Kaipailisin vähän apuanne. Eli meillä tilanne on sellainen, että 1,5v tyttärellemme nousi yhtäkkiä korkea kuume la-su yönä, seurailtiin tilaannetta ja jouluaattona sitten tilanne oli jo sen verran paha, että jouduimme lääkärin kautta sairaalaan tutkimuksiin. Tytöllä todettiin kuitenkin onneksi vain tavallinen hengitystieinfektio, korvatulehdukset ja silmätulehdukset ja varmaankin kurkkukipu, kun kerran äänikin oli raukalla mennyt. Saimme siis oikean lääkityksen, joka auttoi heti, koska tyttö nukkui jo ensimmäisen yön todella hyvin. Korvatulehduksia on ollut ennenkin, ja silloin ne eivät ole ruokahalua vieneet.
Ongelma on kuitenkin se, että tyttö ei ole tästä 24.12 aamusta lähtien syönyt!! Hirmuinen huuto alkaa heti, jos hänelle yrittää jotain syöttää. Hän kuitenkin syö pieniä paloja kaikenlaista jos antaa käsin, joten itse syömisessä ei tunnu olevan mitään ongelmaa. Hän juo normaalisti, mutta ei vain suostu suutaan avaamaan, jos yritämme jotain syöttää. Ajattelimme, että johtunee kai kuumeesta ja pahasta olosta, mutta kun tyttö on kuitenkin jo kutakuinkin täysin terve, vaikka kuurit toki jatkuvatkin vielä! Ilmeisesti tämän sairastelun aikana viimeiset hampaatkin (eivät takaa) ovat puhjenneet, mutta siltikään hän ei ole koskaan näin käyttäytynyt, vaan on syönyt hyvin.
Onko joku teistä kokenut vastaavaa oman lapsensa kanssa? Pahaa tekee vain katsoa sivusta, kun näkee aivan selvästi, ettei tuollaisella ruokamäärällä kauaa pärjää!
Ongelma on kuitenkin se, että tyttö ei ole tästä 24.12 aamusta lähtien syönyt!! Hirmuinen huuto alkaa heti, jos hänelle yrittää jotain syöttää. Hän kuitenkin syö pieniä paloja kaikenlaista jos antaa käsin, joten itse syömisessä ei tunnu olevan mitään ongelmaa. Hän juo normaalisti, mutta ei vain suostu suutaan avaamaan, jos yritämme jotain syöttää. Ajattelimme, että johtunee kai kuumeesta ja pahasta olosta, mutta kun tyttö on kuitenkin jo kutakuinkin täysin terve, vaikka kuurit toki jatkuvatkin vielä! Ilmeisesti tämän sairastelun aikana viimeiset hampaatkin (eivät takaa) ovat puhjenneet, mutta siltikään hän ei ole koskaan näin käyttäytynyt, vaan on syönyt hyvin.
Onko joku teistä kokenut vastaavaa oman lapsensa kanssa? Pahaa tekee vain katsoa sivusta, kun näkee aivan selvästi, ettei tuollaisella ruokamäärällä kauaa pärjää!