@Puolikuu kiitos huolenpidosta.
Ja muutenkin kommenteista kaikille. En kuitenkaan ole uupunut. Tympii ja kyllästyttää tällä hetkellä aika moni asia — raskausyritys yksi muiden joukossa. En tiedä enää, miten voisin parantaa mahdollisuuksiani, kun teen kaiken jo niin oikein kuin vain mahdollista. Kun mitään muutosta ei tilanteeseen yrityksistä huolimatta tule, ei vaan oikein kiinnosta enää edes yrittää.
Ei mies tiedä, milloin on hedelmälliset päivät, jos en niitä hänelle kerro enkä oikein jaksa kertoakaan niistä enää. Toisaalta taas jos en kerro, jää kierto hyödyntämättä, ja seuraavassa kierrossa olen taas vanhempi ja hedelmöittyminen ja raskauden alkaminen aina vain vaikeampaa. Me on maksettu n. 1000 euroa hedelmällisyystutkimuksista, joissa lopputulos oli, että edellytykset raskauden alkamiselle on. No eipä siitä muuta jäänyt käteen, kun aukkarikaan ei auttanut.
Lopulta on ihan yhdentekevää, miksi raskaus ei ala ja kummassa ”vika” on ja mitä solut ”keskustelee” keskenään, kun mä olen se, jonka kropassa kaikki tapahtuu — tai paradoksalista kyllä — ei tapahdu. Mä elän kierron joka ikinen kuukausi, ja mikään ei muutu, vaikka mitä teen.
@Syssymyssy kuulostaa tutulta. Just itse viime viikolla kirjeessäni miehelle kerroin, miten täynnä itseinhoa ja jopa vihaa, olen itseäni kohtaan. Kohtu ja munasarjat näköjään ihan turhat. Palasin salille viime viikon tiistaina ja odotin, että saan siitä tutun mielihyväboostin, hyvinvointia ja positiivista energiaa. No enpä saanut vaan ihan sama tympeä v*tutus jatkuu salitreenistä huolimatta.
On tosi ristiriitainen olo, kun ei yhtään jaksa kiinnostaa joku vauva enää, mutta samalla haluan kulkea tän polun loppuun, kun kerran olen tän aloittanut.
Mulle kuluttavaa tässä on myös se, että mul ei ole kovin korkea libido, ja en ole seksuaalisesti halukas eikä yhdynnät juuri kiinnosta — enemmänkin päinvastoin. On tosi raskasta pakottautua olemaan yhdynnässä ja vieläpä tekemään aloitteita, kun kaikki omassa mielessä huutaa punaisella ja hälytysvalot vilkkuu.
Sitten saa lukea viestejä siitä, miten on väärin, etten halua miestäni hänen itsensä takia tai että pitäisi hellittää ja että lapsi kyllä saa alkunsa, kun harrastan ”taivaallisen nautinnollista” yhdyntää.
Ja sit tietenkin se, että aina ”joku” jää lopullisesti lapsettomaksi vastoin tahtoaan. Ehkä mä ja mun mies ollaan niitä jokuja.
Että joo.
Yleisellä tasolla ei mulla oikein ole mitään kirjoiteltavaa enkä oikein jaksa/ehdi keskusteluakaan seurata. Pahoittelut siis siitä, etten oikein muiden juttuihin nyt saa kommentoitua.
luin sun allekirjoituksesta et ei oo ollu helppoa. Onnittelut nyt kuitenkin, raskaana olet kunnes toisin todistetaan 
Normaalin rajoissa kaikki, mutta mieli maalaa nyt kauhukuvia...
toivottavasti sullakin hyvä merkki
Jos tää aihe kiinnostaa enemmän, niin se video oli kyl tosi hyvä ja se hedelmällisyyslääkäri osas tosi tyhjentävästi selittää nää asiat.
Mies on sen verran stressissä ollut nyt, että ei varmasti ole hoidellut itseään säännöllisesti, ja on kyllä ihan kuivaa ollut sängyn puolella ovulaatioiden välissä.
Eipä silleen haittaa, kun on ollut kyllä mukava touhuta eikä ole tuntunut pakkopullalta yhtään! 
)