Alapää synnytyksen jälkeen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Vieras
Tein ehkä suurimman virheen hun katsoin peilillä alapäätäni 2 viikon synnytyksen jälkeen. Sain kertakaikkiaan slaagin! Olen itkenyt ja raivonut, tuntuu että kaikki on pilalla..Emättimessä on pallomainen klöntti kurkkimassa ulos, ei roiku ulkona mutta se tuntuu samalta kun että sulla on tamppooni valumassa ulos. Kävin neuvolassa, ja hän sano että haluaa katsoa ensin ja sitten vasta omalle lääkärille ja jos sitten tarvetta niin jorviin. Noh, terkkari katso sen ja sano että on ihan normaalin näköinen..? Hänen mukaan minun emättimen pohjukka on laskeutunut ja että se menee takaisin omalle paikalle yleensä jälkitarkastukseen mennessä. Ei siis ollut tarvetta näyttää lääkärille. Aluksi olin helpottunut mutta nyt taas hirvittää..
Onko kenelläkään muulla ollut vastaavaa?
En kaipaa mitään viistelioiden turhia vastauksia, tämä asia on minulle todella tärkeä ja pelkään.
 

joo, jotain on valahtanut alaspäin minultakin ,mutten ole uskaltanut katsoa. Synnytyksestä nyt 3 viikkoa. Luotan siihen, että alapää palautuu ajan kanssa. Petipuuhissa ei ainakaan tuo haitannut;)

 
Näin se on, alapää ei palaudu hetkessä ja ei siitä ihan samanlaista valitettavasti enää tule. Itsellänikin on tuollainen pallo siellä juuri nyt, jota koitan kovasti nyt jumpata eli lantiopohjapuristuksia! Se on ainoa konsti saada se ylemmäs takaisin! Edellisestä synnytyksestä roikkui lipare, joka ei sieltä tietenkään koskaan tule katoamaankaan vaan siihen on tottunu, mutta kutistui se hieman. Se on synnytyksen hinta, se alapää ruhjoutuu, mutta se ei todellakaan ole vaarallista ja siihen tottuu ja tuntuma muuttuu ajan kanssa normaaliksi, kun turvotus poistuu, itsellä paraneminen alkoi tuntua vasta n.3kk päästä, mutta se jatkuu muuttumista vielä jopa vuoden ja arpikudoskin pehmenee nopeammin jos hierot väliliha- aluetta muutaman kerran viikossa Bepanthen voiteen kanssa ihan ajan kanssa.
 
ja se jumppaus on tärkeintä !! sillä se palautuu ne paikat oikeammille paikoille, ja niitä liikkeitä kannattaa alkaa tehdä heti ! parantaa siten myös virtsanpidätystä ja orgasminsaati kykyäsi myös vanhenemistasi ajatellessa... Olin itse samanlaisten ajatusten kanssa 15 vuotta sitten kuin sinä nyt, synnyttäessäni eka kerran. Kirosin alapäätäni ja ajattelin, että kohtuni laskeumat on jotain vaarallista tai pysyvää, mutta älä huoli, jos olet itse aktiivinen sen jumpan kanssa , paranee paremmaksi, älä odota, että itsestään vaan paranee, koska silloin jää löysemmäksi paikat vaikka paranisikin. Ja aloita hieronta heti, kun väliliha on parantunut niin , että pystyt sinne koskettamaan ja tikit on poissa. Itsellä nyt 2,5 kk edellisestä synnytyksestä ja hierontapuuhat olen aloittanut, seksiä en, koska haluan, että paikat paranee ekaks rauhassa, mutta ei ne seksiä haittaisi nytkään ne paranevat ruhjoumat. Tsemppiä, kyllä se siitä!
 
