Uusi työ ja raskaus

Artemis

Vauhtiin päässyt keskustelija
Hei!

Minulle on tullut nyt paha ongelma, tai enemmänkin moraali-ongelma kuten mieheni sitä nimeää.
Nimittäin, kuten jo jotkut tietävätkin ([;)]), me olemme mieheni kanssa päättäneet yrittää lasta, mutta nyt olen itse myös
uuden työ-paikan tarpeen edessä. Nyt haluaisinkin kuulla jos jollain teistä kanssa sisaristani on samoja ongelmia tai vielä parempi teillä on OLLUT ja olette niistä jo yli-päässet. En siis niinkään hae mielipiteitä siitä mikä on oikein tai väärin, vaan tapoja millä näistä ongelmista on oikeasti joskus tosi elämässä päästy yli.

 Eli ihan perus-kysymyksiä: Kannattaako/ pitääkö kertoa jos työ-haastatteluun mennessä on jo plussa pärähtänyt ruutuun? Sen jo tiedänkin että jos kysytään niin minun ei siihen tarvitse vastata, vaikka vähän huijaamiselta tuntuukin [&:]  Missä vaiheessa työn aloittamisen jälkeen olette kertoneet, jos ette vielä haastattelussa kertoneet? Mitä jos plussa pärähtää siinä vaiheessa kun teidät on jo valittu, milloin olette uskaltaneet kertoa? Ihan kaikki raskautuminen vs. uusi työ-paikka-tyyppiset ongelmat kiinnostavat ja kaikki mahdolliset tiedot tai vinkit ovat kullan arvoisia! Ja miten on muuten muilla aloilla, palvelu-aloilla nimittäin on myös tuo vuosi samalla työn antajalla-pakko jotta olisi oikeutettu äitiyslomaan (tällä kait tarkoitetaan palkkaan sidonnaista, kelahan kyllä maksaa äitiyspäivä rahan joko työnantajalle tai työntekijälle).

Eihän tässä koskaan tiedä onko ongelma vielä ajankohtainen, kun tuota raskautumista ei voi koskaan etu-käteen tietää eikä myös sitä pääseekö koskaan haastatteluihin asti vai ei, mutta itselläni nämä asiat pelottavat jo tässä vaiheessa: käänteinen murphyn-laki, kaikki hyväåt asiat kerralla, tuleeko sittenkin vain ongelmia? [:D]
 
No, suoraan sanottuna... Älä kerro ennenkuin koeaika on ohi. Lain mukaan ei tartte kertoa kuin vasta 2kk ennen jäämistä äippävapaalle. Jos kerrot ennen koeajan loppua, voi olla ikävä tilanne edessä. Työnantajahan ei saa irtisanoa raskauden perusteella, mutta koeajalla irtisanominen on vähän sellainen juttu et äkkiä joudut riitauttamaan asian kun työnantaja saattaa kuitenkin yrittää väittää irtisanomisen johtuvan muusta kuin siitä et oot raskaana. Tuskin jaksat sellaista alkuraskaudessa.
 
Käytännössä kysymyksiä, joihin ei tarvitse vatsata, ei saa kysyä. Toisin sanoen jos valehtelet kysymykseen, jota työnantakja ei edes saisi kysyä, mielestäni et ole moraalisesti vastuussa asiasta. kaikkien kysymysten on oltava relevantteja itse haettavan työn kannalta, muita ei saa kysyä. esim sukupuolinen suuntautuminen, perhetilanne jne.

Kinkkisempi juttu sitten on, jos työ on jollain tapaa sellaista, että sitä ei saa raskaanaollessa tehdä. Silloinkin se on jossain määrin kyseenalaista: sekä poliiseille, palomiehille että säteilytyötä tekeville jen on olemassa muita tehtäviä, joihin heidät siirretään, jos he ovat vakituisessa työsuhteessa ja tulevat raskaaksi ja ovat siten estyneitä toimittamaan virkaansa täysipainoisesti.
 
