Miltä sektio tuntui?

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Sektiossa on puudutus, mutta ihan tunnoton siinä ei ole. Miltä sektio sinusta tuntui?

Tunsin runnomista ja painetta. Epämukavinta leikkauspöydällä oli varmaan hetket, kun vauvaa alettiin pikkuhiljaa ottamaan ulos. Tuntui että leikkauspöytä vain heilui. Pian se kuitenkin oli ohi, yhtään ei sattunut. Ainut mikä sattui oli spinaalipuudutuksen laittaminen kun aloiteltiin.
 
Jossain vaiheessa muistan tunteneeni lievää kipua, joka ainakin mielestäni oli vatsan yläosassa. Siitä ei ole käsitystä, mitä silloin tehtiin. Muutoin oli kyllä koko alavartalo tunnoton. (Leikkauksen jälkeen kun seurattiin tunnon ja liikkumiskyvyn palautumista kätilö kysyi pystynkö liikuttamaan "tätä" jalkaa. En voi kuin olettaa hänen tarkoittaneen vasenta jalkaa, joka en pystynyt siinä kohtaa liikuttamaan, sillä en tuntenut mitään hänen ilmeisesti koskettaessa jalkaa.) Päällimmäisenä tuntemuksena tosin spinaalipuudutuksen aiheuttama ylävartalon tärinä ja kuvotus. Epiduraali oli laitettu jo aiemmin, joten ei tarvinnut siinä kohtaa enää erikseen pistää.
 
Kaksi sektioista tehty nukukutuksessa ja silloin oli vain helvetilliset kivut herätessä heräämössä.
Suunnitellussa sektiossa en tuntenut mitään, vauva otettiin pois hyvin hellävaraisesti joten ei ollut heilumista/painelua tai mitään, hiukan jopa ”säikähdin” kun vauva alkoi itkeä kun luulin että vielä ei olla siinä kohtaa leikkausta :joyful:
Eli viimeisin suunniteltu sektio oli hyvin miellyttävä kokemus leikkaukseksi, edes spinaalin laittoa en tuntenut.
 
Esikoinen syntyi kiiresektiolla ja itse leikkaus sujui ongelmitta. Pahinta oli spinaalin laitto, sillä alatiesynnytystä oli vauhditettu ja minulla oli voimakas ponnistamisen tarve koko ajan. Synnytys ei kuitenkaan edennyt vauvan virheasennon vuoksi, ja siksi kiiresektio. Leikkauksen jälkeen sain tulehduksen ja toipuminen oli kivuliasta ja henkinen toipuminen vei vielä pidempään.

Toinen sektio oli suunniteltu sektio ja voisin mennä vaikka heti uudelleen. Kivuliainta oli katetrin laitto, huusin kuin syötävä! Oli vähän arat paikat.. :angelic: sektion aikana erehdyin miettimään vähän liikaa sitä et vatsani on auki siinä sermin toisella puolella, ja sit alkoi hieman pyörryttää :shy: seuraavana aamuna kävin jo suihkussa ja kävelin osastoa päästä päähän. Positiivinen ja hyvä kokemus :happy:
 
Enpä oikein mitään, hämmästyin kun kätilö sanoi että kohta syntyy kun en tiennyt että oli edes leikattu. Suunniteltu sektio oli. Spinaalin ja epiduraalin laitto oli ihan kamalaa koska sitä survottiin varmaan puoli tuntia kahden eri lääkärin toimesta ja jalat sai sätkyjä.
 
Olen kuullut kokemuksista että spinaalin laitto sekä katetrin laitto ovat olleet kivuliaita kokemuksia sektioon liittyen.
Olen myös ymmärtänyt että joissain sairaaloissa katetri laitetaan vasta spinaalin jälkeen (vai epiduraalin? laitetaanko jossain sekä epiduraali että spinaaali?).

Olisiko jollain kokemusta miten puudutusten ja katetrin laiton kanssa toimitaan Naistenklinikalla / Kotkassa?
 
Olen kuullut kokemuksista että spinaalin laitto sekä katetrin laitto ovat olleet kivuliaita kokemuksia sektioon liittyen.
Olen myös ymmärtänyt että joissain sairaaloissa katetri laitetaan vasta spinaalin jälkeen (vai epiduraalin? laitetaanko jossain sekä epiduraali että spinaaali?).

Olisiko jollain kokemusta miten puudutusten ja katetrin laiton kanssa toimitaan Naistenklinikalla / Kotkassa?
Ainakin 2017 suunnitellussa sektiossa Naistenklinikalla katetri laitettiin vasta puudutuksen jälkeen. Oli sekä spinaali, että epiduraali.
 
Päijät - Hämeessä laitettiin ensin katetri. Koin sen epämiellyttäväksi, mutta en kivuliaaksi. Nopeasti meni, kun oli osaava laittaja. Minulle myös spinaali tökättiin kahdesti iscias hermoon ja huuto oli sen mukainen. Anestesia lääkäri oli todella pahoillaan ja onneksi kolmas kerta onnistui. Tuo hermokipu on kovimpia kipuja mitä tiedän... Muuten kaikki sujui mallikkaasti. Verenpaineet tippuivat siinä leikkauksen aikana ja meinasin pyörtyä. Sekin meni ohi ja vauvan näkeminen ja rinnalle saaminen heti napanuoran leikkauksen jälkeen oli elämäni liikuttavimpia hetkiä. Love!
 
Takaisin
Top