tosi kiinnostava kuulla galluppia, että montako euploidi siirtoa teille on tehty ja onko kiinnittynyt ja millä lopputuloksilla ja mikä on ollut myös alkion päivä (5 vai 6. päivän alkio) ja morfologinen luokitus (saa kysymällä labralta)?

Suomesta en ole löytänyt oikein mitään tuloksia, et miten usein euploidi alkio meillä Suomessa kiinnittyy ja päättyy onnellisesti. Kv-tutkimuksia on jonkin verran riippuen alkion päivä ja morfologinen luokitus yhdessä euploidisuuden kanssa (vaihdelleen 40 - 70 % kiinnittyminen), mutta en tiedä, onko ne miten sovellettavissa Suomen klinikoiden tuloksiin - Suomen biologit eivät ole juuri prosentteja kertoneet, kun olen kysellyt.
 
Mulla oli ekassa IVF:ssä kolme siirtoa - yksi huippuluokan (labran mukaan) päivän 3 alkio ja tämän jälkeen kaksi blastosiirtoa. Yhdessäkään ei mitään kiinnittymisyritystä edes - hcg verestä aina alle 2 (olin 36-37 vee). Tämän lisäksi oli myös kaksi inseminaatiota perä perään ennen tätä IVF:ää ja sama homma - hcg aina alle 2. Luovutettu sperma kyseessä.

Sen jälkeen vaadin PGT-A:ta vaikka oma lääkäri ei vielä sitä suositellut (olin tuolloin 37,5 v), ja 2. IVF:stä saatiin 3 alkiota viljelypäivänä 6 testiin ja vain yksi euploidi ja yhdessä aneuploidisessa oli mm. miehestä johtuva puuttuva y-kromosomin osa (luovutettu sperma kyseessä). Sivuhuomiona, että ennen biopsiaa oli jopa 10 hyvänlaatuista päivän 3 alkiota, mutta tuohon aikaan klinikka ei tehnyt pgt:ata viikonloppuisin ja menivät välipakastukseen ja uskon, että tämä heikensi näiden alkioiden laatua)..

Kävin myös hysteroskopiassa ennen lisäsiirtoja, jossa löytyi krooninen endometriitti ja pian tästä toinen bakteeriongelma kohdussa vaikka endometriitti oli jo hoidettu uusintatestin perusteella. Sen jälkeen tehtiin myös pitkä lamautus oletetun endon ja adenomyoosin takia - ja ekaa kertaa vihdoin alkio kiinnittyi. Tosin sain koronan juuri ennen siirtoa, joka saattoi myös vaikuttaa siihen, että kroppa oli kiireinen koronan kanssa ja antoi alkion kiinnittyä. Toisaalta se ehkä myös aiheutti osaltaan keskenmenon (?). Mutta anyway, se oli eka testattu alkio ja eka joka vihdoin kiinnittyi...

Sen keskeytyneen keskenmenon jälkeen on kerätty lukuisilla rundeilla lisää euploideja ja kaksi IVF:ää ollut täysin ilman PGT-A normaaleja alkioita - toisessa testattiin 2 blastoa (ikä 38) ja toisessa 1 (ikä 39) Kolmannessa IVF:ssä (ikä 38,5) testattiin 4 kpl, joista vain 1 oli euploidi - se ainoa päivän 5 alkio. Koen, että PGT-A kyllä maksaa itsensä takaisin, koska olisi ollut kauheaa siirtää kerta toisensa perään näitä aneploidisia... Jokainen siirto yksityisellä maksaa helposti kontrolloineen sen 2000 e (en ole kela-korvausten piirissä edes, koska asun ulkomailla), niin vaikka se hinta kirpaisee ja tulee etupainotteisesti pgt:ssa, niin sanoisin, että maksaa itsensä myös takaisin aika pian. Nyt vuosia myöhemmin on juuri siirretty vihdoin toinen euploidi, jonka tulosta jännitän para aikaa (pp 7 nyt menossa).

Olen tosin nyt lukenut muutamista kv-tutkimuksista hiljattain, että naisilla, joilla ei ole löydetty yhtään euploidia on kuitenkin päätetty siirtää aneuploidisia ja hämmästyttävää kyllä osalla on sitten syntynytkin terve lapsi (!) Tutkijat epäilleet näissä jutuissa, että alkiot voivatkin vielä myöhemmin raskauden edetessä korjata itseään. Tutkimuksia ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon (eihän kukaan uskalla oikein tieten tahtoen aneuploidisia siirtää), jotta mitään varmaa johtopäätöstä voisi vetää... Tämä vähän mietityttää itseäni etenkin viallisten alkioiden säilyttämisen näkökulmasta. Ehkä haluisin niitäkin siirtää, jos ei enää olisi mitään euploideja jäljellä eikä rahaa kerätä myöskään lisää... Nyt olin vähän hämmästynyt alkuvuodesta, kun klinikka kysyi, et saako nämä aneuploidiset hävittää ja sanoin, että joo - luullen, että olivat tämän jo aiemmin tehneet - mutta nyt vasta paljon myöhemmin luin, että jossain on raportoitu näistä viallisistakin tulleen lopulta terveitä lapsia.... Joten nyt sanoisin varmaan, että ei saa ainakaan vielä...

Kuitenkin kv-tutkimuksista kannustavimpia ovat ne, joissa sanotaan, että kolmen euploidisen alkion (yksittäin) siirron jälkeen kumulatiivisen raskauden pitäisi olla 95 % ja live birth rate (yhdelle lapselle) 92 %. Tässä oli tuhansia naisia (yli 4000) tutkittu. Meilasinkin tämän yhden tutkijan kanssa (Paul Pirtea) muutaman viestin eestaas. Tässä yksi linkki tähän: https://www.ivi-rmainnovation.com/women-with-three-normal-embryos-have-95-chance-of-pregnancy-rma-research-shows/#:~:text=In a study analyzing 4,515,: it stood at 69.4%.