Minä kyllä sanoisin olevani raskaana, jos sitä kysyttäisiin. Koska se on epärehellisyyttä ja tietojen salaamista, jos sitten jääkin äitiyslomalle uudesta työstä. Kyllä ne työnantajatkin osaavat laskea, milloin raskaus on ollut mahdollista tietää. Samaa pätee sairauksiin, jotka salaa ja joilla on merkitystä työn tekemisen kannalta. Joskus voi käydä nimittäin niin, että olet juuri se paras työntekijä tehtävään ja työnantaja on itsekin äiti ja tietää, mitä vaikeuksia raskaana olevilla on työnsaannissa. Ja voihan olla ettet jääkään moneksi vuodeksi kotiin hoitamaan lasta...
 
Olisi kyllä suoranaista hulluutta kertoa olevansa raskaana. Ja ihan yhtä hullua olisi esittää kysymys, jota ei saa kysyä. Mielestäni saa kyllä syyttää itseään, jos menee kaikki asiat laulamaan totuudenmukaisesti.

Raskaana oleva nainen on työpaikassa kuin työpaikassa ikävä asia, sen tietää jokainen äiti, oli työnantaja tai työnhakija. Siksipä se, että pilaa mahdollisuutensa jo etukäteen kertomalla totuuksia siunatusta tilastaan, on typerääkin typerämpää.

Totuudenpuhujalla ei ole koskaan (t)yösijaa! [:D]
 
Itse en kertonu viime keväänä kun hain uutta työpaikkaa että olin plussanut pari päivää ennen. Tosin ei minulta kysyttykkään. Raskaudesta tai mahdollisesta lapsen yrityksestä ei saa edes kysyä työhaastattelussa. En mitään siinä menettänyt, koska ultrassa löytyi keskeynyt raskaus. Eli jos olisin mahdollisesti sanonu raskaudesta niin en välttämättä olisi saanut työtä asian takia, mikä ei sitten edes vaikuttanut mihinkään. Tosin olen alalla töissä missä töitä kyllä riittää, että vaikka tiesivät minun yrittävän lasta ennen koeajan loppua, niin vielä täällä pakerretaan :)
 
En myöskään suosittele kertomaan, vaikka olisi juuri plussannut ennen haastattelua.
Alkuraskaus on, valitettavasti, aika epävarmaa aikaa, ja keskenmenon mahdollisuus on olemassa. Eli itse kertoisin vasta koeajan loputtua / kun eka ultra on takana ja tiedät kaiken olevan hyvin.

Itse olen painiskellut samojen asioiden kanssa taannoin:

Harkitsin työpaikan vaihtoa ja samalla alettiin harkita raskauden yrittämistä. Päätin silloin toimia seuraavasti: haen mielenkiintoisiin hommiin, jos eteen tulee. Eihän koskaan tiedä miten kauan raskautta joutuu yrittämään. Ja edes että onnistuuko. Eli ei työnhakua kannata laittaa jäihin kun alkaa yrittää raskautumista.
Päätin kuitenkin myös, että jos pääsen todella hyvän tuntuiseen paikkaan haastatteluun ja ns. loppumetreille valinnassa, laitamme raskaus-yritykset vähäksi aikaa sivuun (eli taas ehkäisyä peliin). Eli jos tulisin valituksi, pääsisin hyvin töihin kiinni ennen mahdollista tärppiä.
Jos molemmat projektit olisi tärpänneet yhtäaikaa, olisin varmaan joutunut sanomaan ei kiitos uudelle työlle, sillä vanha työpaikka olisi ollut varmempi. Koeaika on kuitenkin 4 kk useilla aloilla, joten raskauden salaaminen niin kauan voi olla hankalaa. Jos olisin ollut työttömänä, olisin ehdottomasti ottanut homman ja koittanut lykätä kertomista sinne koeajan jälkeen.

On surullista että tällaisia joutuu edes miettimään.
Välillä tuntuu että raskaana oleva nainen on vain taakka joka suuntaan nyky-yhteiskunnassa. Itselleni on välillä tullut todella B-luokan kansalainen -olo raskaana olessani, koska en jaksa yhtä paljon kuin ennen, teen töissä vain välttämättömät ja silti olen ihan poikki jo ennen kuin työaika päättyy. [&o]
 
Parempi rehellisesti raskaana kuin petollisesti paksuna. Valehtelemalla ei pitkälle pääse, sillä työnantajilla on tapana ottaa yhteyttä edellisiin työnantajiin [:)] Valehtelija ei pitkää työsijaa saa.
 
