Esikoistaan odottavat

Mun on kans jotenkin vaikea puhella saatika laulaa vatsalle ja jostain syystä sen tekeminen suomeksi tuntuu vielä absurdimmalta :oops: onneksi mies hoitaa sen puolen, tosin espanjaksi eli varmaan vielä käy niin että meidän lapsi oppii ensin isänsä kielen :shy:

Hitsi, munkin olisi siis pitänyt etsiä espanjalainen mies kun siihen oli mahdollisuus, tuolle omalle suomalaiselle masulle kommunikointi on vielä absurdimpaa kuin mulle :hilarious: Mut ymmärrän hyvin, jos lepertely espanjaksi on luontevampaa kuin suomeksi, lattarikulttuureissa sitä kuitenkin harrastetaan paljon enemmän kuin täällä kylmässä Suomessa. Ehkä se muuttuu suomeksikin luontevammaksi, kun vauva on täällä? Toisaalta ei varmaan haittaa, jos kotona altistuu enemmän isän kielelle, kun kuitenkin asutte täällä :happy:
 
Mutta edelleenkin esim. masulle juttelu saati laulaminen tuntuu absurdilta ajatukselta, enkä oikein koe vielä varsinaisesti kiintyneeni vauvaan (ehkä lähinnä ajatukseen tai mielikuvaan vauvasta). En kyllä itse ole tästä kovin huolestunut. Mulla on myös melko hyvä luotto siihen, että pärjätään vanhempina, koska tiedän, että riittävän hyvä riittää - ei tarvitse (eikä voi) olla täydellinen. Ainut mikä mua pelottaa, on se, miten saadaan heiveröinen vastasyntynyt pidettyä hengissä :smiley-ashamed004

Joo, ei tunnu luontevalta mustakaan masulle jutteleminen, enkä kyllä sitä oo tehnykään... Kuitenkin yksin ollessa tai esim. autolla ajaessa lauleskelen usein itsekseni musiikin mukana, joten ainakin vauva kuulee edes sen :grin Mies taas välillä lepertelee masulle, mikä tuntuu ajoittain vähän hassulta :'D Tietysti on hyvä että hänkin puhuu erityisesti ihan masun lähellä, niin vauvakin kuulee isänsä äänen paremmin. Mun ääntähän se kuitenkin kuulee suhteessa enemmän, koska noh, pikkunen kulkee mukana koko ajan :D
 
Olen varmaan kylähulluleveleillä mutta juttelen kyllä vauvalle päivittäin ja laulankin. Laulan, sillä ajattelen sen hyödyttävän syntymän jälkeistä aikaa, jos saan lapsen rauhoittumaan näiden tuttujen laulujen äärellä. Juttelen, kun vauva tuntuu olevan jo niin iso osa arkea ja kaikkea tekemistäni. Kommentoin, jos hän liikkuu rajusti tai jos nyt vaikka mietin mitä laittaisin ruuaksi. Ihan arkisia juttuja. Laulamisella saan vauvan rauhoittumaan, jos hän liikkuu kovasti ja alan laulaa, niin hän pysähtyy joka kerta selvästi kuuntelemaan. Rakastan tällaista vuorovaikutusta, sillä se on yksi isoimmista asioista, joita odotan syntymän jälkeiseltäkin ajalta, niin ihanaa saada nauttia siitä jo nyt.
 
Olen varmaan kylähulluleveleillä mutta juttelen kyllä vauvalle päivittäin ja laulankin. Laulan, sillä ajattelen sen hyödyttävän syntymän jälkeistä aikaa, jos saan lapsen rauhoittumaan näiden tuttujen laulujen äärellä. Juttelen, kun vauva tuntuu olevan jo niin iso osa arkea ja kaikkea tekemistäni. Kommentoin, jos hän liikkuu rajusti tai jos nyt vaikka mietin mitä laittaisin ruuaksi. Ihan arkisia juttuja. Laulamisella saan vauvan rauhoittumaan, jos hän liikkuu kovasti ja alan laulaa, niin hän pysähtyy joka kerta selvästi kuuntelemaan. Rakastan tällaista vuorovaikutusta, sillä se on yksi isoimmista asioista, joita odotan syntymän jälkeiseltäkin ajalta, niin ihanaa saada nauttia siitä jo nyt.

