+/-40 odottajat

Kultakutri

Näppärä viestien naputtelija
Lokakuunmammat 2015
Pakko purkaa ajatuksia kun neuvolalääkäristä jäi aika ristiriitaiset fiilikset..... Oli hieman tyyliin että miksi tämän ikäisenä vielä lapsi????? Täytin siis keväällä 41v ja kyllä olisin tehnyt lapseni jo aiemmin jos tilanteet olisivat olleet eri. Esikoinen syntyi 2015 enkä silloinkaan ollut mikään 20v

Oletteko törmänneet ikäpäivittelyyn?
 
Oho, onpa ikävää! Eihän tuo nyt edes ole mikään iso ikä mielestäni, mun täti sai 47v esikoisensa. Eiks se ole vaan hienoa jos vielä onnistuu ja siihen on intoa ja kuntoa!
 
Omassa piirissä ollut useampikin +40v ensi synnyttäjä, mukaanlukien oma äitini. Kyllähän siinä aina tietenkin on isommat riskit, mutta kaikki onneksi saaneet terveitä lapsia ja muutenkin odotus ja synnytys sujuneet paremmin kuin hyvin. Enkä ole kuullut että heitä olisi mitenkään päivitelty tai sitten he ovat olleet vain niin onnensa kukkoloilla raskaudesta etteivät ole välittäneet. Ehkä eniten omaan äitiin on kolahtanut kun lapsena minun kaverit ovat luulleet häntä minun mummiksi. :hilarious:

Itselle suurin harmitus tuossa korkeassa iässä on ollut nyt kun alkanut huomaamaan oman äidin vanhenevan ja kun toivoisi tietenkin että hän saisi nauttia ajasta myös isovanhempana, niin pakko myöntää etten uskaltaisi jättää lasta enää yksin hänen vahdittavaksi. Tietenkin kuntoon vaikuttaa muukin kuin pelkkä ikä, mutta iän mukana on myös nuo perussairaudet pahentunut. Kyllä sitä toivoisi, että mummi näkisi vielä lapsenlapsien rippijuhlat ynm. mutta kerta itselläkin meni tämä lasten hankita yli kolmekymppiseksi, niin saapa nähdä. Tosin meidän suvussa on pitkäikäisiä ihmisiä, kun äidin äiti sisaruksineen ovat kaikki eläneet yli 95 vuotiaiksi.

Lapsuuteen ei kuitenkaan vanhempien ikä ole vaikuttanut millään tavalla, ehkä jopa tasapainoisempaa arkea kun molempien urat ovat olleet jo tavoitteissaan ja vanhemmat saanet keskittyä perheeseen, eikä taloudellisista asioista ole tarvinnut murehtia.
 
Sain ekani hieman alle 43-vuotiaana. Olin valmistautunut ikätaivasteluun, mutten joutunutkaan törmäämään siihen missään. Neuvolassakin sanoivat ettei tuo nykypäivänä ole mikään ihmeellinen ikä :happy:.
 
Ei oo nvlas iän puolesta ollu mitään, mut eräs mehiläisen lääkäri oli tosi töykeä. Ikää on 41 ja joulukuus täytän 42v. Kovasti yritys oli pieni saada ennen neljääkymppiä, mut ku ei niitä nii vaa saada vaikka kuinka haluis... Muutaman tuttavan asenne ollut sen tyylinen, et mitä sitä enää tolla ikää....
 
Ei oo nvlas iän puolesta ollu mitään, mut eräs mehiläisen lääkäri oli tosi töykeä. Ikää on 41 ja joulukuus täytän 42v. Kovasti yritys oli pieni saada ennen neljääkymppiä, mut ku ei niitä nii vaa saada vaikka kuinka haluis... Muutaman tuttavan asenne ollut sen tyylinen, et mitä sitä enää tolla ikää....

Juuri tuo, että kaikki eivät saa lapsia koskaan vaikka kuinka yrittävät ja joillakin se tärppää sitten vuosien yritysten jälkeen. Koskaan ei tiedä mitä syitä taustalla on ja kamalaa arvostella iän perusteella, ihan kuin raskaana oleva ei itse omaa ikäänsä tietäisi.