Mä sanoisin niin, että ei kannata kertoa jos on tyyliin edellisenä päivänä plussannut. Silloinhan raskauden kesto voi olla ihan vain jotain tyyliin 3,4 viikkoa... Pystyväthän ne pomot laskea myöhemmin, että on jo haastattelussa ollut raskaana joo, mutta mistä he tietävät, koska olet itse raskaudesta tiennyt? Voiha olla, että jotkut eivät tiedä ennen kuin vasta esim.lähempänä 10 viikkoa. Monilla kuitenkin on täysin oireeton alkuraskaus + epäsäännölliset menkat, jonka takia ei välttämättä ole heti testailemassa.. Ja miksi kertoa pomolle asiasta, kun siitä ei siinä vaiheessa välttämättä tiedä kukaan muukaan itsesi ja miehesi lisäksi.. [:-]
 
Minä olen edelleen sitä mieltä, että koska asiaa ei saa kysyä, sitä ei tarvitse eikä todellakaan pidä itse mennä kertomaan. Varsinkaan, jos vatsa ei näy. Jokainen ymmärtää, että raskaus ei kuulu työnantajalle. Lain mukaan siitä pitää työpaikalla ilmoittaa kaksi kuukautta ennen äitiyslomalle jäämistä.
 
M;utta jos meillä on asia, jota TYÖNANTAJA EI SAA haastattelussa tiedustella, niin silloin sitä ei, naiset hyvät, kerrota omaehtoisestikaan. Ihan periaatteesta.
 
Työnantajalle on aina riski ottaa töihin hedelmällisessä iässä oleva nainen, koska vain he niitä lapsia tekevät. Pienten lasten vanhemmilla on enemmän sairaspoissaoloja lastenhoidon yms. kanssa. Ei tämä ole naisten sortamista, vaan fakta.
 
Mielestäni henkilökohtaisten asioiden tiedusteleminen on minun yksityisyyteni polkemista ja sen lisäksi periaatteellisesti väärin. Jos työnantaja ei tajua, että minä olen hedelmällisessä iässä ja minuun liittyy riski, niin voivoi. [:D] 
 
cecilia: Mekin olemme miettineet sitä vaihtoehtoa että jos ei tärppää heti ja saa tuon paikan mitä hakee, niin laitettaisiin juniori-projekti jäihin. Nyt tosin asiaa hieman makusteltuani, en ole niinkään varma haluaisinko sittenkään lopettaa yrittämistä. Ja totuushan on että tärppäämisessä saattaa kestää tai raskaus saatta keskeytyä, joten sormet ristissä asenteella mennään, jompi kumpi, parempi molempi [:D]

Helpottaa jo paljon kun voi ääneen omat pelkonsa ilmaista, kun koko homma kuulostaa ainakin omassa päässä niin pinnalliselta, lopettaa nyt lasten teko jonkun työ-paikan takia! Mutta toisaalta en ole ainoa jota pelottaa ja ihan lapsen itsensä takiahan on tärkeää että vanhemmilla on taloudellisesti vara kasvattaa. Ollaan jo miehen kanssa naurettu että olisi niin paljon helpomapaa jos miehet voisivat tulla raskaaksi, hänellä kun on hyvä työ-paikka ja pitkä ura jo samalla työnantajalla takana, niin ei tarvitsisi tälläisiä miettiä [:D][:D]

Ja tottahan se on, tiettyjä yksityiselämään liittyviä kysymyksiä ei saa kysyä eikä niihin tarvitse vastata. Päässä silti jyrrää mahdollisuus että joku on niin idiootti että tälläistä kysyy hakijalta ja mietin mikäköhän olisi oma ensimmäinen reaktioni. Luultavasti yllätyneenä vastaisinkin rehellisesti, sillä olen lojaali työn antajilleni ja olen aina sanonut kaikki asiat suoraan ja siitä minulle on joka paikassa nostettukkin hattua. En vain haluaisi menettää mahdollisuutta hyvään työ-paikkaan suuren suuni takia [&:]

