Äitien ulkonäkö

Miramaria

Miramaria

Tietävä tietäjä
Musta tuntuu vähän hassulta, että olen meidän muskarissa ainoa äiti joka meikkaa.. Ajattelevatkohan muut, että olen hirveän turhamainen bimbo? Vaikka en nyt mitenkään hirveän vahvasti meikkaakkaan..

Mitä mieltä olette? Minkä näköinen äidin sitten tulisi olla?

Samasta aiheesta Vau.fi päivän jutussa Rupsahtaa ei saa mutta turhamainen ei sovi olla.
 
No kyllä äidit saa meikata kunhan eivät meikkaa lapsiaan (perhekahvilas näin noin parin vuoden ikäisellä tytöllä ripsiväriä, piti ihan uudestaan kattoo järkytyksessäni).

Mä en meikkaa ja tunnen itseni usein homssuiseksi meikattujen seurassa jopa parhaimmissa kauppavaatteissani. Mut en edes ehtis meikata, joten se siitä. Mullon kärjistä kuluneet kengät, joten niitäkin pitää piilotella, helpointa ois kulkee säkki päällä. Hiukset nyt yritän pitää puhtaina ja naaman ja vaatteet. Parempi tietty kun ei käy ihmistenilmoilla. Tyttö ei oo mulle vielä koskaan huomauttanu mistään, onneksi.
 
Eikö noi muskarit oo yleensä siihen aikaan aamupäivästä että sinne juostaan tukka putkella aamiaispöydästä?  ;)  Täällä jää aamupäivän menoihin meikkautuminen, hyvä jos saa tukan harjattua.  Mutta jos ei tule aamulla kiire niin sillon sutasen kyllä naamalle arkimeikin.  Muuten en kyllä siistiltä näytä, siitä pitää nää lapset huolen kun nenä tulee niistettyä äidin lahkeeseen ja puuroa mätettyä päälle...  Mutta onneksi kukaan ei kiinnitä siihen homssuisuuteen huomiota niin kauan kuin on lapset mukana ;)
 
Minä oon opetellut sellaisen tehokkaan viiden minuutin pikameikin, jonka yllä yritän saada laitettua ainakin silloin kun jotain hieman "erityistä" on ohjelmassa, juurikin vaikka muskari. Nyt syksyn tullen kyllä huomaa, että on vähän laiskistunut tuon laittautumisenkin suhteen. Hiuksia ei meinais aina jaksaa laittaa, ja lyhyt tukkahan on sitten laittamattomana aika mielenkiintoinen...

Mutta kyllä minä yleensä mietin vähän vaatteitakin mitä päällenikin laitan, vaikka nyt mentäis vaan ulkoilemaan tytön kanssa. Mun mielestä siinä ei oo mitään turhamaisuutta, nämä on niitä elämän pieniä iloja jotka piristää itseä ja muita!  
 
Mä meikkaan jos lähen jonnekin, myös ruokakauppaan. Mutta tällaisina kotipäivinä kuin tänään, en muistanut edes harjata hiuksia ennen puoltapäivää ku ekan kerran vilkaisin peiliin. Ja mun ihoni on sellanen että vaatis aina meikkivoiteen jotta näyttää kelvolliselta, samoin tukka vaatisi kunnon laittoa. Joskus tulee ihan mieleen, että aatteleekohan tuo lapsi että onpa mulla kamalan näkönen äiti :D Mutta onneksi ei hän vielä ymmärrä kauneusihanteista mitään kun on niin pieni vauva vielä :) Jollain tavalla oma ulkonäkö unohtuu ja hämärtyy se seikka että on räjähtäneen näköinen, kun koko ajan näkee edessään maailman kauneimman söpön lapsen :) Sitten vasta muistaa, vähän ennen kun mies tulee töistä kotiin, että pitäiskö vähän siistiytyä miehen iloksi.
 
Itse yritän meikata joka päivä, mukavampi mennä ihmisten ilmoille kun ei ihan räjähtäneeltä näytä, ei siihen mene kuin 5 minuuttia. Ei tosiaan kohta kolmen lapsen äitinä aina niin hehkeä olo, mutta jotenkin tuntuu pirteämmältä kun vähän yrittää eli oikeastaan itseäni varten meikkaankin. Kesällä tosin ei tullut ulos meikattua, kun aurinkolasit meni paremmin asusteesta, näin pimenevän syksyn tullessa tuntuu että tarvitsee itsekin vähän kohennusta! ;)
 
En mä ainakaan ajattele, että joku meikkaava äiti on turhamainen bimbo. Tietysti jos on tosi laitettu aina, viimeisen päälle meikattu ja kammattu, niin mulle ehkä ensimmäisenä tulisi ajatus, että miten sellaiseen riittää aikaa.