Ennen raskautta suunnittelin ja kuvittelin kyllä itsekin toimivani näin, enkä pidä sitä millään tavalla hulluna. Päinvastoin kuulostaa ihanalta! En tiedä, muuttuisiko jutteleminen luonnollisemmaksi jos sitä aluksi tekisi väkisin, mutta toisaalta luotan siihen, että ehditään rakentamaan meidän vuorovaikutusta myös syntymän jälkeen.
 
Kannattaa ainakin kokeilla ja jos ei tunnu luontevalta, niin onpahan sitten ainakin kokeiltu :wink En oikein muista, miten aloitin juttelun. Varmaan sanoin vain "No hei, kuka se siellä", kun potkaisi vähän vankemmin :hilarious: Sitten keksin kaikkia hellittelynimiä joilla tervehdin vauvaa takaisin noista liikkeistä ja lopulta sitten se meni luontevasti noihin arkisiin ääneen pohdintoihin, "mentäisiinkö seuraavaksi syömään, mitä olet mieltä?" - tyyppisesti. Joskus kommentoin mieheni höpsöjä tekemisiä vauvalle ja toimin muka-tulkkina taas vastaavasti vauvalta miehen suuntaan. Ihan hassutteluahan tuo on mutta selvästi siitä on tullut meidän kolmen juttu. Ollaan kyllä muutenkin hardcore-hassuttelijoita ja -hempeilijöitä miehen kanssa, ehkä se on siksi jotenkin tullut luontevasti esiin vauvankin suhteen.
 
Kannattaa ainakin kokeilla ja jos ei tunnu luontevalta, niin onpahan sitten ainakin kokeiltu :wink En oikein muista, miten aloitin juttelun. Varmaan sanoin vain "No hei, kuka se siellä", kun potkaisi vähän vankemmin :hilarious: Sitten keksin kaikkia hellittelynimiä joilla tervehdin vauvaa takaisin noista liikkeistä ja lopulta sitten se meni luontevasti noihin arkisiin ääneen pohdintoihin, "mentäisiinkö seuraavaksi syömään, mitä olet mieltä?" - tyyppisesti. Joskus kommentoin mieheni höpsöjä tekemisiä vauvalle ja toimin muka-tulkkina taas vastaavasti vauvalta miehen suuntaan. Ihan hassutteluahan tuo on mutta selvästi siitä on tullut meidän kolmen juttu. Ollaan kyllä muutenkin hardcore-hassuttelijoita ja -hempeilijöitä miehen kanssa, ehkä se on siksi jotenkin tullut luontevasti esiin vauvankin suhteen.

Kuulostaapa ihanalta :3 Ehkä sitä sitten viimeistään kun jää äitiyslomalle (oon suunnitellut jääväni ihan hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa) ja on tavallaan yksin sen vauvan kanssa päivisin, vaikka se vielä mahassa onkin, niin tulee juteltua enemmän. Tosta laulamisesta oon kans miettiny, että ois hyödyllistä syntymän jälkeistä aikaa ajatellen. Oon jo miettinyt muutaman laulun valmiiks, mitä oon suunnitellu hoilaavani jo nyt raskausaikana, ja toivon, että vauva osaa synnyttyään rauhoittua niihin :grin Kunhan vaan osaisi aloittaa masulle höpöttelyn ja lauleskelun... :D
 
Me ollaan jonkun verran tehty jo hankintoja, Vaunut ja pinnasänky on hankittu. Pinnasänky tosin on ehkä harhaan johtava kun ks. sänky on sen verran muuntuva että käy 6- vuotiaaksi asti :)
Vaatteita ollaan saatu tosi paljon ja äitiyspakkauksesta tulee vielä lisää. Että lähinnä enää jotain pieniä hankintoja niinku hoitoalustaa ja semmosta.