Minusta upeaa kun vihdoin onnistuu ja lapsi on varmasti erittäin haluttu ja odotettu! :Heartred
 
No onpa kyllä ikävää, että ikään kiinnitettäisiin kielteisellä tavalla huomiota, varsinkin alan ihminen :sad001
Itse sain esikoisen 35-vuotiaana, nyt nuorimman osalta ehdin juuri täyttää 44 v kun syntyy. Enkä kyllä itse koe olevani liian vanha tätä lasta saamaan!
Minulle ainakaan neuvolassa, ultrissa tai lääkärit ei ole kiinnittäneet huomiota ikään. Meillä siis hedelmöityshoitoina kaikki 3 "tehty", eli ei se ole itsestäänselvyys, että voisi vain päättää, minkä ikäisenä lapset saa. Todella ikävää, että kukaan pitäisi yli 40:stä liian vanhana äidiksi!

En tosiaan tunne itseäni vanhaksi, mutta rehellisesti kyllä odotin, että joku jossain vaiheessa siitä iästä mainitsee. Saa nähdä kuka ja missä vaiheessa...
Tottakai sitä itsekin olisi toivonut lapsia jo aikaisemmin tai nyt esim. kuopusta pienemmällä ikäerolla isompiin lapsiin. Mutta tämä meni nyt näin ja siltä osin pärjätään. En usko, että lapset tästä ainakaan lapsuudessaan kärsii, isompi huoli on siitä, että pysyy itse sen verran kunnossa, että sitten oikeasti vanhana jaksaa ja pystyy vielä auttamaan heitä. Omat vanhemmat on vielä ihan ok yli 70:sinä ja minulla on yli 90-vuotiaat mummo ja pappa vielä elossa äidin puolelta, jotka asuvat itsenäisesti ja pää pelaa!
Mutta eipä se ole kenellekkään etukäteen tiedossa, milloin oma aika päättyy, tulipa vanhemmaksi minkä ikäisenä tahansa. Eli kannattaa unohtaa muiden ihmettelyt ja keskitytään me elämään tätä hetkeä ja nautitaan siitä!! :happy:
Kylläpä onkin ihanaa tuntea nuo pienet (vielä hentoiset) potkut kohdusta :happy093
 
Jotenkin tosiaan tuntuu hullulta kun ei ne kaikki 20v daamitkaan välttämättä ole valmiita äidiksi mutta osa päivittelee tosiaan meidän ikää.
Itsestä tuntuu että 10v sitten hirveässä työputkessa/ suorittaminen edellä ois kuollut jos vielä ois tarvinnut vauvan kanssa valvoa.... Jotenkin tuntuu nyt olevan tasaisempi ja varmempi. Totta kai se että kaikki menee hyvin ja että esim seulonnan tulokset jännittää enemmän mutta tää rakkaudentäyteinen tunne on kyllä jotain ❤. Ja voihan se olla että näissä huuruissa vaan jotenkin ottaa asiat herkemmin
 
Mä oon tainnu itse olla se joka on ottanut asian puheeksi niin ei oo tullu taivasteluita :grin. Olin jo esikoista odottaessani mielestäni vanha (38v) ja nyt vielä 4v vanhempi. Mulla ehkä johtuu siitä kun suurin osa mun kavereista hankki lapset jo parikymppisinä, ja niitten lapset kirjoittelee nyt ylioppilaiksi ja muuttaa kotoa, niin kyllä siinä väkisinkin vähän vanhaksi äidiksi itsensä tuntee. Mä vaan satuin löytään oikean ihmisen vasta näin myöhään, ja parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan. Toki nuo riskit ym. stressaa ehkä enemmän kun on ikää, mutta muuten raskaudet on sujuneet molemmat tosi kivasti.
 
