Suurperheellisten pulinapalsta <3

Ja unohdinpa ekan kerran elämässäni maksaa laskun :side_tear: ja just pari kuukautta sitten ihmettelin kun tuttava unohti, miten voi unohtaa laskun maksamisen.... :Smirking Face:

Mua ahdistaa ajatuskin ettei olisi omia lapsia, onneksi niitä on helposti tullut :red-heart: välillä sitä kaipaa aikoja kun sai mennä miehen kanssa myöhään iltakävelylle käsikädessä, mutta tuo onkin ainut asia mitä välillä kaipaa "edellisestä elämästä" :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes: lohduttelen itseäni että kyllä me viellä joskus päästään kahdestaan lenkille, käsikädessä :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: ja toki monet asiat olisi helpompaa kahdestaan tai jos vaikka olisi vain 1lapsi, mutta kyllä nuo lapset ovat elämän suola :Smiling Face With Heart Shaped Eyes:
Samoilla ajatuksilla kanssasi, lapset on elämän suola :red-heart:
Kyllä ne siitä kasvaa (liian nopeasti!), vielä tulee se päivä kun viimeinenkin lähtee maailmalle pesästä ja jäädään miehen kanssa kahdestaan. Siinä vaiheessa saattavat kyllä olla niitä lastenlapsia hoitoon tuomassa, että se niistä kahdestaan kävelystä :tears::rolling:
 
Vatsa painaa, kiristää, ahdistaa, puskee, tuikkii ja välillä jopa supisteleekin. Eipä tässä oikein muuta maailmaan mahdu kuin tukala olo ja lähestyvä LA. Rankkaa tämä vitosen teko. :Face Without Mouth:
 
Täällä ei oikeastaan mitään muutosta, vauva kasvaa ja 1v synttärit lähestyy. Lomautuksen sain, en siis ehtinyt äitiysloman jälkeen palatakkaan töihin. Hyvä juttu vaan niin saan alustavasti vielä muutaman kuukauden olla kotona ansiosidonnaisella. Mieskin samaan aikaan kotona hoitovapaalla, niin nyt onkin sitten aikaa enemmän myös itselle.
Suunnitelmia myös tulevaisuudessa, vähän katsellaan aivan toisesta maakunnasta asuntoja kun mies haluaisi sinne opiskelemaan. Tuskin nyt ekaa kertaa hakiessa pääsee, mutta ehkä joskus :) pitäisi kämppää hiukan pintarempata niin menisi ehkä helpommin kaupaksi, ei vaan viitsi kovin paljoa aiemmin sitä tehdä, koska ei täällä kauaa mikään siistinä lasten kanssa pysy. Edellisen maalauksen jälkeen tuli viikossa jo ekat kynän jäljet seinään :tears: on sen verran hieno piirros tuolta nykyään 4v lapselta, että on saanut olla paikallaan
 
Milloin huolestua sikiön liikkeiden vähyydestä? Mä oon tuntenut 16viikolta asti päivittäin liikkeitä, ja jouluaatosta asti liikkeet ovat olleet miehenkin tunnettavissa. Ja pitkään on tuntunut monta kertaa päivässä liikkeet. Tänään ollut tosi vaisu, kahvin ja pullan jälkeen tunsin pari hentoa tönäisyä, muuten ollut hiljaista :sad-face: viikkoja "vasta" 24+3, liikelaskentaahan suositellaan vasta 30+ eteenpäin.. onko ihan turha panikoida näin pienillä viikoilla :Grimacing Face: yritän rauhoitella itseäni että jos potkii sellaiseen kohtaan etten tunne... mulla istukka edessä.. oon silti ne potkut tuntenut kyllä eteenkin, jos en niin huomannut että maha heilahtaa... ja tunnen selkään päinkin olevat nypläykset ja peräsuoleen potkimiset... niin kummiskin ajattelen että pitäishän mun tuntea vaikka miten päin olisi :sad-face: huoh... ja itseäni syytän jos jtn olisikin, eilen oli stressiä ja saunoin ihan hullun lailla... aamupäivästä vielä ajattelin että jos pieni oli siitä niin järkyttynyt ettei liiku, mutta nyt iltaa kohti alkaa jo huolestuttamaan :disappointed-face:
 
