Millaisia raskausoireita sinulla on?

Mä oon ihan järkyttävän väsynyt! Koko ajan! Päikkärit on pakko nukkua joka päivä ja mennä illalla ajoissa nukkumaan. Silti väsyttää koko ajan todella paljon enkä jaksaisi tehdä mitään.
 
Oon huomannu että hengästyn nopeammin kuin ennen ja meinaa kesken toiminnan iskeä sellanen väsymys ettei jaksa tehdä aloittamaan asiaa loppuun.. Ekasta en muista tällästä, mut en kyllä yhtä paljon silloin harrastanutkaan liikuntaa..
 
Meillä viikkoja nyt 7+4 ja jonkin verran tekee pahaa, päivittäin ja yleensä aamupäivästä. Vielä on menny ohitte ku oon suuhun pistäny jotain.. pitänee kasvistikkuja tehä jääkaappiin valmiiks :happy: ekasta raskaudesta ei ollu minkäälaista pahoinvointia. Saa nähä miksi tää vielä muuttuu.
 
Jaaha.. täällä taitaa alkaa pahoinvointi. Päivällä yökkäilin ja edelleen sellanen olo että vatsa täynnä. Närästys tosin hieman väistynyt :woot:
 
Kasvistikut olikin hyvä idea, vois itsekin tehdä niitä :)
 
Mä ostin lidlistä marjapatukat pahimpiin verensokerivaihteluihin, ja sitten kaapissa löytyy gluteeniton leipä ja porkkanoita. Nopeeta välipalaa pitää saada usein. Aamuisin mulla on vaikeaa syödä aamupalaa, mutta illalla voin syödä useammin kyllä. Närästys ei eilen vaivannut minua oikein joten olisi kivaa jos sekin jäisi vähitellen pois! Muuten väsymys, aivastelu, jomotuksia satunnaisesti, hurjat unet, kevyt uni/ei tuu iltaisin uni ja ärtymys ovat oireina.

Kiinalaisen syntymäkalenterin mukaan mulle olisi tulossa tyttö, ja monihan ovat sanoneet foorumeilla että poikaraskauksissa pahoinvointi on joko pahempi tai tulee aikaisemmin. Tämän perusteella voisi toki olla näin, katsotaan nyt että miten tämä menee sitten! :D
 
Ite oon aina ollu siinä käsityksessä että tyttöraskaudessa on pahempi pahoinvointi kuin pojissa.. Mut kai se sitten vaihtelee henkilöiden mukaan.
 
Ite oon aina ollu siinä käsityksessä että tyttöraskaudessa on pahempi pahoinvointi kuin pojissa.. Mut kai se sitten vaihtelee henkilöiden mukaan.
Niin en tiedä, tämä on ensimmäinen mulla! Mä ainakin ajattelisin niin että jos naisena on XX kromosomit niin tyttö jolla on myös XX ei tuntuisi niin pahalta tai vieraalta, taas kun poika tulee Y kromosomin kanssa niin kroppa menisi ihan sekaisin vieraan kromosomin kanssa :D mut tämä on vain mun spekulaatiota hehe!
 
Täälläkin riesana väsymys ja iltaa kohden paheneva pahoinvointi. Hyvä että aamupalan saa vielä hyvillä mielin syödä, muut päivän ruuat saa pakottaa alas. Mulla ei edes syöminen auta pahoinvointiin:depressed: Luin jostain että raskauspahointi helpottaa seuraavassa raskaudessa, ei ainakaan miulla olot vaan pahentunu raskauksien myötäo_O

Vaivaako ketään nivuskivut näin alussa jo? Vähän huolestuttaa miten ne tästä vielä pahenee..
 
Ite oon aina ollu siinä käsityksessä että tyttöraskaudessa on pahempi pahoinvointi kuin pojissa.. Mut kai se sitten vaihtelee henkilöiden mukaan.

