Äitiys pelottaa.

P

Puolukan varpu

Oman äänensä löytänyt
Moikka.

En tiedä mikä on nyt.. Oon pitkään halunnu vauvan.. Tosi pitkään. Nyt kun tää tapahtuu niin tää on samaan aikaa unelmien täyttymys mutta pelottaa ihan kauheesti..
Miljoonittain kysymyksiä vailla vastauksia. Mieli ja pää täynnä odotusta ja sormet syyhyää lapsen huoneen laittoo ja kaiken ostoa.. Niin miksi se pelottaa..
 
On ihan luonnollista, jos lapsen saanti jännittää ja hermostuttaa. Se on kuitenkin iso asia. Isot asiat, ne onnellisetkin, vaikuttaa jokaiseen. Se että asia mietityttää on usein hyvän äidin merkki. 🙂 Se tarkoittaa, että otat asian vakavasti. Ehkä kannattaa pysähtyä miettimään, mikä pelottaa. Esim. pelottaako, että elämäsi tulee muuttumaan liikaa vai ettet osaa olla hyvä äiti? Kannattaa muistaa, että tilanne on jokaikiselle vanhemmalle uusi eikä kukaan tiedä kaikkea valmiiksi. Vanhemmuuteen kasvetaan. 😊 Jos sinua ihan todella pelottaa, asiasta voi sanoa neuvolassa. Jos liikaa ahdistaa voi neuvolapsykologinkin kanssa juttelu auttaa. Hyvä kun sait purettua tänne mieltäsi. ❤️
 
Elämän muuttuminen ei pelota. En ole koskaan ollu bilettäjä tms. Ja koen että kaikkeen mitä teen nyt, vauva mahtuu mukaan.
Mutta se käytäntö pelottaa.. Mitä jos en osaa imettää. Jos en osaa vastata hänen itkuunsa ja saa häntä rauhottumaan. Mitä jos en osaa hommata kaikkee mitä se pien ihme tarvii. Mitä jos en osaa syödä oikein, ja vauva saa vatsavaivoja jos pystym imettämään... Onhan näitä..
 
Murukahvi sanoi:
Elämän muuttuminen ei pelota. En ole koskaan ollu bilettäjä tms. Ja koen että kaikkeen mitä teen nyt, vauva mahtuu mukaan.
Mutta se käytäntö pelottaa.. Mitä jos en osaa imettää. Jos en osaa vastata hänen itkuunsa ja saa häntä rauhottumaan. Mitä jos en osaa hommata kaikkee mitä se pien ihme tarvii. Mitä jos en osaa syödä oikein, ja vauva saa vatsavaivoja jos pystym imettämään... Onhan näitä..
Click to expand...
Imetykseen saa neuvoja ja apuja, ihan neuvolasta voit aloittaa. Joskus imetys ei vaan onnistu ja sille ei voi mitään.

Jokainen vauva saa jostain vatsavaivoja, ihan siks koska niiden suolistot vielä kehittyy ja totuttelee ravinnon sulattamiseen.

Ja vauvan itkulta ei voi myöskään välttyä, hän tulee itkemään enemmän tai vähemmän. Itse olin esikoisen kanssa aivan kujalla, mutta kaikesta onneksi oppii.

Mitäs ne vauvojen perustarpeet nyt olikaan - ravinto, lämpö ja hygienia taisi olla ne tärkeimmät. Tuutte ravaamaan siinä alussa neuvolassa aika tiuhaan ja siellä kyllä kerrotaan jos jossakin on kehitettävää.

Vauvat on aika sitkeitä sissejä, ei ne ihan pienestä mee pilalle :)
 
Ei se vauva tarvitse kovin paljoa. Läheisyyttä, ravintoa, unta. Imetykseen suosittelen valmistautumaan lukemalla Imetyksen tuen materiaalia jo raskausaikana (fb-ryhmässä on myös tosi hyödyllisiä keskusteluja). On tosi tärkeää tietää imetyksen turvamerkit, eli mistä tietää, saako vauva tarpeeksi maitoa. Sitä kun ei voi päätellä vauvan käytöksestä. Ja jos on imetyksen kanssa ongelmia, voit ottaa yhteyttä vaikka imetystukiäitiin. Sain itsekin sitä kautta tosi hyviä vinkkejä.