Milloin huolestua sikiön liikkeiden vähyydestä? Mä oon tuntenut 16viikolta asti päivittäin liikkeitä, ja jouluaatosta asti liikkeet ovat olleet miehenkin tunnettavissa. Ja pitkään on tuntunut monta kertaa päivässä liikkeet. Tänään ollut tosi vaisu, kahvin ja pullan jälkeen tunsin pari hentoa tönäisyä, muuten ollut hiljaista :sad-face: viikkoja "vasta" 24+3, liikelaskentaahan suositellaan vasta 30+ eteenpäin.. onko ihan turha panikoida näin pienillä viikoilla :Grimacing Face: yritän rauhoitella itseäni että jos potkii sellaiseen kohtaan etten tunne... mulla istukka edessä.. oon silti ne potkut tuntenut kyllä eteenkin, jos en niin huomannut että maha heilahtaa... ja tunnen selkään päinkin olevat nypläykset ja peräsuoleen potkimiset... niin kummiskin ajattelen että pitäishän mun tuntea vaikka miten päin olisi :sad-face: huoh... ja itseäni syytän jos jtn olisikin, eilen oli stressiä ja saunoin ihan hullun lailla... aamupäivästä vielä ajattelin että jos pieni oli siitä niin järkyttynyt ettei liiku, mutta nyt iltaa kohti alkaa jo huolestuttamaan :disappointed-face:

Ei vauva saunasta tai yhden päivän stressistä hätkähdä, älä huoli. Hänellä on nyt vielä niin hyvin tilaa, että pääsee hyvinkin uiskentelemaan "katveeseen". Voithan huomenna soittaa ja pyytää sydänäänet kuuntelemaan, jos liikkeitä ei ala kuulua. :red-heart:
 
Ei vauva saunasta tai yhden päivän stressistä hätkähdä, älä huoli. Hänellä on nyt vielä niin hyvin tilaa, että pääsee hyvinkin uiskentelemaan "katveeseen". Voithan huomenna soittaa ja pyytää sydänäänet kuuntelemaan, jos liikkeitä ei ala kuulua. :red-heart:
Näin ajatelinkin tehdä, yleensä kun menen nukkumaan niin on alkanut iltavillit, ja aamulla kun oon herännyt niin samoin vauvakin, ne ollut ne selkeimmät hetket aina.
Pitäis nyt vaan osata ottaa rennosti.
Jotenkin aloin tuota saunomista syyttämään, kun pari tai kolme kertaa kävin vilvoittelemassa ja sitten menin uudestaan saunaan, se kun on itselle se stressin purku ja ajattelemisen hetki kun saa saunoa. Eli tuosta tuli tavallista pidempi sauna ilta, kun yleensä käyn ottamassa muutamat löylyt ja sitten pois.
 
Mulla kävi samoin enkä saanut ees dopplerilla sykkeitä kuulumaan vaikka mitä tein. Oli tosi ahdistavaa mutta sitten meni seuraavaan aamuun ja vauva oli taas ihan oma itsensä :Heartred
 
Mulla kävi samoin enkä saanut ees dopplerilla sykkeitä kuulumaan vaikka mitä tein. Oli tosi ahdistavaa mutta sitten meni seuraavaan aamuun ja vauva oli taas ihan oma itsensä :Heartred
 
Näin ajatelinkin tehdä, yleensä kun menen nukkumaan niin on alkanut iltavillit, ja aamulla kun oon herännyt niin samoin vauvakin, ne ollut ne selkeimmät hetket aina.
Pitäis nyt vaan osata ottaa rennosti.
Jotenkin aloin tuota saunomista syyttämään, kun pari tai kolme kertaa kävin vilvoittelemassa ja sitten menin uudestaan saunaan, se kun on itselle se stressin purku ja ajattelemisen hetki kun saa saunoa. Eli tuosta tuli tavallista pidempi sauna ilta, kun yleensä käyn ottamassa muutamat löylyt ja sitten pois.

