3 lapsen perheet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Shalley
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Shalley

Jostain jotain jo tietävä
Kaipaisin kokemuksia perheistä joissa 3 pientä lasta Meillä olisi haave vielä yhdestä lapsesta. Perheessä ennestään pian 4v poika ja juuri 1v täyttänyt tyttö.

Ollaanko me ihan hulluja kun edes mietitään kolmatta?
Miten teidän elämä on muuttunut kolmannen lapsen tulon jälkeen?
 
Itselläni ei ole vasta kuin yksi lapsi. Haaveissa kyllä on että lopulta olisi kaksi tai kolme lasta. Lapsuuden perheessäni kyllä oli kolme lasta (minulla on siis kaksi sisarusta). Lapsen näkökulmasta toki vaikeampi tarkastella asiaa, mutta en ainakaan ole saanut käsitystä että olisi ollut kamalan raskasta. Ilmeisesti isommat myös hoiti minua aika paljon (kun olen kuopus). Ei tarvinnut äidin katsoa koko aikaa perääni, kun oli pari lapsenvahtia omasta takaa. :grin

Toivottavasti saat vastauksia sellaisilta joilla on kolme lasta itsellään.
 
Meilläkin on vasta yksi lapsi ja toinen tulossa 2v2kk ikäerolla. Yhteisissä haaveissa on kuitenkin ainakin vielä kolmas (joskus puhuttiin neljännestäkin, mutta halutaan tehdä uraa ja saada rahaa säästöönkin ja mahtua tavalliseen autoon ja tavalliseen asuntoon...). Seuraava halutaan kuitenkin reilummalla ikäerolla, ja oonkin "kieltänyt" itseäni ajattelemastakaan vauva-asioita ennen kuin kuopus täyttää kolme. Ehkä vielä mieluummin neljä; silloin kolmosen vauva-aika sattuisi hyvässä lykyssä esikoisen koulun aloituksen kanssa yksiin.

Ja hyvähän se on suunnitella kappalemäärän ja vuoden ja kuukauden tarkkuudella, kun tähän mennessä ollaan oltu onnekkaita. Tiedostetaan siis tietty, että ei näitä noin vain tilailla, ainakaan enää sitten 35 vuoden kieppeillä.
 
Meillä on kolme lasta, mutta kaksi ei enää pieniä... Isosiskot 9v ja 12v, pikkuveli 1v. Vähän harmittaa, ettei nuorimmaisella ole samoja leikkejä leikkivää lasta sisaruksena (toisin kuin tytöillä oli aikanaan), mutta toisaalta isosiskoista on nyt paljon apua. Toiveissa oli kolmas aiemmin, mutta tää meni näin ja ihanaa on yhtä kaikki. Enempää lapsia ei tule.
 
Meidän perhe on kolmilapsinen. Lapset syntyneet 3,5v sisällä (nyt tasan 6v, 4v9kk ja 2v4kk).
Meillä perheen dynamiikka muuttui aluksi kovasti uudesta pikkuisesta. Mutta näin ajan vierittyä olen ehdottomasti sitä mieltä, että kolmas syntyi sopivaan aikaan. Haasteita on ollut, tietenkin, mutta hyvin me on pärjätty ja selvitty, ja voin jopa suositella. :) pitää vaan oppia olemaan rento ja itselleen armollinen. Vetää vähän käsijarrua ja rauhoittaa elämää, jos meno meinaa käyä liian huiskeiseksi. Ja ottaa vastaan apua ja tukea, jos sille on tarvetta. Me ei olla hirveesti saatu ulkopuolista apua, mutta ilmankin on pärjätty. Joskus isommat pääsee yökyläilemään, mutta arjessa on menty omillamme.

Ei ole mahdottomuus ollenkaan. ^^, oma asenne ratkaisee eniten!! <3

Aika on mennyt loppu viimein klassisen nopeasti ja harmittelen jo miten "isoja" nämä pienet on. Täytyy koittaa nauttia kun saa vielä olla kahden pienemmän kanssa kotona, esikoinen on jo eskarissa.
Edit. Oon ollut siis kotona lasten kanssa esikoisen syntymästä asti.
 
Muokattu viimeksi:
Meillä on pojat 8 ja 6v sekä neiti 3v. Aika moista melkettä ja meininkiä oli kun kaikki oli kotona, kun noi meidän on aika rämäpäitä. Nyt pojat koulussa niin hieman neidillä on tylsää yksinään. Neljäs tulee aika isolla ikäerolla (4v3kk) joten ei edes kerkeä neidille oikein seuraksikaan kun hän jo lähtee eskariin. Suurimmat haasteet on olleet kun hoitajaa etsii pienille lapsille jos haluaa joskus johonkin lähteä miehen kanssa kaksistaan. En min'ä voi kyllä moittia että olisi ollut raskasta, jolleikkin sopii monta pientä ja joillekkin ei. Asenne se tosiaan on mikä ratkaisee!
 