Mä oon tainnu itse olla se joka on ottanut asian puheeksi niin ei oo tullu taivasteluita :grin. Olin jo esikoista odottaessani mielestäni vanha (38v) ja nyt vielä 4v vanhempi. Mulla ehkä johtuu siitä kun suurin osa mun kavereista hankki lapset jo parikymppisinä, ja niitten lapset kirjoittelee nyt ylioppilaiksi ja muuttaa kotoa, niin kyllä siinä väkisinkin vähän vanhaksi äidiksi itsensä tuntee. Mä vaan satuin löytään oikean ihmisen vasta näin myöhään, ja parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan. Toki nuo riskit ym. stressaa ehkä enemmän kun on ikää, mutta muuten raskaudet on sujuneet molemmat tosi kivasti.

Itsellä ensimmäinen lapsi vasta tekeillä ja ikää 36 v. Kolahti kovasti sinun teksti kun tosiaan suurimmalla osalla kavereista lapset teini-ikäisiä tai jo kotoa muuttamassa. Kyllä siinä itsensä vähän vanhaksi ja matti-myöhäiseksi tuntee... Itsellä myös kesti 30 v asti löytää sopiva ihminen ja sitten vielä vuosia että raskaus onnistui :Heartred Äitini on saanut nuorimman lapsensa vasta 45 vuotiaana ja hyvin meni :) Lääkärit toki katselee asiaa vain lääketieteellisestä näkökulmasta ja siksi ovat ikäkriittisiä. Minulla ei neuvolassa toki ole ikää kommentoitu, mutta lapsettomuuspolilla siitä sanottiin aika suoraan että kiire jo on ja että olisi pitänyt tulla jo aiemmin. Onnea odotukseen!
 
Itsellä ensimmäinen lapsi vasta tekeillä ja ikää 36 v. Kolahti kovasti sinun teksti kun tosiaan suurimmalla osalla kavereista lapset teini-ikäisiä tai jo kotoa muuttamassa. Kyllä siinä itsensä vähän vanhaksi ja matti-myöhäiseksi tuntee... Itsellä myös kesti 30 v asti löytää sopiva ihminen ja sitten vielä vuosia että raskaus onnistui :Heartred Äitini on saanut nuorimman lapsensa vasta 45 vuotiaana ja hyvin meni :) Lääkärit toki katselee asiaa vain lääketieteellisestä näkökulmasta ja siksi ovat ikäkriittisiä. Minulla ei neuvolassa toki ole ikää kommentoitu, mutta lapsettomuuspolilla siitä sanottiin aika suoraan että kiire jo on ja että olisi pitänyt tulla jo aiemmin. Onnea odotukseen!
Pöh, ärsyttää kyllä tuollainen lääkärien sanominen ja pirujen maalaaminen seinille :mad:. En oikein ymmärrä sitä, miksi enää siinä lapsen yritys- tai raskausvaiheessa tarvitsisi alkaa kommentoida ikää, kun ei siinä vaiheessa asialle enää yhtään mitään voi, toisin kuin vaikka tupakoinnille tai alhaiselle ferritiinille. Jokaisella on omanlaisensa elämä, ja päätöksiä tehdään tai tilanteisiin ajaudutaan just silloin, kun niin sattuu menemään. Eikä koskaan etukäteen voi tietää, miten näissä parisuhde- tai lapsihommissa asiat menee. Uskoisin, että melkein jokainen yli 35-vuotias nainen tietää kyllä riskit ja mahdolliset eteen tulevat ongelmakohdat. Tosin niitä samoja ongelmia saattaa kyllä olla nuoremmillakin eli mistäpä sen tietää.

Onneksi mulle ei kukaan yksityisellä tai kunnallisella ole mitään kommentoinut iästä (yrityksen aloitusaikoina 36-vuotta, nyt jo 37), vaan kaikki on olleet aivan ihania, positiivisia ja kannustavia. Mun äiti sai veljeni 36-vuotiaana ja minut 40-vuotiaana, eli meidänkin perheessä tää on ihan normaali lapsentekoikä :grin
 
Takaisin
Top