Kyllä vauva masussa saunomisen kestää, hyvä vaan, jos helpotti sun stressiä. Hänellähän on lapsivesi ympärillään, se kyllä suojaa.
 
Huh, illalla alkoi onneksi normaalit villit,.ja tänäänkin monottanut kiitettävästi :red-heart::folded: kamala kun säikähdin, nukkumaan mennessä oli jo ihan pala kurkussa, että mitä jos ei iltavillit alakkaan :Grimacing Face:
 
Ihanaa, marsupilami, että kaikki on hyvin! Jaksamista raskausaikaan kaikille muillekin, joita asia koskee. :red-heart:

Onkos täällä puutarhaihmisiä? Musta toivottavasti tulee sellainen. Muutamana vuonna on tehty enemmän tai vähemmän vihannesten kasvatusta, nyt aion sukeltaa perennoiden maailmaan. Tilasin hirmuisen kasan siemeniä, ja pistän pystyyn mittavan esikasvatuksen.
 
Onkos täällä puutarhaihmisiä? Musta toivottavasti tulee sellainen. Muutamana vuonna on tehty enemmän tai vähemmän vihannesten kasvatusta, nyt aion sukeltaa perennoiden maailmaan. Tilasin hirmuisen kasan siemeniä, ja pistän pystyyn mittavan esikasvatuksen.
Minulla iskee joka kevät fiilis et pakko pistää jotain itämään. Joskus saan ne jopa satoon asti hoidettuakin, mutta usein on sitten perheen pyöritys syönyt ajan ja kasveille on käynyt köpelösti. Kasvihuone olisi, mutta päivittäinen kastelu on tuntunut melkoiselta urakalta helteen vihaajalle. Varminta olisi että jaan siemenpussit ja lähetän anopille loput.... ja haen sitten syksyllä teeainekset häneltä. Hän on paljon pätevämpi puutarhaihminen kuin minä. Minulla on enemmän intoa kuin taitoa. :rolling:

Siltikin, tänä keväänäkin olen tilannut siemeniä. Tällä kertaa koitan kasvatella itse teeainekset, eli yrttitarha on tarkoitus laitella terassille. Salviaa, mäkikuismaa, ryytineitoa, kamomillaa... ja on näköjään tullut jostain jotain paprikaakin mikä pitäisi jo laittaa multiin että ehtii kasvaa kesäksi. Vähän vain mietityttää kun kohta puolin edessä on sairaalakeikka et ehken vielä uskalla laittaa mitään itämään, ettei jää sitten sekin homma miehen niskoille. Hänellä on hektinen viikko tulossa lasten kanssa kun olen poissa.
 
Voi mä niin haluaisin olla viherpeukalo! Mutta meillä kuolee sisäkasvitkin...
Olisi ihana saada jtn yrttejä kasvatettua... se olisi myös lapsille jännää. Ehkä me voitais jtn kokeilla. Viimme keväänä kasvatettiin ruohosipulia mutta ne sit vähän niin ku unohtu ja jäivät oman onnensa nojaan :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: jäin miettimään mihin ja miten ne istutan pihalle ja kun en keskinyt heti ratkaisua niin sit ne vaan jäi :Grinning Face With Smiling Eyes:
 
Voi mä niin haluaisin olla viherpeukalo! Mutta meillä kuolee sisäkasvitkin...
Olisi ihana saada jtn yrttejä kasvatettua... se olisi myös lapsille jännää. Ehkä me voitais jtn kokeilla. Viimme keväänä kasvatettiin ruohosipulia mutta ne sit vähän niin ku unohtu ja jäivät oman onnensa nojaan :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: jäin miettimään mihin ja miten ne istutan pihalle ja kun en keskinyt heti ratkaisua niin sit ne vaan jäi :Grinning Face With Smiling Eyes:
Ruohosipulihan menis varmaan muovipurkissa terassillakin. Ja sehän kukkivana kaunis jos sattuu unohtamaan sen sinne. :tears:

Oi, lapsillehan vois laittaa muutaman auringonkukan purkkiin. Saavat tutustua elämän ihmeeseen, ja siemeniksikin taitaa käydä tuo "talitintin tavallinen" eli perus siemenet tuolta.
 