Etenkin tämä tutkimustulos on kannustanut minua testaamaan alkioita. Sen lisäksi, että keskenmenot lisäävät riskiä kohdun limakalvon vaurioille etenkin jos joudutaan kaavintaan.... Itsellä ollut myös suuria ongelmia kohdun limakalvon kasvun kanssa jo yhden imukaavinnan jälkeen... IVF-stimulaatiossa pääsen 8 mm jotenkuten, muuten jään helposti 5 - 6 mm välille vaikka estrogeeniä olisi maksimiannokset eri tavoilla käytössä. Tosin sekin 5-6 mm pitäisi kohtuu hyvin riittää joidenkin tutkimusten mukaan. Varaa menettää lisää limakalvoa ei kyllä enää ole, joten siinäkin mielessä arvostan PGT:ata.

Omien kokemusteni valossa suosittaisin siis PGT:ata etenkin, jos on yhtään enemmän ikää (esim. 37+) tai useampia siirtoja ilman tulosta ja/tai ongelmia limakalvon kanssa, ja hinta maksaa itsensä mielestäni takaisin etenkin jos hoidot alkaa venyä/ikää on enemmän/ravaa ulkomailta käsin alkionsiirrossa yksityisellä jne. Jos on ikää lähemmäs 30 kuin 40, niin omat keskimäärin useammin euploidisia ilman testejäkin, et jos limakalvo ja kaikki kunnossa, sitten en ehkä ainakaan ekoista IVF-rundeista vielä testaisi - mutta moni varmaan tekee ne ekat IVF-rundit julkisella, jossa testejä ei edes tarjota - ei varmaan saa rahallakaan vaikka maksaisi lisää.

Olisi tosi kiinnostava kuulla galluppia, että montako euploidi siirtoa teille on tehty ja onko kiinnittynyt ja millä lopputuloksilla ja mikä on ollut myös alkion päivä (5 vai 6. päivän alkio) ja morfologinen luokitus (saa kysymällä labralta)?

Suomesta en ole löytänyt oikein mitään tuloksia, et miten usein euploidi alkio meillä Suomessa kiinnittyy ja päättyy onnellisesti. Kv-tutkimuksia on jonkin verran riippuen alkion päivä ja morfologinen luokitus yhdessä euploidisuuden kanssa (vaihdelleen 40 - 70 % kiinnittyminen), mutta en tiedä, onko ne miten sovellettavissa Suomen klinikoiden tuloksiin - Suomen biologit eivät ole juuri prosentteja kertoneet, kun olen kysellyt.
Paljon onnea siirtoon!

Meidän ensimmäinen euploidi alkio toi vauvan syliin asti. Alkio oli viidennen päivän 4AA blasto. Sitä ennen 6 siirrettyä alkiota (ilman pgt-a:ta), joista 2 km ja 3 kemiallista. Pgt-a:han saatiin vain kaksi blastoa, joista toinen oli aneuploidi.
 
Mulla oli ekassa IVF:ssä kolme siirtoa - yksi huippuluokan (labran mukaan) päivän 3 alkio ja tämän jälkeen kaksi blastosiirtoa. Yhdessäkään ei mitään kiinnittymisyritystä edes - hcg verestä aina alle 2 (olin 36-37 vee). Tämän lisäksi oli myös kaksi inseminaatiota perä perään ennen tätä IVF:ää ja sama homma - hcg aina alle 2. Luovutettu sperma kyseessä.

Sen jälkeen vaadin PGT-A:ta vaikka oma lääkäri ei vielä sitä suositellut (olin tuolloin 37,5 v), ja 2. IVF:stä saatiin 3 alkiota viljelypäivänä 6 testiin ja vain yksi euploidi ja yhdessä aneuploidisessa oli mm. miehestä johtuva puuttuva y-kromosomin osa (luovutettu sperma kyseessä). Sivuhuomiona, että ennen biopsiaa oli jopa 10 hyvänlaatuista päivän 3 alkiota, mutta tuohon aikaan klinikka ei tehnyt pgt:ata viikonloppuisin ja menivät välipakastukseen ja uskon, että tämä heikensi näiden alkioiden laatua)..

Kävin myös hysteroskopiassa ennen lisäsiirtoja, jossa löytyi krooninen endometriitti ja pian tästä toinen bakteeriongelma kohdussa vaikka endometriitti oli jo hoidettu uusintatestin perusteella. Sen jälkeen tehtiin myös pitkä lamautus oletetun endon ja adenomyoosin takia - ja ekaa kertaa vihdoin alkio kiinnittyi. Tosin sain koronan juuri ennen siirtoa, joka saattoi myös vaikuttaa siihen, että kroppa oli kiireinen koronan kanssa ja antoi alkion kiinnittyä. Toisaalta se ehkä myös aiheutti osaltaan keskenmenon (?). Mutta anyway, se oli eka testattu alkio ja eka joka vihdoin kiinnittyi...

Sen keskeytyneen keskenmenon jälkeen on kerätty lukuisilla rundeilla lisää euploideja ja kaksi IVF:ää ollut täysin ilman PGT-A normaaleja alkioita - toisessa testattiin 2 blastoa (ikä 38) ja toisessa 1 (ikä 39) Kolmannessa IVF:ssä (ikä 38,5) testattiin 4 kpl, joista vain 1 oli euploidi - se ainoa päivän 5 alkio. Koen, että PGT-A kyllä maksaa itsensä takaisin, koska olisi ollut kauheaa siirtää kerta toisensa perään näitä aneploidisia... Jokainen siirto yksityisellä maksaa helposti kontrolloineen sen 2000 e (en ole kela-korvausten piirissä edes, koska asun ulkomailla), niin vaikka se hinta kirpaisee ja tulee etupainotteisesti pgt:ssa, niin sanoisin, että maksaa itsensä myös takaisin aika pian. Nyt vuosia myöhemmin on juuri siirretty vihdoin toinen euploidi, jonka tulosta jännitän para aikaa (pp 7 nyt menossa).