Itsekin meikkaan lähes päivittäin. Musta on kans kivempi mennä ihmisten ilmoille, kun on vähän ehostautunut. En kuitenkaan pidä sitä mitenkään välttämättömänä. Kukin tehköön tavallaan. Musta on sitä paitsi kiva meikata.
 
Moon: Jos meidän muskari olisi aamupäivän puolella, niin meiltä kyllä jäisi käymättä.. Tää äiti näyttää nimittäin vielä mörömmältä aamuisin ;D Ei ole aamut oikein sitä mun parasta aikaa. emoticon Ja silti mä juoksen sinne aina viime tinkaan tukka putkella..Ö

Mut täytyy myöntää että mulla on jäänyt hiustenhuolto sitten taas ihan retuperälle. Viime viikollakin meni melkein viikko hiukset samalla nutturalla, kun tuntui ettei kiireen keskellä jaksanut edes ajatella hiusten pesua - tai sen takkupesäkkeen harjaamista :S

(Ja oon kyllä vähän kateellinen niille joiden ei "tarvitse" meikata. Oma naama on sen verran näppyllällä aina, ettei ilman meikkivoidetta kehtaa ovesta ulos lähteä..)

Ihania kommentteja täällä :D
 
Kateellisena katson aina vauvajumpassa niitä äitejä joilla on kaunis kevyt meikki, hiukset laitettu (muutenkin kuin pompulalla pois naamalta) ja vaatteet vielä jumpan lopuksikin puklittomat :D Pitäis varata aika ripsipermikseen ja kestoväriin (ajattelin kokeilla!), sekä ostaa uusi peitepuikko/-voide tummille silmänalusille...

Ihana olisi käyttää pooloneulemekkoja sun muita, mut niin minä vain löydän itseni kulkemasta virttyneessa puserossa (joko kaula-aukosta tai helman kautta on paljastettu tissit tuhat kertaa), trikoohousuissa (entiset farkut on himpun naftit vielä) ja valtavassa vaaleansinisessa tuulitakissa (kantoliinassa oleva vauva mahtuu takin sisälle). Mut kyllä mie tästä ryhdistäydyn, olisitte nähneet minut 2kk sitten kun kuljin kotona puolialasti, turha niitä tissejä oli puolen minuutin imetyspaussien vuoksi verhoilla vaatteisiin :D

Saa olla nättinä äitinäkin! Mut saa myös olla olematta, toivottavasti...
 
Mistähän tuo meikkailu oikein tulee naisille....onko se sisäsyntyistä vai ei? Mun sisko on meikannu aina. Mun äiti on meikannu aina, jopa lenkille hän laittaa huulipunaa. Yläasteiässä laitoin joskus kajaalia ja ripsiväriä, mut ne tuntu jotenkin ahdistavan ylimääräisiltä kasvoilla. Kun olin baarissa töissä noin vuoden ajan, laitoin naamaan voidetta ja väriä muodon vuoksi (luulin että niin kuuluu tehdä) ja olo oli aivan kammottava. Sen jälkeen en oo meikkeihin koskenu. Näppylät on näkyny, vaan kun niiden kanssa oon eläny jo 25 vuotta, niin ei niihin niin kiinnitä enää huomiota. Ja ei ne oo lapsen eikä miehen saamistakaan haitannu, vaiks pienenä tuli ajateltua ettei tällästä näppylänaamaa kukaan halua. Ja mitä vaatteisiin tulee...Helpointa ois mennä kauppaan ja ostaa uudet kauniit vaatteet (mies on näin sanonu). Mut niin kauan, kun en ole töissä, niin mä en osta uusia vaatteita. Nyt on pakko kattoo sinne vaatekaappiin ja kaivella sinne unohtuneita aarteita. Pikkuhiljaa sinne alkaa tuleman tilaa, kun heittää rutkimpia pois. Muutenkin vaatetuksen uusiminen on mulle ollu tuskaa, kun kaupat on pullollaan mitä kamalampia luomuksia jokka ei mulle istu. Kenkiä käyn välillä kuolaamassa, ja mietin, että tuommoset kyllä hankin kun pääsen konsernin johtajaksi (eli en koskaan). Mut jos kaupan ainoot sopivat kengät maksaa 70 € ja nekin on värivialliset, ni jokin tässä mättää, siis ilmeisesti minun päässäni. Mut tän pään kanssa on elettävä ja talsittava vanhois mukavis kuluneis kengis.
 