Kiitos vastauksistanne!
Joo, ei mulla niinkään väliä minkä näköinen tuo on, pikemminkin se miltä se tuntuu..nytkin en pysty kakkosella käymään koska pelkään että kaikki tulee ulos emättimestä, tää on ihan hirvee tilanne. Mies on puolellani, pakko oli kertoo mikä mättää kun huomasi että silmäni olivat niin itkuiset. Mutta synnytyksestä on kohta kolme viikkoa, toivon että toivun, yritän jumpata..onko teillä muilla käytössä noi kuulat? Ajattelin hankkia, kunhan menee vielä muutama viikko että kaikki on varmasti kunnossa. Välilihaa en tarvitse hoitaa millään tavoin, se on kunnossa, kait ;)
Kirjoittakaa vielä jos on muita samassa jamassa!
Taidan olla vielä ihan shokissa...
 
Siltä se tuntuu itsestänikin, mutta ei ne sieltä tule ulos. ja synnytyksestä on jo kohta 3 kuukautta ja vieläki tuntuu kovalta ja karhealta emättimen kudos ja siltä että se valahtaa ulos. Koska ne on hieman työntyneet ulospäin synnytyksessä ja venyneet ne "tavarat eli kudokset" vauvan kokoiseksi, niin kestää aikansa, että ne "kutistuu" takaisin samihin mittoihin, ei oo ihan kuminauhaa nää ihmiskudokset, mutta kun aika kuluu, totut siihen, että ne on vähän eri paikoilla ja kyllä ne kutistuu ja tiivistyy ne kudokset että et enää "tunne" niinkuin ne olisivat väärillä paikoilla. En vähättele, koska olin itsekin yhtä shokissa, kun en tajunnut kehoni muutoksia ja terkkari koitti rauhoitella että niin se vain on, muutos ottaa aikansa ja niinhän sitä sanotaan, se kestää vuoden naisen kropalla palautua synnytyksestä. Toista lasta tehdessäni, olin jo varautunut tähän, että minkäköhän tuntuinen se tällä kertaa on ja kuinka kauan, mutta kyllä se paranee. Luonto muokkaa sen toimivaksi ajan kanssa. Kuulia en ole itse käyttänyt vaan ihan aina vaan pitkin päivää, joka päivä, useita kertoja ja kävellessä kärryillä tehnyt puristuksia eri kestoisia ja sarjoja painottaen välillä alavatsaa ja välillä pakarapuolta. Sitten omilla puhtailla sormilla silloin tällöin esim. iltapesun yhteydessä testannut, kuinka paljon olen saanut puristusvoimaa emättimeen lisättyä. Tämä lihasten puristusvoima juuri kutistuttaa kudoksia tiiviiksi takaisin ja nostaa niitä takaisin ylöspäin emättimeen.
 
Jep, kuulostaa tutulta. Itse synnytin viime syyskuussa ja ekat viikot sen jälkeen oli ihan tuskaa. Oli alapää ihan tajuttoman kipeä (mulle tehtiin sinänsä episiotomia, minkä takia kipu oli todennäköisesti kovempi kuin ilman sitä), vielä 3-4 viikkoa synnytyksen jälkeen kävely lähikauppaan noin 300 metrin päähän oli ihan hirveää (onneksi mies hoiti melkein kaikki kauppareissut ja muutenkin kaikki kotityöt <3), ja myös minua vaivasi tuo tunne, että on tampooni huonosti paikalla ja että kaikki tulee ulos sieltä. Mullakin oli tuollainen klöntti, joka roikkui ulos, tai oikeastaan vaikutti siltä että emättimen takaseinä roikkui ulos. Kokeilin välillä vessakäynnin yhteydessä sormilla ja välillä se takaseinä oli ihan nätisti paikallaan ja välillä se tuntui roikkuvan ulkopuolella. Aamuisin tuntui usein suht normaalilta, mutta päivän mittaan, ehkä painovoiman ja/tai liikkumisen takia, takaseinä tuntui liukuvan ulos. Olin jo ihan epätoivoinen ja ajattelin, ettei alapää koskaan palaudu, mutta yritin sinnikkäästi tehdä niitä jumppaliikkeitä ja pikkuhiljaa paikat alkoivat tuntua taas tutuilta. En nyt muista tarkalleen kauanko siinä meni että paikat tuntuivat taas normaalilta, mutta joitain viikkoja siinä muistaakseni meni. Seksin aloitimme uudestaan noin viikkoa ennen jälkitarkastusta, joka oli muistaakseni 6-7 viikkoa synnytyksen jälkeen, ja se sujui alusta alkaen hyvin ja tuntui miehen mukaan samalta kuin ennen synnytystä. :) Myönnettäköön kuitenkin että edelleenkin, 10 kk synnytyksen jälkeen, saatan joskus harvoin tuntea lievää paineen tunnetta tai tuota "tampooni puolitiessä"-tunnetta, mutta paljon lievempänä kuin viime syksynä, enkä enää juuri ajattele koko asiaa. Tuntuu että olen käytännössä täysin palautunut synnytyksestä, käyn jumpassa ilman ongelmia ja itse asiassa pikkukakkosta aletaan kohta yrittämään. :) AP:lle siis lohdutuksen sanat, että kyllä se ajan kanssa paranee ja palautuu ennalleen (ainakin hyvin lähelle alkuperäistä tilannetta). Sitä jumppaa kannattaa tosiaan harrastaa, se varmasti auttaa. Tsemppiä!
 