Olen tosin nyt lukenut muutamista kv-tutkimuksista hiljattain, että naisilla, joilla ei ole löydetty yhtään euploidia on kuitenkin päätetty siirtää aneuploidisia ja hämmästyttävää kyllä osalla on sitten syntynytkin terve lapsi (!) Tutkijat epäilleet näissä jutuissa, että alkiot voivatkin vielä myöhemmin raskauden edetessä korjata itseään. Tutkimuksia ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon (eihän kukaan uskalla oikein tieten tahtoen aneuploidisia siirtää), jotta mitään varmaa johtopäätöstä voisi vetää... Tämä vähän mietityttää itseäni etenkin viallisten alkioiden säilyttämisen näkökulmasta. Ehkä haluisin niitäkin siirtää, jos ei enää olisi mitään euploideja jäljellä eikä rahaa kerätä myöskään lisää... Nyt olin vähän hämmästynyt alkuvuodesta, kun klinikka kysyi, et saako nämä aneuploidiset hävittää ja sanoin, että joo - luullen, että olivat tämän jo aiemmin tehneet - mutta nyt vasta paljon myöhemmin luin, että jossain on raportoitu näistä viallisistakin tulleen lopulta terveitä lapsia.... Joten nyt sanoisin varmaan, että ei saa ainakaan vielä...

Kuitenkin kv-tutkimuksista kannustavimpia ovat ne, joissa sanotaan, että kolmen euploidisen alkion (yksittäin) siirron jälkeen kumulatiivisen raskauden pitäisi olla 95 % ja live birth rate (yhdelle lapselle) 92 %. Tässä oli tuhansia naisia (yli 4000) tutkittu. Meilasinkin tämän yhden tutkijan kanssa (Paul Pirtea) muutaman viestin eestaas. Tässä yksi linkki tähän: https://www.ivi-rmainnovation.com/women-with-three-normal-embryos-have-95-chance-of-pregnancy-rma-research-shows/#:~:text=In a study analyzing 4,515,: it stood at 69.4%.

Etenkin tämä tutkimustulos on kannustanut minua testaamaan alkioita. Sen lisäksi, että keskenmenot lisäävät riskiä kohdun limakalvon vaurioille etenkin jos joudutaan kaavintaan.... Itsellä ollut myös suuria ongelmia kohdun limakalvon kasvun kanssa jo yhden imukaavinnan jälkeen... IVF-stimulaatiossa pääsen 8 mm jotenkuten, muuten jään helposti 5 - 6 mm välille vaikka estrogeeniä olisi maksimiannokset eri tavoilla käytössä. Tosin sekin 5-6 mm pitäisi kohtuu hyvin riittää joidenkin tutkimusten mukaan. Varaa menettää lisää limakalvoa ei kyllä enää ole, joten siinäkin mielessä arvostan PGT:ata.

Omien kokemusteni valossa suosittaisin siis PGT:ata etenkin, jos on yhtään enemmän ikää (esim. 37+) tai useampia siirtoja ilman tulosta ja/tai ongelmia limakalvon kanssa, ja hinta maksaa itsensä mielestäni takaisin etenkin jos hoidot alkaa venyä/ikää on enemmän/ravaa ulkomailta käsin alkionsiirrossa yksityisellä jne. Jos on ikää lähemmäs 30 kuin 40, niin omat keskimäärin useammin euploidisia ilman testejäkin, et jos limakalvo ja kaikki kunnossa, sitten en ehkä ainakaan ekoista IVF-rundeista vielä testaisi - mutta moni varmaan tekee ne ekat IVF-rundit julkisella, jossa testejä ei edes tarjota - ei varmaan saa rahallakaan vaikka maksaisi lisää.

Olisi tosi kiinnostava kuulla galluppia, että montako euploidi siirtoa teille on tehty ja onko kiinnittynyt ja millä lopputuloksilla ja mikä on ollut myös alkion päivä (5 vai 6. päivän alkio) ja morfologinen luokitus (saa kysymällä labralta)?

Suomesta en ole löytänyt oikein mitään tuloksia, et miten usein euploidi alkio meillä Suomessa kiinnittyy ja päättyy onnellisesti. Kv-tutkimuksia on jonkin verran riippuen alkion päivä ja morfologinen luokitus yhdessä euploidisuuden kanssa (vaihdelleen 40 - 70 % kiinnittyminen), mutta en tiedä, onko ne miten sovellettavissa Suomen klinikoiden tuloksiin - Suomen biologit eivät ole juuri prosentteja kertoneet, kun olen kysellyt.
Vastaan vähän lyhyesti ja kiireellä. Meillä on ollut alkiodiagnostiikka perinnöllisen sairauden takia julkisella. Saatiin kaksi täysin tervettä alkiota, joista toinen johti onnistuneeseen lopputulokseen. Lisäksi saimme kaksi matala-asteisesti mosaikistista alkiota. HUSsilla meni ainakin niin, että saimme sitten terveiden alkioiden käytön jälkeen ajan perinnöllisyyslääkärille. Hänen kanssaan meillä oli erittäin hyvä etäkäynti, jossa hän selitti molempien viallisten alkioiden geenivirheiden tarkan sijainnin. Toisen siirtämiseen hän suostui, sillä mikäli se olisi ollut sairas, olisi se mennyt kesken noin rv7 istukan muodostuessa. Tästä ei lähtenyt raskaus käyntiin. Toisella viallisella alkiolla oli mm. suurehkoTurner-riski ja sitä ei suositella siirtämään. Se taitaa olla vieläkin pakkasessa.

Se mikä jäi perinnöllisyyslääkärin kanssa käydystä keskustelusta oli se, että tuoreimpien tutkimusten perusteella jopa matala-asteisesta mosaikismista kärsivät PGT-A alkiot johtavat kuitenkin hieman todennäköisemmin raskauteen ja onnistumiseen kuin tavallisen ivf-hoidon alkioit. Tämä kuitenkin juuri edellyttää sitä, että perinnöllisyyslääkäri selvittää missä kohtaa geenikarttaa virhe on. Suomessa näitä on hänen mukaansa siirretty kuitenkin vielä hyvin vähän ja hyvin harvoin, eli mitään dataa ei sinänsä ole päässyt vielä oikein kertymään.
 
