Toiveikas86
Oman äänensä löytänyt
Meillä eilen piti olla PAS, mutta kuinkas sitten kävikään. Aloitettiin siirtoa kun lääkäri ultraa ja toteaa että kohdussa nestettä, ei tänne kannata siirtää. Jää arvailujen varaan, miksi siellä nestettä nyt oli. Alkio uudestaan pakkaseen ja housut jalkaan. Kyllä oli epätodellinen fiilis! Kohdun limakalvo oli myös todella paksu, yli 15mm. Epäonnistuneessa siirrossahan keväällä oli sama tilanne limakalvon suhteen, silti siirrettiin. Ite silloin mietin, että mahtoiko paksuus vaikuttaa siihen ettei tarttunut…
Uutta sotasuunnitelmaa seuraavaan kiertoon. Kohdun tilanne tarkastetaan ultralla heti menkkojen loputtua. Jos kaikki normaalia, sitten lähdetään uuteen yritykseen ja otetaan avuksi Letrozol, jolla yritetään hillitä limakalvon kehitystä.
Jotenkin ironista, että yleensä ongelma on nimenomaan se ettei limakalvo paksuunnu tarpeeksi, miulla sitten sitä on ihan liikaakin… ajattelin myös kysyä, olisiko järkevää ultrata sitten vielä kerran päivää tai paria ennen siirtoa, ettei vastaava toistuisi. Tääkin surullinen kierto maksoi nimittäin meille noin 760€ (alkion sulatus, liima, uudelleen pakastus) vaikkei siirtoa ees tehty, aiemman kontrolliultran kanssa yht. 900€.
Mie en myöskään oo valmis enää mihinkään kohdusta otettaviin näytteisiin tai mihinkään toimenpiteisiin jos kävis niin, että eka ultra ens kierrossa herättäs epäilyn jostain ongelmista. Sit tää on tässä.
Sovittiin miehen kanssa et jos päästään siitä eteenpäin, on se yks siirtoyritys vielä ja homma valmis. Samoin lopetetaan nyt ens kiertoon, jos eilinen toistuu. Ollaan ylitetty jo kipurajat kustannuksissa pitkästi ja on vaan pakko vetää raja tähän. On tosi surullista et
tää on rahasta kiinni, alkioita on vielä kuusi pakkasessa mutta silti ei pystytä venymään enempään.
Niin vaihtui piinapäivät uuden kierron odotteluun ja uusi pelkokerroin avattu.
Nyt pitää keskenmenon ja alkion tarttumattomuuden lisäksi pelätä vielä sitä, ettei siirtoa voidakaan tehdä.
Hintalappu kokonaisuudessa myös kohoaa taas hurjasti. Hetkittäin jo alkanut kaduttaa, että tähän edes lähdettiin. Meillä hoidot Oulussa, matkaa 300km / suunta näillä reissuilla ja ultrat toisella gynellä, ettei ihan viikoittain tartte tuonne asti ajaa. Jokainen käynti oulussa meinaa yhden työpäivän sisään tekoa, mikä myös tosi raskasta. Loppuu usko ja toivo jo pikkuhiljaa…
Uutta sotasuunnitelmaa seuraavaan kiertoon. Kohdun tilanne tarkastetaan ultralla heti menkkojen loputtua. Jos kaikki normaalia, sitten lähdetään uuteen yritykseen ja otetaan avuksi Letrozol, jolla yritetään hillitä limakalvon kehitystä.
Jotenkin ironista, että yleensä ongelma on nimenomaan se ettei limakalvo paksuunnu tarpeeksi, miulla sitten sitä on ihan liikaakin… ajattelin myös kysyä, olisiko järkevää ultrata sitten vielä kerran päivää tai paria ennen siirtoa, ettei vastaava toistuisi. Tääkin surullinen kierto maksoi nimittäin meille noin 760€ (alkion sulatus, liima, uudelleen pakastus) vaikkei siirtoa ees tehty, aiemman kontrolliultran kanssa yht. 900€.
Mie en myöskään oo valmis enää mihinkään kohdusta otettaviin näytteisiin tai mihinkään toimenpiteisiin jos kävis niin, että eka ultra ens kierrossa herättäs epäilyn jostain ongelmista. Sit tää on tässä.
Sovittiin miehen kanssa et jos päästään siitä eteenpäin, on se yks siirtoyritys vielä ja homma valmis. Samoin lopetetaan nyt ens kiertoon, jos eilinen toistuu. Ollaan ylitetty jo kipurajat kustannuksissa pitkästi ja on vaan pakko vetää raja tähän. On tosi surullista et
tää on rahasta kiinni, alkioita on vielä kuusi pakkasessa mutta silti ei pystytä venymään enempään.
Niin vaihtui piinapäivät uuden kierron odotteluun ja uusi pelkokerroin avattu.
Nyt pitää keskenmenon ja alkion tarttumattomuuden lisäksi pelätä vielä sitä, ettei siirtoa voidakaan tehdä.
Hintalappu kokonaisuudessa myös kohoaa taas hurjasti. Hetkittäin jo alkanut kaduttaa, että tähän edes lähdettiin. Meillä hoidot Oulussa, matkaa 300km / suunta näillä reissuilla ja ultrat toisella gynellä, ettei ihan viikoittain tartte tuonne asti ajaa. Jokainen käynti oulussa meinaa yhden työpäivän sisään tekoa, mikä myös tosi raskasta. Loppuu usko ja toivo jo pikkuhiljaa…

