Äitikaverit

Minulla on yksi kaveri, jolla on lapsi. Muita ei ole. En ole kauhean hyvä tutustumaan ihmisiin. Henkilökemiat on vaikea saada natsaamaan.

Perhekerhot, puistot, naapurusto, niistä kai niitä äitejä voi bongata.:)
 
On. Kävin Kuopuksen vauva-aikana kaikki vauvariennot ja sieltä jäi useita kavereita. Esikoisen aikaan nähtiin äitikavereita puistossa päivittäin, enää ei puistoissa paljon ketään tapaa, jos ei ennakkoon sovi.
 
Olen huono löytämään kavereita, mutta löytyy niitä sentään pari. Toiseen tutustuin nuorena, kun kummallakaan ei ollut lapsia. Toisen kanssa ystävystyin, kun kummallakin oli jo lapsi, mutta hän löytyi hieman eri yhteydestä kuin lasten kautta.
 
minulla on paljon kavereita, jotka olen tuntenut jo kauan ennen kuin kumpikaan sai lapsia -> he ovat säilyneet lasten myötäkin "äitikavereina".

äitiyden kautta olen kaverustunut vähän paremmin muutaman miehen kaverin kanssa, mutta erityisesti naapurin kanssa jolla on tismalleen saman ikäinen lapsi.
 
Ei ole.
Korona lopetti käytännössä kaiken toiminnan omalta alueelta. Lisäksi vauvan unirytmi ei sovi yhteen esim. vauvamuskarin kanssa, varsinkin kun sinne pitäisi lähteä bussilla. Sama vika on perhekerhojen kanssa, kun vauva nukkuu päiväunia lähes koko kerhon ajankohdan ja heräämisen jälkeen sitten ruokaillaan.
 
Ei oikein ole. Tutuissani on pari äitiä, mutta en ole kovinkaan läheinen kummankaan kanssa ja lapsemme ovat eri-ikäisiä. Harvakseltaan joskus nähdään. Joskus jutellaan viestein jotain lapsiin liittyvää, melko harvoin kuitenkin. Muutenkaan ihan hirveästi minulla ei ole kavereita. Täälläkin korona on vähentänyt tai jopa lopettanut äideille ja lapsille tarkoitettuja kohtaamisia. Tutustun helposti, mutta kovinkaan monen kanssa ei löydy sellaista yhteistä säveltä, että päästäisiin hyvänpäiväntutusta ystävyyteen.
 
Muutama löytyy. Ei ole helppo löytää, vaikka lapsipaikoissa ollaan aina käyty. Äidit eivät ole halunneet kaveerata kanssani, vaikka olen ainakin 10 äitiä kaverikseni pyytänyt. Eli ei ainakaan yrityksen puutteesta kyse, ilmeisesti olen kaveriksi vääränlainen.
 
Esikoisen ajalta tuli äitikavereita kodin läheltä, mutta he ovat kaikki sittemmin muuttaneet muualle. Kuopuksen kanssa alkuun oli kiire allergioiden ja astman takia, ja sitten kun olisin ehtinyt etsiä uusia äitikavereita, tulikin korona ja muutettiin mummolaan eristykseen. Eli eipä juuri enää ole.
 
Muokattu viimeksi:
On. Yhteen tutustuin kolmannen pojan ryhmäneuvolassa kun vauvat oli 6kk. Yhteen tutustun junassa kun matkustin pohjoiseen. Kahteen olen tutustunut täällä foorumilla :)

Sitten perhekerhosta olen pari kivaa äiti-kaveria saanut :)
 
Takaisin
Top