Kiitos Alina ja Enkelinsiipi vastauksistanne!

Lääkärini meinasi myös tänään puhelimessa, että hänen näkemyksen/käsityksen mukaan 90 % ongelmista olisi alkiossa, jossei se kiinnity ja vain 10 % muissa tekijöissä. En nyt tiedä, onko kyse näin paljon lopulta alkiosta.... Paljonhan on myös näitä tutkimuksia, et jos on krooninen endometriitti, jos ei ole oikea määrä hyviä bakteereja ym, niin tulokset on huonoja myös euploideilla alkioilla ja minulla nyt on todistettavasti ollut pariinkin kertaan kohdussa haitallisia tekijöitä sekä usein liian vähän hyviä bakteereja.. Mutta en tiedä, että jos alkio on huippulaatua, niin riittääkö se yleensä kuitenkin ohittamaan nämä ongelmat ja miten hyvin... Ja sitten esim. nämä kaikki Be Ready/ERA-testit - joidenkin tutkimusten mukaan hyvä alkio kiinnittyy vaikka ajoitus ei olisi niin optimaalinen (?) Yksikin nainen täällä foorumilla kertoi raskautuneensa päivää aiemmin tehdystä siirrosta - ERA oli näyttänyt pian tästä, että oikea päivä olisi vasta seuraava ja siksi sanoi kyseenalaistavansa ERA:n luotettavuuden...

PGT-A kai testaa vain kromosomit, mutta ei geenejä (?) ainakin on aina puhuttu lähinnä kromosomista ja sen numerosta ja mihin ko. kromosomipoikkeama sitten yleensä viittaa sairauden muodossa (kuten trisomia) tms, mutta tarkemmin mistään muista geeneistä ei ole puhuttu. Tutkittiinko teillä siis vain yhden geenivirheen osalta vai esim. myös translokaatiota (joka olisi voinut tulla kummalta vaan) ja kuuluuko esim tähän "yhden geenivirheen" tutkimukseen myös samalla kertaa aina kaikkien kromosomien määrän tarkistus vai tehtiinkö PGT-A sitten vielä erikseen? Olisi mielenkiintoista tietää myös paljonko sitten jotain muita geenivirheitä voi olla alkioissa, joita tämä Next Generation Screening (NGS) PGT-A ei löydä - NGS:n pitäisi olla tarkempi kuin aiempien sukupulvien testien senkin vuoksi, että näyttää mosaikismin, mitä aiemmat eivät näyttäneet. Siksi kun vertailen kv-tutkimuksia katson aina millä PGT-A:lla ko alkiot on tutkittu missäkin...

Juu tähän mennessä siis teidän kokemuksista 2/3 tervettä olisi onnistunut loppuun asti <3 Tuo kolmas terve ei siis kiinnittynyt vai mitä sille tapahtui - Enkelinsiipi? Mielenkiintoinen myös tuo mosaikismin tulos - en tiedä saako tähän mitään lisäselvitystä, jos PGT-A on tehty Igenomixilla Briteissä (Suomen klinikan lähettämänä) ja jos tulos on mosaikismi... Vähän epäilen et tulos on vain "mosaiikkinen, mutta tarkempaa syytä tai arviota ei saa (?) - julkisella puolella arvioivatko itse tämän omassa geenilabrassaan, ettei näyte käy edes ulkomailla?

Hirveästi jännitän koko ajan tätä toisen euploidin alkion tulosta. Tämä on paras ikinä morfologisesti mitä on siirretty. Ensimmäinen euploidi alkio oli luokaltaan 6-2-2 (eli 6-B-B) eli oli päässyt kokonaan hatchäämään labrassa ennen siirtoa, mikä ei ole ideaali tilanne - tässäkin tosin joidenkin tutkimusten mukaan täysin avautunut toimii yhtä hyvin kuin puolittain avautunut ja toisten tutkimusten mukaan selvästi huonommin kuin puolittain avautunut.. Silti aluksi hcg oli hieno ja nousi oikeaa tahtia ym, oli kohdussa, ei ollut tuulimuna, sitten yhtäkkiä hieman verta 5+3 viikolla ja siinä kohtaa ultrassa vielä kaikki ok päivää myöhemmin, 4 päivää myöhemmin vähän lisää verta ja kun olisi pitänyt löytyä syke, ei näkynyt enää edes koko alkiota. Sitten pitä keskenmenohoito kompliaatioineen et kohtu saatiin tyhjennettyä. Testattiin vielä raskausmateriaalista uudestaan kromosomit - oli edelleen euploidi. Olisi ollut poika...

Tämä mun nyt siirretty oli 4-A-A myös... Vähän on sellainen tunne, et jos tälläkään ei homma toimi, niin millä sitten? Olen ollut terveenä (ja vältellyt kontakteja ja pitänyt maskia kaikkialla), on ollut tripple hieno limakalvo, on tehty PRP (Platelet Rich Plasma) ruiskutus kohtuun 48 h tuntia ennen siirtoa toisella klinikalla (Ovumia tekee Suomessa) tukemaan siirron onnistumista, on käyty akupunktiossa kahdesti siirtopäivänä, että auttaisi verenkiertoa kohtuun. On käytössä ekaa kertaa hepariinihoito estämään tukoksia ja 20 mg kortisoonia endometrioosin takia.... On tehty intralipidiä (minulla usein tappajasolut koholla jo alkukierrossa). Ihan kaikki mahdollinen on tehty ja muut pakkasessa olevat alkioni eivät ole laadultaan yhtä hyviä (morfologinen luokitus) euploidisuudesta huolimatta...