Jos on pihaa ja aurinkoinen paikka, niin mulla auringonkukat nousivat ihan itsellään (ei tietenkään, jos on yhtä kuiva kesä kuin viime vuonna), kun vain kepeillä rajasi pienen tilan. Voisikin laittaa tänä vuonna vielä auringonkukkia! Mun on tarkoitus tilata suorakylvösiemeniä vasta joskus huhtikuun lopussa, kun vähän näkee, miten esikasvatukset onnistui. Tarvitseeko vähän vai paljon kukkapenkin täytettä. :Grinning Face With Smiling Eyes:

Nepeta Cataria, mulla on myös kokemuksia innokkaasta alusta ja lopahtaneesta innostuksesta. Nuorempana vuokrasin silloiselta taloyhtiöltä kasvipalstan. Se oli iso ja rikkaruohottunut. Käänsin käsin koko 2x4 metrin kokoisen alan ja väsähdin touhuun niin, että saivat uudet rikkaruohot rehottaa siinä koko kasvukauden. Mitään en jaksanut enää istuttaa. :rolling:

Ehkä säästäisin paprikan ensin vuodelle, sulla on nyt alkukeväästä muutakin touhua. Yrtit varmasti menestyvät siinä sivussa. Toisaalta kasvihuone kyllä pidentää kasvukautta niin, että satoa varmaan ehtii saada. Omat tomaattini ovat olleet aurinkoisella paikalla ulkona, kasvihuone on vasta haaveissa. Sato on jäänyt aika vähäiseksi ja vihreäksi. :Grimacing Face:

Toissavuonna taaperon ollessa vauva saimme hyvän perustan erilaisille kasvatuksille laskettua, ja melko pienellä hoidolla saatiinkin mukavasti yrttejö, kesäkurpitsaa, härkäpapua ja sen sellaista. Sadonkorjuuvaiheessa vaan väsähdin, ja en esim. ruusupavuille jaksanut tehdä mitään.

Viime vuonna ei ollut tarkoitus laittaa mitään, mutta innostuin kuitenkin vähän esikasvattamaan, ja sain muutaman taimen lahjaksi. En kuitenkaan jaksanut niitä kunnolla ulkoiluttaa eli karaista, ja sen kyllä huomasi. Tänä vuonna tuo nivelkohta on etukäteen mietitty, hirveä homma laittaa kymmenet taimet muutamaksi tunniksi ulos ja kantaa takaisin sisälle.
 
Joo, tuo taimien karaisu on usein minullekin se hankala nakki jolloin kato käy. Usein koitan vitkuttaa sitä selvästi pakkasien yli ja sitten lopulta kiikuttaa varjoon hallaharson alle ja harsoa raottaa joka päivä vähän enemmän. Ja aloittaa karaisun kun on pilvisemmät kelit. Meillä terassi on tosi tuulinen, haastavaa löytää hyvää kohtaa taimille. Sitten on toki se kasvari mutta sinne on vähän enemmän kävelymatkaa. Toki olen koittanut nakata päälle varjostusverkkoa suojaamaan taimia alussa, tuuleltahan tuo suojaa onneksi. Sen haaste on vain nopsaan tuleva korkea lämpötila ja kuivuus. Jotenkin tuntuu että tämä V kasvuvyöhyke ei anna viherpeukalolle yhtään armoa.
 