Starletti: totta on sekin että työnantajat pitävät yhteyttä entisiin, mutta jos ei kauheasti ole tullut huudeltua noista vauva-haaveista niin eihän siitä vanhakaan pomo voi tietää, jolloin tuo "en tiennyt olevani raskaana"-puijaus menee kyllä läpi [;)] Mutta jos paikan saan ja jossain vaiheessa on kyllä pakko kertoa, niin en mä siinä vaiheessa lähde enää valehtelemaan. Jos on koe ajat lusittu (omalla alallani 2kk) ja työt hoidettu hyvin niin ei tarvitse enää potkuja pelätä [:)]
 
Minun mielestäni ei kannata kertoa aikaisintaan vasta kun koeaika on mennyt umpeen. silloin pomo ei voi irtisanoa sinua raskauden takia, vaan hänellä täytyy sitten olla oikeasti pätevä syy potkuihin.

Minut irtisanottiin raskauden takia (pakon uhalla kerroin) ja nyt siis asiaa hoidetaan liiton kautta.
Taitaa tämä juttu mennä oikeuteen asti..
 
Sanonpa se minäkin oman mielipiteeni asiaan ja kokemukseni... itse sain kenkää(vuosia vuosia sitten) niin, että heilahti kun menin hölmönä kertomaan raskaudestani koeaikana. En suosittele kertomaan raskaudesta, mutta jokainenhan tekee miten parhaaksi näkee ja parhaalta. Harva työnantaja iloitsee raskausasiasta esimiehenäsi, koska se tietää vaan lisää rahanmenoa. 
 
heippa

on kyllä niin ajankohtainen itselleni...
aloitin siis uudessa paikassa toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella johon tietenkin kuuluu se pakollinen 4kk koeaika.
olen innoissani sillä sain oman alan töitä ja olen hyvä töissäni sillä olen muutaman työssäolo päivän jälkeen saanut paljon kehuja.

Jo silloin kun olin haastattelussa ja otin paikan vastaan tiesin odottavani lasta, mutta koska raskaus oli niin alussa niin en luonnollisesti kertonut asiasta. lakihan sanoo että viimeistään 2kk ennen äippälomalle jäämistä on kerrottava työnantajalle... mahani ei ole paljoakaan kasvanut vaikka viikkoja on jo 14 enkä usko että sitä huomataan vielä pitkään ainakin mitä on äitiin uskomista meidän perinnöllisyydestä sekä työvaatteet ovat sen verran pettävät ja väljät että siinäkin vaiheessa kun alkaa masu kasvaa niin ei kukaan huomaa...

mutta sitten tuleekin tämä suuri ongelma, tämä 2kk minun kohdallani sattuu juuri pari viikkoa ennen koeajanloppumista... :(

onko kenelläkään kokemusta miten työnantajat suhtautuu?
 
Ennenkun kerrot työnantajalle, kerro kaikille muille. Ihan kaikille. Niin et kun meet sinne pomon puheille, kaikki muut tietää. Näin ollen on uskoisin olevan tosi vaikeaa irtisanoa sua mukamas koeajan puitteissa, varsinkin jos olet hoitanut hommat kunnialla. Irtisanominen koeajan puitteissa on mahdollista vain henkilöön kohdistuvana (työnantaja ei ole tyytyväinen työntekijään), mitkään tuotannolliset tai taloudelliset syyt ei siis käy. Työnantaja ei varmaan halua melkein koeajan lopussa yrittää edes väittää ettet olisi hyvä työssäsi. Jos yrittääkin niin lähes aina työtuomioistuin ratkaisee asian raskaanolevan eduksi.
 
Mä olen viimeisen kanssa samaa mieltä. Enkä mä usko että sun kollegaskaan hyväksyisivät että joku tiimistä erotetaan jollain kakka-tekosyyllä. Veikkaan että sieltä vois tulla aika rankkaa tekstiä pomolle muiltakin alaisilta, varsinkin jos on lapsi-perheellistä porukkaa. Ja kun olet ilmeisesti hoitanut työsi hyvin ja moitteitta ja saanut vielä kiitostakin niin en usko että kukaan kehtaisi potkuja antaa.
 
sinuna pitäisin raskaus ihan omana tietona! itse olen hakemassa uutta työpaikkaa, ja yritän lasta. ja jos nyt sattuisin tulemaan raskaaksi niin en kyllä kertois heti raskaudesta. todella kiusallinen tilanne! tsemppiä [:)]
 
Takaisin
Top