Mä en pysty postilaatikolle menemään ilman meikkivoidetta. Ei vaan 15 v ole vielä riittänyt siihen että olisi tän rupinaaman hyväksynyt. Nyt toista vauvaa odottaessa posketkin kukkivat kun yleensä vain otsa ja leuka. Kyllä oma ulkonäkö voi masentaa ja harmittaa kun näytän tältä kun mies tulee töistä kotiin. Hiukset on leikattu viimeksi vuosi sitten. Ne on aina ponnarilla, mutta nyt niin pitkät ettei edes hiuslenksu pysy kunnolla. Viime raskaudessa iho parani puolenvälin jälkeen. Sitä odotellessa :)
 
Minun mielestäni jokainen äiti saa olla omanlaisensa. Varsinkin kun on kyse ainoastaan äidin omasta ulkonäöstä. Miksi sinun tarvitsisi muuttaa persoonallisuuttasi vain sen takia, että sinusta on tullut äiti. Kyllä äititkin saa laittautua! Jos vaan vauvan/lapsen hoidolta ehtii...
 
jos on meikannu ennen raskautta nii miksej sen jälkeenkin.. eihän sitä pidä muuttaa iomaa ulkonäköä taikka jättää meikit pois vaa lasten takii... omat meikit tosin on ny jääny ku piti tehä tilaa lastenkamojlle ni meikit meni vinttihuoneeseen enkä sinne jaksa ravata meikkien takii..
 
Jokainen äitihän näyttää siltä miltä näyttää ja hyvä niin.
Mutta just jos on ennen lastakin on meikannu ni miks se pitäis lopettaa sit ku on lapsi.
Ite oon just semmonen et en osaa lähtee ulos ilman jonkinmoista meikkiä ja kyl sitä nytkin meikkaan et kehtaan lähtee ihmisten ilmoille. Ja aina jossain välissä sen kerkee tehä, eipä mulla mee siihen ku viitisen minuuttia :)
 
Justiin, ihana!

Tää on semmonen äiti jonka peilikuvat vaihtelee elisabettaylorin ja veskuloirin välillä.... välillä siellä vilahtaa harkimon naama... viidellä promillella... ELi kyllä meikkaan! Ja justiin tuommonen "ootavähän,äitituleekohta"-viis.min. pikameikki on justiin sopiva joka lähtöön.
Talvella saa tukan piiloon hatun alle ja jos ei saa niin ponnari ja hiuslakka on varma nakki.

Ilman EHOSTUSTA ei ilkee marjapuskaa kauemmas kotipihasta lähteä.

Ja asiaan: kerta oon äiti, niin aivan varmasti oon myös nainen! Ja vaikka se oma olo ei aina niin kukkea olsikaan, niin ainakin huulipuna huitaisu tohon suuntaan parantaa! Värivoiteiden kanssa tuhertelu on sitten jos isompien menojen juttu.

VAUVAUINNIN aikaan oli super ihanaa kun sinne mentiin aamusta! Ei tarvinnu läärätä peilin eessä! Mutta perhekerhoon pitää ( 9.30 ) se ripsari laittaa, että herää!

TÄNNE maalle muuttamisessa oli se huippu juttu, jonka jälestäpäin tajusin... että ruokakauppaan voi oikeasti lähteä "pukeutumatta"! Joku kenties ymmärtää? Pukeutuminen on ihanaa, mutta totuuden nimessä Itäkeskukseen ei kehannu mennä peiliin vilasematta!

Bimbo tai ei mutta pilkettä silmään kohtuudella, sanoo viiden lapsen äiti.

ainiin... jos kotona jatkuvalla syötöllä meikkais, niin mitähän sitä sitte illan viihtelle kekseis, että tuntus olevansa oikee ERITYISEN kaunis?
 
Hihih, loistava aihe!

Mä en ainakaan myönnä, että oisin sillä silmällä katellu noita hiekkalaatikoiden tai muiden äitejä, että onko nyt tukat pesty ja vaatteet vaihdettu... Joskus on kiinnittänyt bussissa huomion joku nuorehko äiti, joka on aivan todella kaunis, viimeisen päälle vaatteineen, hiuksineen ja meikkeineen. Enkä mä sitä oo bimbona pitänyt, lähinnä tullut itse hyvälle mielelle, ettei se näytä päällisin puolin ainakaan siltä, että äitiys ois pilannut sen nuoruuden! (Hui, miltä tää kuulostaakaan näin kirjoitettuna!)

Jos multa ois kysytty vuos sitten, että meikkaanko, niin vastaus olisi ollut aika varmasti "päivittäin". Nyt sitä jotenkin ei vaan enää... jaksa? Viitsi? Osaakaan?
Maarisen kommentti Itäkeskukseen/kauppakeskukseen lähtemisestä nauratti, koska just noin mäkin olin ennen ajatellut! Että lähikauppaan tai -ostarille voi mennä römsyisenäkin, mutta ei kai sitä nyt ihan oikeesti ihmisten ilmoille kaupunkiin tai oikeeseen kauppakeskukseen! Ja ei, en siis asu missään ei-kaupunkialueella (vaikka itse tän Espoossa asumisen aika maalla asumiseksi miellänkin ;)), että se ois oikeesti missään määrin tapahtuma lähteä käymään jossain isommassa kauppakeskuksessa. Ja mitäs nyt sitten, kun tuo Sello onkin tossa kivenheiton päässä? Joo-o, monta kertaa huomaan marssivani siellä nuhruisena ja meikittä, tukkakin saattaa unohtua harjata.

