Raskaaksi 2019
- Ketjun aloittaja Äiti1977
- Aloituspäivämäärä
Onnea Tiinulle.
Täältä lähti lähete vetämään. 2-3kk odotus edessä. Mut voi täs yrittää ottaa "rennosti", kun tietää et se asia on nyt vetämässä ja sitä kohti mennään. Ne oli viimeks unohtanut välittää mun soittopyynnön. Noh, sattuuhan näitä kaikenlaisia.
Täältä lähti lähete vetämään. 2-3kk odotus edessä. Mut voi täs yrittää ottaa "rennosti", kun tietää et se asia on nyt vetämässä ja sitä kohti mennään. Ne oli viimeks unohtanut välittää mun soittopyynnön. Noh, sattuuhan näitä kaikenlaisia.
StellaMom
Piirimestaruustason postaaja
Toivottavasti pysyy mukana tiinu :) mullakin oli ekan plussan kanssa hyvin ei-raskaana olo, toisen kanssa se tunne vain oli selkeä. Mutta en kyllä tuntenut muutoksia vartalossa sen jälkeen että km todettiin. Luultavasti en iloitse seuraavaa plussaa enkä pysty varmaan kertomaan kellekään asiasta. Paitsi kun se jo näkyy ehkä. Kaksi km takana, molemmat erilaiset kokemukset kyllä. Vastoinkäymiset vahvistaa? Luulen että mä oon vain tullut kyynisemmäksi!
Mä en kokenut olevani mitenkään vauvakuumeileva, kunnes päätettiin kokeilla onnistuisko ja nyt kun tuntuisi olevan pahoinvointia jo ennen kun testin voi tehdä niin kyllä tiputaan korkealta ja kovaa jos ei tulekaan plussaa... miten ihmeessä sitä malttaa vielä odotella että saa testin tehdä? dpo9 tänään
Alcyone
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Onnea ja tarrasukkia pienelle, TiinuLiinu! 
Leffaviivat 
Saapa nähdä tuleeko tässä kuussa ovista ollenkaan. Kp 16 ja testeissä viivat tummuu ja haalenee peräjälkeen. Toisaalta stressikin on huipussaan, kokopäivätyö ja vihoviimeiset opiskelurutistukset ennen valmistumista. En oikein ehdi edes nukkua, joten ei ihme jos kroppakin on sekaisin. Toki toivoa on vielä, mulla on yleensä pitkät kierrot.
Leffaviivat Saapa nähdä tuleeko tässä kuussa ovista ollenkaan. Kp 16 ja testeissä viivat tummuu ja haalenee peräjälkeen. Toisaalta stressikin on huipussaan, kokopäivätyö ja vihoviimeiset opiskelurutistukset ennen valmistumista. En oikein ehdi edes nukkua, joten ei ihme jos kroppakin on sekaisin. Toki toivoa on vielä, mulla on yleensä pitkät kierrot.
TiinuLiinu
Puuhakas puhuja
Mulla oli tammikuussa heti plussan jälkeen pahoinvointia, oli kylmä ym. Vahvat oireet, Mut sitten alamaha nippailut loppui hetken oli kivutonta ja aika oireetonta ja sit alkoikin alaselkä ja nivuskipu ja menkkajomoja. Sillon tiesin jo, että ei oo kaikki hyvin. Ja sit testissä viiva oli haalennut vähän.
Nyt on paineentunnetta alamahalla ja nippailee munasarjoista, mut nivusten ja alaselän juilinta muistuttaa nii menkkakipuja, joten se sit saa olon sellaseksi, että menee tämäkin kesken. Pahoinvointia ei oo ollut, hyvin Vähän närästävää oloa on, mut sitä nyt on aina pms oireissakin itsellä. Tissit välillä kipeät sit taas ei, joten seki on niin häilyvää. Noo nähtäväksi jää. En uskalla vielä iloita.
Mä en oireita paljon murehtisi. Joka raskaus on erilainen ja sekä oireilu, että oireettomuus ovat ihan normaaleja tiloja. Ei kannata miettiä mennyttä, vaan keskittyä tulevaan. Joo, helppo sanoa...
Joulusuunnitelmat/askartelut vaan käyntiin ja keksi muuta mukavaa mietittävää. Kaikki keinot käyttöön, että saat stressin pois, se on parasta nyt.
Onnea plussasta!
TiinuLiinu
Puuhakas puhuja
Mä en oireita paljon murehtisi. Joka raskaus on erilainen ja sekä oireilu, että oireettomuus ovat ihan normaaleja tiloja. Ei kannata miettiä mennyttä, vaan keskittyä tulevaan. Joo, helppo sanoa...
Joulusuunnitelmat/askartelut vaan käyntiin ja keksi muuta mukavaa mietittävää. Kaikki keinot käyttöön, että saat stressin pois, se on parasta nyt.
Onnea plussasta!