Aivan mahtava viesti ketju! Nauroin täällä kyyneleet silmissä - en siksi että olisi ollut naurun aihetta - vaan koska aloittajan viesti olisi voinut olla oma tekstini. Olen samassa tilanteessa 2vkoa synnytyksen jälkeen päätin "vain vähän vilkaista" alapäätäni ja se oli todella karmea shokki!!! Toivottavasti tästä toipuu. Teen jumppaliikkeitä "koko ajan"! :) tsemppiä kanssasiskot, kova juttu tuo synnyttäminen.
 
itse otin kanssa aikanaan kuvan (okei, otatin miehellä) alapäästä ennen ja jälkeen synnytystä :D se ero oli jotain järkyttävää, pimpan viereinen ihokin oli mustelmilla???? mutta siitä se kyllä palautui ihan omaksi itsekseen, ehkä häppärit on tätä nykyä hieman ruttuisemmat :(
 
Itse synnytin viime huhtikuussa ja vaikka synnytyksen jälkeen jumppailin päivittäin useita kertoja, on emättimen suu löystynyt ja sieltä näkyy edelleen joku ''pallo'' kaikki pitäisi olla kunnossa, eli ei mitään laskeumia. Ei haittaa mitenkään elämistäni, vain ulkonäöllisesti. Se nyt on vaan fakta että se alapää muuttuu synnytyksen jälkeen, niinkuin naisen vartalo muutenkin, asioita joiden kanssa on opittava elämään.
 
Synnytin esikoiseni pari vuotta sitten ja nyt tuli toinen (tämä sektiolla). Eipä tuo alakerta ole millään jumppataikakonsteillakaan palautunut vanhaan kuosiinsa, niin se vain on. Tästä ei kovin runsaasti yleensä huudella, mutta kyllä alatiesynnytys muuttaa alakerran kohtuullisen lopullisesti. Seksiä ei haitannut erityisemmin, mutta kyllä sieltä ylimääräisiä "roikkuu". Käyty mm. fyssarilla, joka testasi lihasten voiman ja se oli ihan hyvällä tolalla, mutta silti hyvin erilaiselta näyttää ja tuntuu.
 
Mun täytyy sanoa että seksi on kyllä parempaa nyt synnytyksen jälkeen kun ennen sitä vaikka sain tosi pahat vauriot alapäähän. Varmaan tikkasivat aika tiukkaan kun mies ei ole huomannut mitään löystymistä aiempaan verrattuna. Mutta niiden arpien kokoa tuolla alhaalla en uskalla edes arvailla. Entiseen ei ole paluuta.
 
Takaisin
Top