Mulla lapset poika-poika-tyttö

Pojista vaan ellotusta ja tytöstä oksensin rv 6 alkaen epäsäännöllisesti laitokselle asti tosin tytön kohdalla ikääkin ollut enemmän joten en tiedä vaikuttaako asiaan
 
Mulla on ollut pahoinvointi hyvin lievää kahdessa ekassa, jotka oli poikaraskauksia. Nyt on kyllä pahempaa, mutta hyvin voi johtua iästäkin tai jostakin muusta. Tänään aamulla tuli sappinesteitä ylös ja paha olo velloo pitkin päivää. :depressed:
 
Tänään huomasin, että portaissa alkoi hengästyttää aivan järkyttävän helposti! Ei pitäisi kyllä kunto olla näin nopeasti heikentynyt, etenkin kun syksyn liikuntaharrastuksetkin on jo alkaneet. Alkoi ihan nolottaa siinä työkaverin kanssa portaita kiivetessä :oops:
 
Ite oon aina ollu siinä käsityksessä että tyttöraskaudessa on pahempi pahoinvointi kuin pojissa.. Mut kai se sitten vaihtelee henkilöiden mukaan.

Mulla ei pojasta ollu näin pahaa oloa.
Oikeestaan kaikki nää oireet on jotenki ihan uusia.
Tietty vähän oli paha olo, mut nyt oon ihan tosi väsyny ja jatkuvasti pahoinvoiva.
 
Mulla on menossa vasta viikot 4+4 (jos oikein laskin). Oireina vaihteleva ällötys, arat tissit, mielialavaihtelut ja väsymys. Nyt tulin ekaa kertaa pitkästä aikaa kipeäksi (koko perhe ollut vaihtelevasti räkätaudissa viime viikon, mulla nousi tänään kesken työpäivän kuume ja piti lähteä kotiin), mitä ei kyllä kauhean usein tapahdu.

Mulla kaksi aiempaa tyttöraskautta on ollut pahoinvoinneiltaan helpot (etominen loppui ekan kolmanneksen jälkeen), mutta molemmista alkoi aikaisilla viikoilla lantion löystyminen. Ekasta jäin sairauslomalle n. rv 31, toisesta n. rv 28-29 ja vähän kauhulla odotan miten nyt käy.. Painoa on kyllä vähemmän kuin aiemmissa raskauksissa, mutta kun lantion löystyminen johtuu hormoneista, joihin ei oikein itse voi vaikuttaa.
 
Eilen ja tänään alkoivat vihdoin edes jonkinlaiset oireet! En tiiä miksi tästä innostun mutta plussaamisesta eiliseen on tosiaan vaan turvottanut ja aivastuttanut ja oon viikon verran joutunut heräilee vessaan mutta vihdoin on rinnat kipeät ja palan tunne kurkussa. Ja kaikki, korostan siis ihan KAIKKI haisee pahalta. Jos menee samalla tavalla ku nuorimmasta niin loppuviikolla voin viimeistään pahoin.

Kauheeta oikein haluta huonoa oloa..
 
Mulla jatkuu paha olo ja väsymys vaikka viikkoja "jo" 8+3. Kävin silti tänään tytön tanssin ajan juoksulenkillä ja meninkin kovaa sen 40min. Sen jälkeen taas huono olo ja pohjaton nälkä jatkuivat loppuillan. Oon tosi tympiintyny tähän mutta haluaisin uskoa että loppuu jo kohta...
 
Mulla tuo wc:ssä ravaaminen iltaisin/ öisin alkoi heti alussa, ennen kuin edes tiesin olevani raskaana.. Oltiin vielä silloin reissussa ja muistan miten mietin että mikähän nytten mättää kun pitää wc:ssä rampata..
Eilen alkoi alavatsa kivut, vihlasuja tuli useampia ja muutama oikein kipeäkin. Liekö sitten kohdun kasvukipuja.. Hengästyminen on kanssa aika suurta... Pahoinvointia ei onneksi vielä juuri ole, toivottavasti ei tämän enempää edes tule.. Aiemmissa raskauksissa en oo pystyny aamukahvia oikein juomaan kun on ollu niin huono olo, ja syömiset on ollu taisteluja.. Ei haittaa jos nyt ei niitä tulisi :)
 
Voihan elämää suuremmat tunteet :banghead:
Aivan järjetön itkukohtaus jostain todella pienestä joka paisui kohtuuttomaksi. Ja siis sillä hetkellä se hallitsi koko mun elämää täysin niin kuin jonkun lelun haluaminen on 2 vuotiaan koko elämä just sillä hetkellä.
Ja kyllä mulla oli pienen pieni aihe mutta tää lopullinen reaktio, tunti itkua työpaikan vessassa, oli ehkä hivenen yliammuttu:smiley-ashamed008
Onko kellään muulla vastaavaa :anyone
 
Takaisin
Top