Viherpeukalo löytyy ihan ammatinkin puolesta, mutta aikaa on vähänlaisesti :D meillä on sen verran iso taloprojekti menossa, että taidan jättää taimien kylvön tältäkin keväältä. Kukkasipuleita kyllä syksyllä laitoin maahan, mutta muuten menee kesä pihan kääntämisessä.

Mutta tää on vähän niin että suutarin lapsella ei ole kenkiä... ei ole mitään hienoa puutarhaa mulla vaan siellä ne on rikkaruohot kasvanut iloisesti muiden seassa :D tosin kuka sen määrittelee mikä on rikkaruoho! Nokkosetkin kerään talteen ja hyötykäyttöön
 
Tsemppiä kaikille joilla on mahan kasvatuksen viimeiset viikot käsillä! Hengessä mukana. :red-heart:

Tämä alkuraskauden huonovointisuus on jotain niin kamalaa, nyt muistan miksi viimeksi sanoin ettei enää ikinä. Silti se vauvakuume voitti :tears:
Perjantaina täyttyy viimein ne maagiset 12 viikkoa, ensi viikolla nt-ultra. Elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaan ja tänään olen ensimmäistä kertaa joulun jälkeen saanut syötyä kunnolla eikä kertaakaan ole tarvinnut yökätä. Jospa se tästä.
Lapsille oli tarkoitus kertoa tulevasta sisaruksesta viime viikolla mutta pahoinvointi näyttäisi hiljalleen laantuvan joten pitkitetään nyt sitä kertomista vielä jonkin aikaa. Kyllä he kevään edetessä ja masun pyöristyessä huomaavat, katsotaan kuka heistä mainitsee asiasta ensimmäisenä :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes::No Evil Monkey: Kotona siis 13-, 11-, 8-, 5- ja maaliskuussa 2-vuotias. Oma veikkaukseni on että meidän 8-v tokaluokkalainen hoksaa ensin. On muutenkin todella tarkka mitä ympärillä tapahtuu ja huomaa kyllä jos jotain yrittää häneltä salata :Speak No Evil Monkey:
 
Tsemppiä kaikille joilla on mahan kasvatuksen viimeiset viikot käsillä! Hengessä mukana. :red-heart:

Tämä alkuraskauden huonovointisuus on jotain niin kamalaa, nyt muistan miksi viimeksi sanoin ettei enää ikinä. Silti se vauvakuume voitti :tears:
Perjantaina täyttyy viimein ne maagiset 12 viikkoa, ensi viikolla nt-ultra. Elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaan ja tänään olen ensimmäistä kertaa joulun jälkeen saanut syötyä kunnolla eikä kertaakaan ole tarvinnut yökätä. Jospa se tästä.
Lapsille oli tarkoitus kertoa tulevasta sisaruksesta viime viikolla mutta pahoinvointi näyttäisi hiljalleen laantuvan joten pitkitetään nyt sitä kertomista vielä jonkin aikaa. Kyllä he kevään edetessä ja masun pyöristyessä huomaavat, katsotaan kuka heistä mainitsee asiasta ensimmäisenä :Smiling Face With Open Mouth And Open Eyes::No Evil Monkey: Kotona siis 13-, 11-, 8-, 5- ja maaliskuussa 2-vuotias. Oma veikkaukseni on että meidän 8-v tokaluokkalainen hoksaa ensin. On muutenkin todella tarkka mitä ympärillä tapahtuu ja huomaa kyllä jos jotain yrittää häneltä salata :Speak No Evil Monkey:
Hienoa että pahoinvonti alkaa helpottamaan! Mäkin muistaakseni ajattelin ettei enää koskaan tätä pahoinvointia uudestaan, samat ajatukset ollut myös vatsataudin aikana. Kummasti heti unohtuu :smiling-eyes:
Meillä 4v kysyi viime viikolla onko mulla vauva mahassa samalla sitä tökkien, jouduin sitten toteamaan että olen vaan syönyt liikaa :tears:

Tsemppiä kaikille loppumetreille, kohta alkaa vauvoja syntymään!
 
Takaisin
Top