Olisi tosi musertavaa, jos tämäkään ei toimi - tämä, jolla kv-tutkimusten/tilastojen valossa pitäisi olla paras mahdollisuus - on päivän 5, on AA, oli hatchäävä siirrettäessä, euploidi... Samoin kohdun tilanne yritetty virittää niin hyväksi kuin mahdollista... Ja kuulemma välikierto pitäisi ottaa väliin ennen kuin pääsisi jatkamaan toisella, jos tulee nega - sekin ajatus masentaa, kun tässä on jo ootettu niitä parempia uutisia todella kauan ja haluisin päästä elämässä pikkuhiljaa keskittämään energiaa muuallekin. Mutta tietenkin jatkan niin kauan kuin on jotain toivoa ja rahaa myös tulevina vuosina. Mut todella toivon, et vihdoin saisin onnistumisen ja tämä euploidi ei sitten menisi kesken tms....

Meinaatteko vielä kasvattaa perhettä lisähoidoilla/adoptiolla tms?
 
Kiitos Alina ja Enkelinsiipi vastauksistanne!

Lääkärini meinasi myös tänään puhelimessa, että hänen näkemyksen/käsityksen mukaan 90 % ongelmista olisi alkiossa, jossei se kiinnity ja vain 10 % muissa tekijöissä. En nyt tiedä, onko kyse näin paljon lopulta alkiosta.... Paljonhan on myös näitä tutkimuksia, et jos on krooninen endometriitti, jos ei ole oikea määrä hyviä bakteereja ym, niin tulokset on huonoja myös euploideilla alkioilla ja minulla nyt on todistettavasti ollut pariinkin kertaan kohdussa haitallisia tekijöitä sekä usein liian vähän hyviä bakteereja.. Mutta en tiedä, että jos alkio on huippulaatua, niin riittääkö se yleensä kuitenkin ohittamaan nämä ongelmat ja miten hyvin... Ja sitten esim. nämä kaikki Be Ready/ERA-testit - joidenkin tutkimusten mukaan hyvä alkio kiinnittyy vaikka ajoitus ei olisi niin optimaalinen (?) Yksikin nainen täällä foorumilla kertoi raskautuneensa päivää aiemmin tehdystä siirrosta - ERA oli näyttänyt pian tästä, että oikea päivä olisi vasta seuraava ja siksi sanoi kyseenalaistavansa ERA:n luotettavuuden...

PGT-A kai testaa vain kromosomit, mutta ei geenejä (?) ainakin on aina puhuttu lähinnä kromosomista ja sen numerosta ja mihin ko. kromosomipoikkeama sitten yleensä viittaa sairauden muodossa (kuten trisomia) tms, mutta tarkemmin mistään muista geeneistä ei ole puhuttu. Tutkittiinko teillä siis vain yhden geenivirheen osalta vai esim. myös translokaatiota (joka olisi voinut tulla kummalta vaan) ja kuuluuko esim tähän "yhden geenivirheen" tutkimukseen myös samalla kertaa aina kaikkien kromosomien määrän tarkistus vai tehtiinkö PGT-A sitten vielä erikseen? Olisi mielenkiintoista tietää myös paljonko sitten jotain muita geenivirheitä voi olla alkioissa, joita tämä Next Generation Screening (NGS) PGT-A ei löydä - NGS:n pitäisi olla tarkempi kuin aiempien sukupulvien testien senkin vuoksi, että näyttää mosaikismin, mitä aiemmat eivät näyttäneet. Siksi kun vertailen kv-tutkimuksia katson aina millä PGT-A:lla ko alkiot on tutkittu missäkin...

Juu tähän mennessä siis teidän kokemuksista 2/3 tervettä olisi onnistunut loppuun asti <3 Tuo kolmas terve ei siis kiinnittynyt vai mitä sille tapahtui - Enkelinsiipi? Mielenkiintoinen myös tuo mosaikismin tulos - en tiedä saako tähän mitään lisäselvitystä, jos PGT-A on tehty Igenomixilla Briteissä (Suomen klinikan lähettämänä) ja jos tulos on mosaikismi... Vähän epäilen et tulos on vain "mosaiikkinen, mutta tarkempaa syytä tai arviota ei saa (?) - julkisella puolella arvioivatko itse tämän omassa geenilabrassaan, ettei näyte käy edes ulkomailla?

Hirveästi jännitän koko ajan tätä toisen euploidin alkion tulosta. Tämä on paras ikinä morfologisesti mitä on siirretty. Ensimmäinen euploidi alkio oli luokaltaan 6-2-2 (eli 6-B-B) eli oli päässyt kokonaan hatchäämään labrassa ennen siirtoa, mikä ei ole ideaali tilanne - tässäkin tosin joidenkin tutkimusten mukaan täysin avautunut toimii yhtä hyvin kuin puolittain avautunut ja toisten tutkimusten mukaan selvästi huonommin kuin puolittain avautunut.. Silti aluksi hcg oli hieno ja nousi oikeaa tahtia ym, oli kohdussa, ei ollut tuulimuna, sitten yhtäkkiä hieman verta 5+3 viikolla ja siinä kohtaa ultrassa vielä kaikki ok päivää myöhemmin, 4 päivää myöhemmin vähän lisää verta ja kun olisi pitänyt löytyä syke, ei näkynyt enää edes koko alkiota. Sitten pitä keskenmenohoito kompliaatioineen et kohtu saatiin tyhjennettyä. Testattiin vielä raskausmateriaalista uudestaan kromosomit - oli edelleen euploidi. Olisi ollut poika...

Tämä mun nyt siirretty oli 4-A-A myös... Vähän on sellainen tunne, et jos tälläkään ei homma toimi, niin millä sitten? Olen ollut terveenä (ja vältellyt kontakteja ja pitänyt maskia kaikkialla), on ollut tripple hieno limakalvo, on tehty PRP (Platelet Rich Plasma) ruiskutus kohtuun 48 h tuntia ennen siirtoa toisella klinikalla (Ovumia tekee Suomessa) tukemaan siirron onnistumista, on käyty akupunktiossa kahdesti siirtopäivänä, että auttaisi verenkiertoa kohtuun. On käytössä ekaa kertaa hepariinihoito estämään tukoksia ja 20 mg kortisoonia endometrioosin takia.... On tehty intralipidiä (minulla usein tappajasolut koholla jo alkukierrossa). Ihan kaikki mahdollinen on tehty ja muut pakkasessa olevat alkioni eivät ole laadultaan yhtä hyviä (morfologinen luokitus) euploidisuudesta huolimatta...