Esikoisen raskaus mulla oli oireeton, siis täysin oireeton. Mutta sillon vaan eleli ja katseli mitö tuleman pitää. Mutta tässä on vaan se joku tunne/vaisto joka sanoo ettei kannata vielä iloita, sama ku alkuvuonna
vaikea selittää. Sellanen tyhjä olo. Paha pala kurkussa ym.Ja siis en stressaa yhtään. Olo on vaan tyhjä :)
Mutta päivä kerrallaan, katsotaan mitä tuleman pitää.
Muokattu viimeksi:
TiinuLiinu
Puuhakas puhuja
Ja nyt alkoi menkkamaiset polttelevat jomot alamahalla ja -selässä, tuntuu nivusista polviin asti. Ihan kuin supistuksissa, mutta aika lievää tällä hetkellä.
Varmasti kuulostaa monesta oudolta, kauan toivottu plussa testissä, mutta sitten mä vaan tyynesti ilmoitan etten usko pysyvään raskauteen. Ja etten edes stressaa asiaa. Mutta oikeesti olisin hyvin yllättynyt, että heinäkuussa meille tulis vauva syliin asti.
Tää on vaan joku vaisto joka täs on.
Jos se vuoto oikeesti alkaa, niin tiedän että kyllä se itku ja suru tulee.
Onko muilla ollut vaistoa alusta asti, että kaikki ei oo hyvin?
Varmasti kuulostaa monesta oudolta, kauan toivottu plussa testissä, mutta sitten mä vaan tyynesti ilmoitan etten usko pysyvään raskauteen. Ja etten edes stressaa asiaa. Mutta oikeesti olisin hyvin yllättynyt, että heinäkuussa meille tulis vauva syliin asti.
Tää on vaan joku vaisto joka täs on.
Jos se vuoto oikeesti alkaa, niin tiedän että kyllä se itku ja suru tulee.
Onko muilla ollut vaistoa alusta asti, että kaikki ei oo hyvin?
Ja nyt alkoi menkkamaiset polttelevat jomot alamahalla ja -selässä, tuntuu nivusista polviin asti. Ihan kuin supistuksissa, mutta aika lievää tällä hetkellä.
Varmasti kuulostaa monesta oudolta, kauan toivottu plussa testissä, mutta sitten mä vaan tyynesti ilmoitan etten usko pysyvään raskauteen. Ja etten edes stressaa asiaa. Mutta oikeesti olisin hyvin yllättynyt, että heinäkuussa meille tulis vauva syliin asti.
Tää on vaan joku vaisto joka täs on.
Jos se vuoto oikeesti alkaa, niin tiedän että kyllä se itku ja suru tulee.
Onko muilla ollut vaistoa alusta asti, että kaikki ei oo hyvin?
Mul oli huono fiilis maaliskuussa ja tuli km. Mut voi olla et pelkäsin vaan.. Toivotaan et sul menee asiat hyvin
Mulla oli molemmissa keskenmenoissani. Olin aivan varma ja huolesta soikeana, hieroin masua ja hyvästejä mielessäni pitelin. Kun totuus sitten oli ajankohtaista, olin varmaan jo tehnyt puolet surutyöstäni valmiiksi.
Ainokaiseni raskaudesta en muista stressanneeni juurikaan, vaikka tuolloin takana oli myös melko tuore keskenmeno. Uskoin ja luotin siihen raskauteen ihan eri tavalla alusta saakka.
Mutta nythän me vielä kuitenkin iloitaan sun raskaudesta ja mietitään muuta vasta sitten kun siihen on aihetta! Nih. Ettäs tiiät.
Ja nyt alkoi menkkamaiset polttelevat jomot alamahalla ja -selässä, tuntuu nivusista polviin asti. Ihan kuin supistuksissa, mutta aika lievää tällä hetkellä.
Varmasti kuulostaa monesta oudolta, kauan toivottu plussa testissä, mutta sitten mä vaan tyynesti ilmoitan etten usko pysyvään raskauteen. Ja etten edes stressaa asiaa. Mutta oikeesti olisin hyvin yllättynyt, että heinäkuussa meille tulis vauva syliin asti.
Tää on vaan joku vaisto joka täs on.
Jos se vuoto oikeesti alkaa, niin tiedän että kyllä se itku ja suru tulee.
Onko muilla ollut vaistoa alusta asti, että kaikki ei oo hyvin?
Mulla oli viime kuussa keskeytyneessä raskaudessa koko ajan epävarma olo raskaudesta. Jotenkin tuntui, ettei voi iloita, sillä kaikki ei ole kunnossa. Joten tiedän hyvin mitä tarkoitat. Ehdin tosin olla raskaana vajaa pari kk ennen keskenmenoa ja nähdä alkion sykkeen, joten kyllähän siinä ehti ajatella että entä jos sittenkin..
Ja tyyneydestäsi huolimatta olen pahoillani, jos raskaus päättyy.