Ylipäätään kannattaa muistaa se, että vauvat itkevät eikä heitä saa aina heti rauhoittumaan, vaikka mitä tekisi. Se ei tarkoita, että tekisi jotain väärin! Monesti myös nukahtaminen voi olla vaikeaa, tai vauva voi heräillä tosi usein. Sekään ei ole vanhempien vika, vaan vauvojen hermosto ei vain ole vielä kehittynyt. Ihan jokaisella äidillä on varmasti hetkiä, kun vauva vain itkee, ei rauhoitu, eikä äiti ymmärrä, miksi. Vauvat nyt vain ovat sellaisia.

Tosi paljon on kiinni vauvan temperamentista, mutta siihenhän ei voi itse vaikuttaa. Jotkut vauvat ovat rauhallisia ja hyväntuulisia, jotkut taas itkuisia. Jotkut vauvat nukkuvat hyvin, jotkut huonosti. Jotkut vauvat viihtyvät vain sylissä tai kantoliinassa, jotkut taas viihtyvät hyvin myös vaikka matolla. Se on ihan tuuripeliä eikä riipu siitä, miten hyvä vanhempi on. Ja myös samalla vauvalla esimerkiksi nukkuminen vaihtelee, kun tulee erilaisia kehitysvaiheita, ja yhtäkkiä aiemmin hyvin nukkunut vauva ei enää haluakaan nukahtaa. Kannattaa suhtautua avoimin mielin ja rennolla asenteella, että katsotaan, millainen vauva meille tulee, eikä miettiä, mitä on tehnyt väärin, kun vauva on tällainen.
 
Kannattaa myös olla armollinen itselle ja vauvalle uuden opettelussa. Imettäminen on molemmille aina uusi kokemus, vauvahan ei ole aiemmin syönyt suun kautta eikä tuore esikoisen äiti todennäköisesti ennen imettänyt. Kuitenki nämä on ihan luonnollisia asioita mitä on tarkoitettu äidin ja lapsen välille. Mulla ainaki luottamus että kyllä sitä sitte yhdessä opitaan toisiltamme. 🥰
 
Oon lukenu nyt paljon synnytyksestä. Ilman puudutuksia ja monien eri puudutuksiem kanssa.. Sektioista ja alatiesynnytyksien repeämisistä.. Hirvittää 😔
Oon yrittäny etsiä kirjalisuutta kirjastosta, mistä sais vinkkejä et miten olla paras äiti. Mitä huomioida, mihin ei kannata kiinnittää huomioo ja tuhlata energiaa.
Oma kehokin vähän ihmetyttää.. Samaan aikaan kun innoissaan odottaa vauvamasua hirvittää vaakalukemat.. Onks nämä nyt niitä hormooneja vai rakoileeko vaan päässä 🤣
 
Eiköhän kyse ole hormoneista. 😊 Korkeintaan voi miettiä millainen suhde tavallisesti on omaan kehoon, jos painon nousu hirvittää.

Mitään yhtä oikeaa tietä hyvään äitiyteen ei ole. On monen monta tapaa olla hyvä äiti ja toiset pitää toisia asioita tärkeämpinä kuin toiset. Eikä täydellistä äitiä olekaan.

Synnytyksessä on asioita, jotka voi mennä pieleen, mutta todennäköisemmin se menee ihan hyvin kuin täysin pieleen. On hyvä olla tietoinen riskien olemassa olosta ja on luonnollista, jos synnytys hirvittää. Mutta jos liikaa pelottaa, asiasta kannattaa puhua. Tarvittaessa vaikka synnytyspelkopolillakin. Synnytys harvemmin on täysin kivuton, mutta useimmat haluaa silti useamman lapsen (eikä kovinkaan usein synnytys ole syynä, jos ei haluakaan), joten siitä kyllä selviää.
 
Hyvä äitiys muotoutuu ajan kanssa. Me ollaan erilaisia ja niin ovat vauvammekin, jokainen syntyy vähän eri tilanteeseen. On hyvä lueskella vauvanhoidosta ja äitiydestä, jotta tietää mitä vaihtoehtoja on. Tämä foorumikin on siihen mainio, näkee kuinka monella tapaa asioita voi kokeilla ratkaista. Ei voi etukäteen tietää miten se vauvanhoito lähtee sujumaan ja jokainen äiti löytää kokeilemalla ne omalle perheelle parhaat keinot. Oli se sitten vaikkapa perhepeti, tai tutin käyttö, kantoliinat, kestovaipat...
 
Takaisin
Top