Olisi tosi musertavaa, jos tämäkään ei toimi - tämä, jolla kv-tutkimusten/tilastojen valossa pitäisi olla paras mahdollisuus - on päivän 5, on AA, oli hatchäävä siirrettäessä, euploidi... Samoin kohdun tilanne yritetty virittää niin hyväksi kuin mahdollista... Ja kuulemma välikierto pitäisi ottaa väliin ennen kuin pääsisi jatkamaan toisella, jos tulee nega - sekin ajatus masentaa, kun tässä on jo ootettu niitä parempia uutisia todella kauan ja haluisin päästä elämässä pikkuhiljaa keskittämään energiaa muuallekin. Mutta tietenkin jatkan niin kauan kuin on jotain toivoa ja rahaa myös tulevina vuosina. Mut todella toivon, et vihdoin saisin onnistumisen ja tämä euploidi ei sitten menisi kesken tms....

Meinaatteko vielä kasvattaa perhettä lisähoidoilla/adoptiolla tms?
Toivon kovasti, että tämä alkio saa jatkaa kasvuaan ja saatte vauvan syliin asti 💛 Paljon olette jo tehneet ja uskon, että keskenmeno etenkin euploidilla alkiolla on ollut kova paikka.

Pgt-a käsittääkseni tutkii vain kromosomit ja vielä myöhemmin voi löytyä geenivirhe. Meiltä oli jo aiemmin tutkittu omat kromosomit toistuvien keskenmenojen takia ja ne oli ok. Eraa meille ei tehty koska yksityisen lääkäri ei suositellut sitä, mikä itselle tuli yllätyksenä. Muuten onnistuneeseen siirtoon otettiin mukaan useita tukilääkeitä aiempiin siirtoihin verrattuna. Mm. progesteronia noin rv 10 asti muistaakseni (Prolutex ja Cyclot), MiniAsaa lähes raskauden loppuun asti ja estrogeenia. Olen miettinyt, mahtoiko tukilääkkeillä kuitenkin olla vaikutusta onnistumiseen vai oliko todella kaikki 6 aiemmin siirrettyä alkiota viallisia. Ne kerättiin neljällä eri punktiolla ollessani nuorempi.. Julkisella aina syytettiin alkioita ja meidän soluja. Toiveissa on kasvattaa perhettä ja ajatukset uudesta hoidosta ovat mielessä. Pelottaa valtavasti, ettei enää saada hyviä alkioita kun yhdenkin aikaan saaminen oli valtavan työn takana.
 
Juu, ensin pitäisi saada se kiinnittyminen. Ja oli joo kyllä tosi ahdistavaa, kun euploidi alkio meni kesken... Ja vielä ahdistavampaa se, et kohdun limakalvon kanssa ollut ongelmia sen kaavinnan jälkeen, mitä ei ollut sitä ennen... Tiedän, et riskini saada uusi keskenmeno on isompi - olisi pienempi, jos olisi ollut aneuploidi, mutta vielä euploidilla....

Muutama päivä vielä ja sit meen tekee veritestin - musta se on jotenkin en mä tiedä ehkä vähemmän ahdistavaa kuin nämä kotona tehtävät testit, joista ei kuitenkaan lukemaa näe, et kuinka vahvasti olisi ehkä positiivinen, jos on. Vaikka veritesti ois negatiivinen, niin sitten varmistan vielä kotona virtsatestillä ennen kuin varmaan sitten lopettaisin lääkkeet. Mutta ensin otan tuloksen vastaan verikokeesta.

Olen itseasiassa yksin hoidoissa. Olen asunut koko tämän ajan ulkomailla töiden takia ja ko. maassa sinkkunaiset ei saa yhtään mitään hoitoja valtion kustantamana. Vasta 2018 ees sallittiin mitkään hoidot naisille siellä (omakustanteisesti). Pariskunnat saa puolet vakuutuksen piikkiin, jos ikä alle 40, ja osassa maata vielä 25 % ko. alueen lisätukea, mutta sinkut ei mitään... Hoidot on tosin vähän halvempia siellä. Ja Suomessa en ole saanut hoitoja ulkomailla asumisen takia... Ja maassa, jossa asun, PGT-A ei ole sallittu ja kun sitä haluan tehdä, niin pakko on ollut ravata Suomessa hoidoissa. Joskus olen miettinyt, pitäisikö testata jotain klinikkaa vaikka toisesta PGT-A:n sallivasta ja sinkkuja hoitavasta maasta, mut vieläkin kalliimpaa olisi se, kun maassa käydessä pitäisi sitten maksaa vielä hotellit päälle, Suomessa käydessä voin sentään asua äidin luona (isäni kuoli hoitojen aikana). Kaikki rahat ja lomat ja kaikki on mennyt tämän ympärillä jo vuosia. Vitsailen usein verikokeessa, että tämä on mun harrastus - tämä verikokeissa ja ultrissa käynti. Vanhemmat ovat tukeneet taloudellisesti, ilman sitä tukea olisi varmasti jäänyt noin puolet hoidoista tekemättä... Silti olen joutunut ottamaan isomman pankkilainan ym. näitä varten - pakko on ollut yrittää kaikki asap ennen kuin ikää tulee vielä lisää...

Alina - minkä ikäinen sä olet, jos sää kysyä?

Osa täällä palstoilla on saanut euploideja vielä 42-vuotiaanakin, mutta aikamoista tuuripeliä se on. Yksi mitä voitte harkita on, jos haet esim. Wienistä tai Saksasta (esim. Koblenzissa) munasarjojen PRP-ruiskutuksen 1-2 kk ennen IVF-keräysyritystä. Minä kokeilin tällaista 2 viikkoa (pitkitin kiertoa tarkoituksella, että ehtii vaikuttaa ees sen 2 viikkoa) ennen viimeistä IVF:ää ja vaikka kiertopäivänä 1 munasarjoissa näkyi vain 1 ainoa rakkula per puoli, niin 6 päivää myöhemmin oli yhtäkkiä 7 kpl per puoli kasvussa ja tulivat tasaisemmin kuin ikinä ja munasoluja tuli peräti 18 kpl, joista 17 kpl kypsiä - mutta vain 5 selvisi biopsiaan, eli iso kato sitten oli viljelyn aikana... Odotan biopsia-tuloksia ja nyt siirretty alkio oli jo aiemmin kerätty... Edelliset hoidot on olleet 4-7 munasolua per IVF jo pari vuotta. Lisäksi tehtiin uusin hoito Flare-protokollalla - harmittaa, ettei se ollut jo aiemmin käytössä...