Meillä on kolme lasta, mutta kolmas on iltatähti, eli ikäero isoihin sisaruksiin on suuri. Esikoinen on 11 v., keskimmäinen 9 v. ja kuopus 4 kk. Olen nauttinut tästä vauva-ajasta ylivoimaisesti eniten ja perheemme on hitsautunut entistä tiiviimmin yhteen, juuri niin kuin varovasti uskalsin toivoa ennen kuopuksen syntymää.

Koululaiset ovat todella iloisia siitä, että olen kotona, kun pääsevät koulusta. Läksyt tulevat tehdyiksi ajoissa ja välipala syötyä, kun on joku muistuttamassa. Vauva viihtyy, kun kotona on vilskettä ja vilinää iltapäivisin isojen sisarusten ja heidän kavereidensa tultua, ja kulkee mukana isompien lasten harrastuksissa ja muissa perheen menoissa. Vaarana on kyllä, että nuorimmasta tulee hemmoteltu, kun vanhempien lisäksi hellimässä ja lellimässä on kaksi pikkuisen pikkusormen ympärille kiedottua isoa sisarusta. Negatiivista isossa ikäerossa on se, että kuopus saattaa olla yksinäinen, kun isommat sisarukset lähtevät opiskeluihin tms. ja hän jää aika pitkäksi aikaa meidän vanhusten kanssa keskenään.
 
Meillä on 4,5v sisään syntynyt kolme lasta. Pojat ovat nyt 5v ja 3v, tyttö 6kk :)

Olihan siihen totta kai aluksi totuttelemista, että sai taas yhden lapsen lisää huomioitua ja arjen rullaamaan mukavasti, mutta hyvin siitä selviää :) Ja 5v on kovasti avuksi :) 3v haluaisi myös olla, mutta menee usein sättäämiseksi :grin

Mutta siis, ette oo hulluja! Jos lapsista tykkää ja siitä, että on iso perhe ympärillä, niin oikein hyvä idea :Heartred Ja lapsista pienellä ikäerolla on lapsina hyvin seuraa toisistaan. Meillä ainakin pojat on kuin paita ja peppu vaikka välillä tietysti tappelevatkin.
 
Meillä 3 lasta, poika 3v11k, tyttö 2v5kk ja poika 3kk. Toiveissa oli saada lapset samaan syssyyn että ovat sitten toivottavasti tiivis kolmikko ja seuraa toisilleen :)
On ollut ihanan kamalaa jos nyt niin voi sanoa, kadu en todellakaan mutta tällä hetkellä yöheräilyt verottavat jaksamista aika paljon. Mies tekee lisäksi paljon töitä ja on avuksi oikeastaan vain viikonloppuisin.

Isommat sisarukset haluavat olla mukana vauvan hoidossa ja pitää pikkuveikkaa paljon sylissä. Vauva taas tarkkailee isompiaan ja selvästi nauttii heidän seurastaan jo nyt kun ääntä ja touhua riittää :)

Syli ei ole koskaan tyhjä eikä hiljaista hetkeä tässä talossa tunneta (paitsi uniaikaan). Kotityöt hoidan kun ehdin ja jaksan, yritän elää lasten ehdoilla ja touhuilla heidän kanssaan mahdollisimman paljon.
Ajoittain rankkaa mutta silti aivan ihanaa, suosittelen hälinästä huolimatta ♡
 
Muokattu viimeksi:
Olette hulluja, mutta vähän hullu saa ollakin! :D Meillä on kolme lasta 2v3kk ikäerolla, ensimmäiset kaksi ovat kaksoset. Meillä tilanne ehkä vähän eri, kun kaksi ensimmäistä ovat saman ikäiset.. mutta kolme lasta kuitenkin.

Tuplat ovat nyt 2v7kk ja nuorin 3kk. Isommilla hurjasti ollut uhmaa, joka kuormittanut perhettä paljon. Sinänsä vauva ei ole hirveästi elämää muuttanut. Apukäsiä tarvitaan vain enemmän, esim miehen ilta- ja yövuorot ovat hankalia. Iltatoimet ja kaikkien lasten nukuttaminen + koiran lenkitys eivät ole yksinään ihan helposti hoidettavia, mutta tarvittaessa onnistuu. Aikaa tarvitaan kaikkeen paljon enemmän ja kaikki pitää yleensä suunnitella jotenkin etukäteen. Kaiken suunnittelun perään lisätään kuitenkin "JOS vauva nukkuu.." tai "JOS kaikki sujuu.." :) Meillä liikkuminen on ollut hankalinta. Kolme lasta eivät mene tuplarattaisiin aina kovin järkevästi. Luovuudella ja huumorilla, lehmänhermoilla ja korvatulpilla selviää kuitenkin yleensä kyllä haasteesta kuin haasteesta. :)
 
Takaisin
Top