Mä oon laulanu mahalleni tuutulauluja siitä asti ku tiesin että vauva kuulee :D Ja puhutaan siitä jo ihan nimellä vaikka ei vielä tiedetä näyttääkö lapsi yhtään nimeltään. Ja poikaa lupailivat rakenneultrassa.

Ja kun tosiaan esikoinen kyseessä niin vähän pelottaa että millanen äiti musta tulee, tai siis että osaanko olla hyvä äiti :nailbiting:
 
No niin, nyt on ekat hankinnat tehty! Eilen käytiin miehen kanssa vähän kiertelemässä kaupoissa, kattelemassa vaunuja yms. Löyty yks hyvä, vielä suhteellisen kohtuuhintainen paketti, jossa oli kaikki. Vaunut kopalla ja ratasosalla, turvakaukalo, kiinnityssysteemi sille, joku sadesuoja... Ja oli vielä kivan näköisetkin ne vaunut! "Vähän" täytyy vielä säästää, mutta toi setti ois kyllä aika täydellinen paketti. Alun perin ajattelin etsiä vaunut käytettynä, mutta kun tossa olis oikeasti kaikki...

No, sitten itse ostoksiin. Ostettiin sellanen hoitotasohomma, joka on niinku se patja, mutta siinä on kova pohja, eli sen saa vaikka pinnasängyn päälle poikittain tai sängylle, sohvalle... Mihin vaan :grin Päädyttiin siihen erillisen pöydän sijaan, koska meillä ei todellakaan ole liikaa tilaa asunnossa, joten kaikki pieneen tilaan menevät ratkaisut on erittäin tervetulleita :D Toi myös kulkee hyvin mukana reissuun lähtiessä.
Mukaan tarttui myös imetystyyny, kun oli 50% alennuksessa :grin Ostin myös ensimmäisen vaatteen, sellasen pienen bodyn ja samaa kuosia olevan pipon :3 Niin ja sellaset lapsilukot keittiön kaapin oviin, tosin ei vauvan vaan kissan takia :wacky:
Myös äitiyspakkaukseen laitoin hakemuksen eilen!

Nyt kun oon päässyt vauhtiin, niin tekisi hirveesti mieli ostella kaikkea, mutta kun en oikein tiedä mitä kaikkea tarvii - enkä tietenkään halua ostaa "turhaa" vaan ostamisen ilon takia, kun kaikki kuitenkin maksaa rahaa. Itelleni tarvisin äitiystakin, kun isoinkin omasta kaapista löytyvä toppatakki alkaa olla ahdistavan pieni, sekä uimapuvun. Normaalimallinen ei oikeen istu enää, kun jää lyhyeksi mahan takia :grin Bikineissä en tunne oloani mukavaksi tällä hetkellä. Täytynee ainakin uikkari tilata netistä, kun ei kivijalkakaupoissa tunnu olevan.
 
Onpas täällä hyvin valmistautunutta porukkaa, ihan piti alkaa itselläkin käymään läpi kamppeita kun tuli tunne etteihän me olla hankittu paljon mitään vaikka vauva syntyy elektiivisellä sektiolla jo 10.2. :shy: Vaan kylläpä tuota tavaraa on jo paljon ja meillä on vähän sellainen asenne, että loput hankitaan sitten kun nähdään mitä vielä tarvitaan.. Esim. pikkuvaatteita bodyja/housuja on n. 7-10kpl yhtä kokoa ja sit tietty kaikki isommat jo hankittu kuten sänky, rattaat ja kantokoppa yms. Hoitopöytää ei ainakaan vielä ostettu vaan pidetään hoitotasoa alkuun kylppärissä saunan lauteiden päällä (ei tippumisvaaraa kun keskitaso täysin laudoitettu, ei ns. tavanomaiset lauteet) ja testataan toimiiko. Muutenkin tuntuu että ahdistaa kaikki tämä ylimääräinen kulutus, jota vauvan myötä ollut pakko hankkia joten pyritty mahdollisimman paljon ostamaan käytettynä ja tietty sukulaisilta myös saatu vaatetta yms.