En tietenkään voi mitään taata, että tämä munasarjojen PRP-toimii kaikilla, mutta minulla se yhdessä Flaren kanssa toi paremman stimulaatiovasteen ja tasaisemman sarjan kuin aiemmat kierrot. Edellisen kierron loppuun asti käytin myös estrogeeniä 4 mg/pv progesteroonin ohella (Terolut ja Primolut vähän sekaisin) ihan kuukautisiin asti ja ehkä tämä myös auttoi niitä kasvamaan tasaisemmin. Munasarjojen PRP maksaa jotain 1500 euron luokkaa esim. Saksassa. Suomessa en tiedä vielä, et mikään taho tarjoaisi. Ehkä myös ruiskutettu annosmäärä vaikuttaa tehoon (?) Mulla laitettiin monta millilitraa molempiin munasarjoihin kumpaankin ja ympäri munasarjoja, jos oikein ymmärsin.

Juu mulla kanssa nyt paljon enemmän näitä tukijuttuja kuin koskaan aiemmin ja vaadin itse mm. tuota, että jos saisin progesteroonia tähän kiertoon pistoksena, jotenkin oma epäilys on, että imeytyy sitten varmemmin ehkä (?) ja Prolutexia sitten tarjottiinkin ja käytän sitä nyt 25 mg/pv. Lisänä myös Cyclogest 400 x 2/pv ja Terolut 10 mg x 2/pv. Ainakaan vielä ei ole näkynyt kuukautisvuotoa, vaikka oma kiertoni on yleensä n. 26-27 pv ja nyt kp 29, et ehkä tämä pistettävä progesterooni pitäisi oman vuodon varmemmin pois (?). Aiemmin viikolla jännitin hulluna, et mitä jos alkaa verta näkyä ja toivo menee kaivoon jo siitä, mut tällä erää on sellainen luotto, et vaikka kiinnittymistä ei olisi tapahtunut, et vuotoa ei tule nyt noiden piikkien ansiosta. Joskus en ole päässyt edes tähän klinikan pp 11 testipäivään asti kun on jo vuoto tullut läpi... Mut toki koko ajan on pelko, et toivo katoaa jo ennen kuin pääsen edes verikokeeseen.

Yhdellä YouTube-videolla joku jenkkilääkäri sanoi (näin joitakin vuosia sitten), että hän ei usko siihen, että se on vain yksi asia joka hirveästi muuttaa hoidon onnistumista vaan pikemminkin, et joku osa hoitoa on esim. 20 % vaikutus ja joku toinen kohta lisää 5 % onnistumista ja niin edelleen ja sitten jos on riittävän iso yhteisvaikutus, niin sitten se onnistuminen tulee. Toki alkionlaatu lienee se isoin tekijä, mut itse epäilen, et nämä monet eri toimenpiteet yhdessä voivat lisätä onnistumisprosentteja kumulatiiviselta vaikutukseltaan...

On nämä hoidot ihan hullunhommaa. Ymmärrän täysin, jos pelottaa se, että miten vaikeaa olisi onnistua uudestaan. Mulla on kanssa pelko sen lisäksi, että pelkään etten saa koskaan lasta, että jos kaikki nämä uhraukset on olleet all for nothing - loppujen lopuksi. Että samalla rahalla olisi voinut ostaa vaikka ensimmäisen sijoitusasunnon tms (asun vuokralla)... Myöskään mitään autoa en ole voinut hommata samasta syystä, et hoidot vie kaikki rahat. Mutta olen ajatellut, et pakko nyt panostaa, ennen kuin olisin vieläkin vanhempi.

Oletteko lahjamunasoluja ajatellut plan b:nä, jos omilla ei meinaa onnistua? Ymmärrän kyllä täysin, että omilla sitä haluisi ensisijaisesti. Vähän veikkaan, että loppujen lopuksi ihminen on kuitenkin ihan yhtä onnellinen oli se lapsi sitten omaa dna:ta, luovutetuilla tai adoptio. Olen valmis siksi kääntämään nuo muutkin kortit, mutta ensin loppuun asti omilla aion yrittää...

--
Onko muita, joilla kokemuksia PGT:sta - montako euploidia, päivän 5,6 vai 7 ja morfologinen luokitus - ja millä siirtotuloksilla?
 
Alkiotulos oli täysi nega jälleen kerran. Euploidi 4-A-A hatchäävä alkio ja hcg alle 2 klinikan antamana testipäivänä, Kotitestit myös täysin negativiisia samana päivänä. Limakalvo oli ollut hyvä ym.

Te, joilla euploidi alkio on toiminut, niin saako kysyä, että millä klinikalla ja kaupungissa olette tämän onnistumisen saaneet? Mietin onko tässä ehkä vaihtelua eri klinikkojen välillä.... Etenkin Alina, kun sulla oli monta hoitoa ilman kiinnittymistä aiemmin, niin missä sait tuon euploidi onnistumisen sitten - ja missäpäin Suomea myös? Jos viitsit sanoa lääkärin ja/tai alkion siirtäjän nimeä, niin otetaan kaikki info vastaan :)
 
Minä taisin itse käyttää tuolla aiemmin väärää termiä, ei tietenkään geenikarttoja tutkita vaan sitä, missä kohtaa kromosomistoa kyseinen virhe piilee. Kiireessä sitä kirjoittelee mitä sattuu.

