Ajatuksia synnytyksestä

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sindy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sindy

Sindy

Asioista perillä oleva
Lokamammat 2017
Helmikuun äidit 2019
Laitetaanpas tällekin puolelle aloitus aiheesta.

Vielä toivottavasti kaikilla on pitkä aika synnytykseen, mutta minkälaisia ajatuksia synnytyksestä ihmisillä on? Odotatko innolla, kauhulla vai jännityksellä?
Onko jotain erityisiä toiveita synnytystä tai kivunlievitystä koskien?

Onko kukaan aikaisemmin synnyttäneistä synnyttänyt altaassa?
 
Toivottavasti ois vaan kestoltaan lyhyempi. Esikoisen kanssa kärvistelin 48h ennenkuin synty
 
Ennen raskautta pelkäsin synnytystä aika paljon. Nyt raskausaikana on tullut luotto omaan kehoon eikä synnytys pelota. Toki jännittää kun esikoista odotan. Haluaisin ensin kokeilla lievempiä kivunlievitysmenetelmiä ja jos en saa niistä apua niin sitten epiduraali. Toivon että synnytykseni ovat samankaltaisia kuin äitini, suhteellisen nopeita ja "helpohkoja". Odotan innolla että pääsemme tutustumaan synntyssairaalaan vielä ennen synnytystä.
 
Mulla oli esikoisesta nopea synnytys ja nyt tänään neuvolassa puhuttiinkin että laitetaan lähete synnytystapa-arvioon loppuraskausessa, nopeuden takia.
 
Mua hieman mietityttää, kun esikoisen synnytystä alettiin hiljalleen käynnistellä (syynä mun reuma ja hajonneet lonkat) rv 39+3. No hän syntyi sitten 40+5, eli reilu viikko siihen meni että päästiin saliin ja sain oksitosiinia joka sitten käynnisti synnytyksen kunnolla. Täysin epäkypsästä tilanteesta oli päästy osastolla siihen että olin auki kahdelle sormelle ja lapsivettä tihkui, kun saliin mentiin. Siellä vieri sitten noin 14,5h ennen kuin poika syntyi, ei ollut mitään nopeaa toimintaa. No tietty nyt on varmaan taas käynnistys edessä (tiedän että ei itsestään ala syntyä, kun äidillänikin molemmat käynnistetty rv 42) ja esikoisen syntymästä on tosiaan sen 12-vuotta joten ei varmaan mitenkään helpompi homma tule olemaan.

Tosin mulla on nyt jo melko napokoita supistuksia päivittäin (osa jopa hieman kivuliaita, joten salaa toivon että käynnistyis itsellään). Lisäksi jännittää vauvan mahdollisesti suuri koko. Mun äidillä me molemmat ollaan oltu yli 4kg veljeni 4980g ja mieheni on syntynyt spontaanisti rv 35+4 ja kokoa oli tuolloin se 3620g, eli ei mitään pientä kaveria olla odottamassa. Rakenneultrassa koko oli lähes 500g 21+0, eli jännittää oikeasti. Niin ja sf huitelee reilusti yli käyrien, esikoisella seurasi kauniisti Keskikäyrää, tämä on koko ajan yli sen ylärajan. No onneksi olen hyvässä seurannassa koko ajan. Radia ei toistaiseksi olla todettu, uus testi on nyt 19.10... Huh... Oli kyllä melkoinen sokerikooma viimeksikin että ei huvittaisi yhtään mennä.

Ullmaij rv 23+3
 
Ullmaj: noilla kriteereillä pyytäisin jo synnytystapa-arvioon! Ja kyseenalaista alatiesynnytys jo pelkästään tuon sairaushistorian perusteella. Jos et nyt väkisin halua alateitse synnyttää. Saattaa myös olla, että samasta syystä suoraan laittavat sut synnytystapa-arvioon.
 
Minulla ei ole juuri vielä synnytys mielessä. Ainut mikä huolettaa on 160 km matka lähimpään synnäriin talvikelillä ja poronhoitoalueella
 
Multa kiellettiin Lappiin meno jouluksi juurikin noiden pitkien välimatkojen vuoksi koska raskaus muuttui yhtäkkiä iso riskiseksi.
 
Tiukuliisa sanoi:
Multa kiellettiin Lappiin meno jouluksi juurikin noiden pitkien välimatkojen vuoksi koska raskaus muuttui yhtäkkiä iso riskiseksi.
Click to expand...

Me ei ihan Lapissa asuta, mutta siltikin on matkat pitkät. Periaatteessa saa valita mihin synnärille menee. 150-230 km säteellä. Valitaan se minne on parhain tie. Täällä jos vedet menee on käsky lähteä ampparilla, koska niin iso riski lähteä istualtaan
 
Vähän jännittää synnytys. Oikeastaan siksi, kun rv 38 on mentävä kokoarvioon ja saatetaan sitten käynnistää, jos vauva on "liian iso". Esikoinen syntyi ihan ilman käynnistyksiä, yli nelikiloinen oli hänkin..
 
SronsU sanoi:
Vähän jännittää synnytys. Oikeastaan siksi, kun rv 38 on mentävä kokoarvioon ja saatetaan sitten käynnistää, jos vauva on "liian iso". Esikoinen syntyi ihan ilman käynnistyksiä, yli nelikiloinen oli hänkin..
Click to expand...
Mulla on sama tilanne paitsi kokoarvio tulee RADin seurannan kautta eikä täl kertaa siitä että aiemmatkin ovat olleet isoja. Viimeks käynnistettiin rv 43, vaikka pyysin käynnistystä jo 37 kun vauva oli silloin mun mielestä liki neljä kiloa...4,4 tuli kauhean raaston kanssa. En anna ikinä tapahtua vastaavaa uudelleen. Käynnistys on ok, mut iso vauva ei.
 
Vauva oleskelee vaan perätilassa, joten saa nähdä kuinka käy. Aika synnytystapa-arvioon on varattu.
 
Mai88 sanoi:
Vauva oleskelee vaan perätilassa, joten saa nähdä kuinka käy. Aika synnytystapa-arvioon on varattu.
Click to expand...

Toivotaan, että vauva kääntyisi :) Koska sulla on synnytystapa-arvio?
 
Täälläkin on vähän alkanut jännittää synnytys. Aiemmista toimenpiteistä johtuen esikoinen syntyi suunnitellusti sektiolla ja olen luottanut siihen, että samalla mennään. Synnytystapa-arvio varattuna parin viikon päähän ja nyt on alkanut jännittämään, jos se ei menekään niin. Tulisi suurena yllätyksenä.

Mut oon mä alkanut murehtimaan sektion haittojakin. Viimeksi menetin litran verta ja olin tosi väsynyt sektion jälkeen. Vaikka nopeasti paraninperuskuntoon, niin urheilussa tuntui leikkauskohta aralta vielä pitkään ja kiinnikkeitä tuli varmasti. Maito ei mulla myöskään viimeksi noussut kunnolla, mikä ei suoraan johdu sektiosta, mutta ehkä välillisesti väsymyksestä ja kivusta. Osittaisimetyksellä mentiin koko imetysaika. Sitä vähän murehdin nytkin. Täysimetykselle olisi kuitenkin toive.
 
:happy: Kiitos. Toivottavasti päättäisi vielä kääntyä itsekseen, ettei tarvitsisi tehdä kääntöyrityksiä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top