Kestovaippailua yritän opetella, niitä on tullut ostettua muutamia uutena ja myös saatu sukulaisilta, sisko meinasi että meidän määrä saattaa jo riittää eka vuodeksi eikä rahaa ole kaiken kaikkiaan mennyt kuin 40e niihin! :notworthy Saatiin myös lahjaksi vaippakakku, joten kertsejäkin on varalla - todennäköisesti tulee niillekin välillä tarvetta. Ollaan suurin osa hankinnoista kirjattu ylös, koska olin aika järkyttynyt siitä Iidan lehtijutusta jossa hän kertoi ensimmäisen vauvavuoden maksaneen noin 10000e. :nailbiting:

Tähän mennessä meillä mennyt noin 1500e ja jotenkin hankala kuvitella, että vauvan synnyttyä tulisi enää kovin kalliita, isoja hankintoja tehtyä (rattaat ja sängyn patja ostettu isoimmista uutena). Ja minullahan tulee oleman 4-6vkon toipumisaika sektion jälkeen, joten ollaan vauvan kanssa eka kuukausi ihan vain kotona niin ei tarvitse kauheasti vielä miettiä liikkumista sen kanssa ja siinä on hyvin aikaa tehdä listaa mitä mahd tarvitaan tai jos jotain akuuttia heti hankittava niin lähes kaiken onneksi saa ihan marketistakin :cat:
 
Miten vauvavuosi voi maksaa 10000 euroa? Vai tarkoittaako se tulojen vähenemistä?
 
Miten vauvavuosi voi maksaa 10000 euroa? Vai tarkoittaako se tulojen vähenemistä?

Ilmeisesti ei, vaan on laskenut omaan listaan kaikki menot vaippoineen, ruokineen, sairaanhoitoineen: Iida, 26, laski poikansa vauvavuoden kulut ja yllättyi: ”Summa on aivan kamala” https://www.is.fi/perhe/art-2000006261663.html

Toki hänellä on tuossa listassa sellaisiakin kuluja joita ei ehkä tässä vaiheessa vielä mieti kuten ristiäiset ja synttärit, mutta en siltikään usko että itse voisin päästä samaan lukemaan. Meillä ei myöskään tarvinnut muuttaa vauvan myötä joten asumiskulut sen osalta pysyvät samana, toki lainan lyhennysvapaata varmaan haettava jossain vaiheessa jos haluaa olla vähän pidempään kotona vauvan kanssa..
 
Muokattu viimeksi:
Oli tuossa summassa laskettu kuitenkin vauvan osuus asunnon vuokrasta ja ilmeisesti erityisäidinmaidonkorvikkeet, jotka melkein 4000€, näihin kahteen siis jo puolet summasta. Itsellä ei esikoisen kanssa mennyt likikään tuollaisia summia, vaikka on vauvauinnit ja muskarit käyty, eikä muutenkaan erityisesti säästelty.
 
Korvike maksaa raakasti laskettuna 700€ ekan vuoden aikana ja erityiskorvike toki vielä enemmän. Raha olikin yksi suurimpia tsemppareita imetyksen onnistumiseen itsellä!:joyful:
 
Korvike maksaa raakasti laskettuna 700€ ekan vuoden aikana ja erityiskorvike toki vielä enemmän. Raha olikin yksi suurimpia tsemppareita imetyksen onnistumiseen itsellä!:joyful:

Joo tulee kiva säästö kun imettää. Ja sitten jos vielä tekee ruoat ite eikä osta kaupasta purkkeja, niin voi siinäkin säästää.. Ja kestovaipoilla..
 
Takaisin
Top