Että tällainen taaperon äiti täällä. Tukkaa ei tuu enää hoidettua tai laitettua kuin ponnarille tai saparoille/sivuleteille, tai sitten se on auki, jos sattuu olemaan puhtaana. Ostin muuten elämäni ekaa kertaa myös kuivashampoota ja sehän on aivan loistokamaa tällaselle pikatahtiin rasvottuvan tukan omistajalle! Meikkeihin ei sitten ainakaan mee enää rahaa, vaikka enpä mä tarviikaan kuin sen ripsarin ja meikkipuuterin näyttääkseni mielestäni just passelin söpöltä... Raskaampaa iltameikkiä en oo tehnyt herraties koska viimeks!

Mun mielestä äidin pitää näyttää siltä, mistä tulee sille itelle hyvä olo. Muistan kyllä sen fiiliksen, että itsellä ei ollut kiva olo, jos ei ollutkaan meikkiä laitettuna! Eli mä kyllä kivenkovaan väitän, että edelleenkin kun meikkaan, niin meikkaan itseäni varten. Eipä tarvii peiliin vilastessa pelästyä itseään ;)
 
vaikka se normi maskara jääki ny arkipäivinä pois nii viihteelle ku lähen nii otan iha omaa aikaa et saisin hiukset ja meikit iha viimesen päälle ja jotia vaatetta mitä en normipäivinä käytä... ja iha itteä varten tän kaiken teen...
 
Hyvä aihe tosiaan!

Ite myönnän kyllä kuuluvani "turhamaisiin" äiteihin. Mulle ulkonäkö on aina ollu tosi tärkee, enkä siitä kyllä tingi vaikka äiti oonkin. Kyllä lenkille ja kauppaan saatan lähteä vaan hätäponnari päässä ja ilman meikkiä, mutta kyllä muuten yleensä vähän yritän laittauta. Oon myös ihan riippuvainen rakennekynsistä varpaissa ja sormissa, hiustenpidennyksistä ja välillä jopa ripsienpidennyksistä. Noitten ansiosta sitä kuitenkin on vähän huolitellun näkönen, vaikkei niin jaksaiskaan meikata.

Mutta en tosiaankaan vahtaa muita äitejä ja päivittele, jos jollain sattuu olemaan hiukset pesemättä tai likaiset vaatteet. Jokainen tavallaan :)

Mutta mulla tosiaan on vasta 1 lapsi, eli hiustenlaiton ja meikkauksen kerkee hyvin tehdä ku poika on unilla. Sitten saattaa olla vähän eritilanne ku muksuja on monta :)

Välillä kyllä huomaa, jos on oikein tälläytyny ja korkkarit jalassa painelee, niin jotkut muut äidit kyllä kattoo aika pitkään, mutta ei siitä nyt ittensä auta ottaa, jos musta on kiva tällätä niin sen kyllä itelleni suon :) Toivottavasti en kuulosta nyt ihan täys bimbolta :D
 
Nojuu, Sara, just tuota tarkoitin, että mun mielestä laittautuva ja huoliteltu äiti (oli se sitten "kestotempuista" johtuvaa, eli oikean mallinen tukka, laitetut kynnet tai kestovärit ripsissä/kulmissa), niin mun mielestä se on vaan jotenkin ihanaa! Välillä sitä kun itse säikähtää omaa peilikuvaansa... enkä oikein tiedä, missä välissä tää on tällaseks mennyt, ihan hiljaa salaa hiipinyt! Väitän, että vielä vuos sitten mä oon ollut kanssa huoliteltuna lähes joka päivä, mutta ehkä viime keväästä lähtien en? Oisko kesän tulo vaikuttanut, kun hikoili niin hemskatin paljon ja halus vaan lähteä kämpästä ulos mahdollisimman pian?

PS. Teidän pojalla on ihana nimi!
 
Ne muut äidit, jotka kattelee pitkään, ovat vaan kateellisia :D Mä huomasin kans eilen kun vein tyttöä neuvolaan, jota varten jostain syystä yleensä tälläydyn, ja painelin kauheeta vauhtia vaunujen kans ja kengät sano kip kop, niin jotkut tuulipukumammat katto nenänvarttaan pitkin. Mutta kyllä sitten myös vastaantulevat miehetkin katsoivat mua ;) Hih. Tulipas hyvä mieli =)

Kyllä mäkin sitä tuulipukua päivittäin käytän ja kotona pyörin äitiyscolleget (edelleen) jalassa, mutta on se kiva välillä piristää itseään :)
 
Takaisin
Top