Meillä tosiaan tärppäsi euploidi alkio ekalla siirrolla luonnolliseen kiertoon (loppukierrossa keltarauhastukilääkitys). Yhtään aiempaa siirtoa tai edes raskautumisyritystä ei oltu tehty, mutta tosiaan meillä alkiodiagnostiikan syynä on miehen perinnöllinen sairaus, eikä testien (AMH, aukiolotutkimus) perusteella minussa ole vikaa. Siksi olikin niin kova pettymys, kun meidän muut alkiot eivät lähteneet matkaan. Näissä tosin ovulaatio varmistettiin ovitrellella, mistä tulee toki mieleen se, että oliko sittenkin ajoitus vähän väärä. Oma LH-huippu on siis tosi nopeasti ohitse.

Meillä hoidot jatkuvat nyt yksityisellä puolella inseminaatioilla ja luovutetuilla siittiöillä, kun olen "vasta" 35. Emme millään haluaisi enää palata ivf-hoitoihin, mutta saapa nähdä. Saisimme julkisella puolella vielä kolme IVF-hoitoa.
 
Alkiotulos oli täysi nega jälleen kerran. Euploidi 4-A-A hatchäävä alkio ja hcg alle 2 klinikan antamana testipäivänä, Kotitestit myös täysin negativiisia samana päivänä. Limakalvo oli ollut hyvä ym.

Te, joilla euploidi alkio on toiminut, niin saako kysyä, että millä klinikalla ja kaupungissa olette tämän onnistumisen saaneet? Mietin onko tässä ehkä vaihtelua eri klinikkojen välillä.... Etenkin Alina, kun sulla oli monta hoitoa ilman kiinnittymistä aiemmin, niin missä sait tuon euploidi onnistumisen sitten - ja missäpäin Suomea myös? Jos viitsit sanoa lääkärin ja/tai alkion siirtäjän nimeä, niin otetaan kaikki info vastaan :)
Voi ei, olen todella pahoillani 🥺❤️

Pääsisitkö kirjautumaan foorumille, niin voisin laittaa yksityisviestillä tietoja. Olen enemmän kirjoitellut tuolla salaisella puolella 😊
 
Luulen, että olen nyt kirjautunut ja vaihdoin kirjautuneena nimeksi saman "Jedi"n, jota olen käyttänyt täällä ja ruudussa näkyy postilaatikon kuva myös sen vieressä oikealla ylhäällä. En tiedä pystytkö nyt laittaa mulle yksityisviestiä?

En tiedä, miten tuo salainen puoli toimii, en haluisi ehkä kaikille näkyä oikealla nimellä ja siksi en ole hakenut liittymistä siihen ryhmään. Asia on edelleen aika arkaluontoinen mm. ammatillisista syistä.

Olen nyt nähnyt mm. Lähi-idän tuoreita tutkimuksia ja niissä oli vain 30-47 % luokkaa sustained implantation eli kun raskaus edennyt jonnekin viikolle 7-9 vähintään euploidilla alkiolla.. ja LBR oli vain 37 % ekalla euploidilla alkiolla ja kolmannella enää 25 % ja tämän Dohan IVF-keskuksen henkilöt ajattelivat, että kyse lienee monista muistakin tekijöistä kuin vain euploidisuudesta, epäilivät myös et klinikoiden välillä olisi isoja eroja.

Vähän epäilyttää, ettei ne tulokset euploideilla alkiolla ole kuitenkaan tosi hyviä Suomesssa, koska jos ne olisi, niin luulisi, että niitä euploidien alkioiden siirtotuloksia hehkutettaisiin klinikoiden nettisivuilla...? Samaan aikaan jenkeistä löytyy tutkimuksia, joissa LBR on ollut jopa yli 80 %, jos on ollut alle 35 vuotias ja euploidi päivän 5 A-A alkio....päivän 6 alkioilla aina alle 50 %...

Joka tapauksessa, ei auta muu kuin toivoa, että jollain ihmeen tavalla seuraava euploidi toimisi, vaikka olisi lähtökohtaisesti jo huonompi morfologisesti ja/tai keräyspäivältään...
 
Luulen, että olen nyt kirjautunut ja vaihdoin kirjautuneena nimeksi saman "Jedi"n, jota olen käyttänyt täällä ja ruudussa näkyy postilaatikon kuva myös sen vieressä oikealla ylhäällä. En tiedä pystytkö nyt laittaa mulle yksityisviestiä?

En tiedä, miten tuo salainen puoli toimii, en haluisi ehkä kaikille näkyä oikealla nimellä ja siksi en ole hakenut liittymistä siihen ryhmään. Asia on edelleen aika arkaluontoinen mm. ammatillisista syistä.

Olen nyt nähnyt mm. Lähi-idän tuoreita tutkimuksia ja niissä oli vain 30-47 % luokkaa sustained implantation eli kun raskaus edennyt jonnekin viikolle 7-9 vähintään euploidilla alkiolla.. ja LBR oli vain 37 % ekalla euploidilla alkiolla ja kolmannella enää 25 % ja tämän Dohan IVF-keskuksen henkilöt ajattelivat, että kyse lienee monista muistakin tekijöistä kuin vain euploidisuudesta, epäilivät myös et klinikoiden välillä olisi isoja eroja.

Vähän epäilyttää, ettei ne tulokset euploideilla alkiolla ole kuitenkaan tosi hyviä Suomesssa, koska jos ne olisi, niin luulisi, että niitä euploidien alkioiden siirtotuloksia hehkutettaisiin klinikoiden nettisivuilla...? Samaan aikaan jenkeistä löytyy tutkimuksia, joissa LBR on ollut jopa yli 80 %, jos on ollut alle 35 vuotias ja euploidi päivän 5 A-A alkio....päivän 6 alkioilla aina alle 50 %...

Joka tapauksessa, ei auta muu kuin toivoa, että jollain ihmeen tavalla seuraava euploidi toimisi, vaikka olisi lähtökohtaisesti jo huonompi morfologisesti ja/tai keräyspäivältään...
Salaisella puolella + yksityisviesteissä muut näkevät sun Jedi -nimen.
 
Takaisin
Top