Raskaudesta palautuminen, synnytyksestä toipuminen ja äidin jaksaminen

[Tasse83]

Miten olette toipuneet synnytyksestä? Onko muilla maidonnousuitkua, palelua, hikoilua yms. mukavaa hormonivaivaa? Miten paino on lähtenyt putoamaan?

Itsellä tulee tänään kuluneeksi viikko synnytyksestä. Tikkejä ei tarvittu, mutta silti tuo alapää kipuilee edelleen ja on turvonneen oloinen. Ihmeellistä paineen tunnetta välillä ja pelkään tietysti ties mitä laskeumaa. Jostain syystä myös pissalla käyminen kirvelee nyt välillä. Jälkivuoto näytti rauhoittuvan jo kerran, mutta nyt mielestäni taas lisääntynyt. Täytyy kysellä näistä jutuista, kun pojalla huomenna eka neuvola.

Hormonit sotkee itsellä ajatuksia ja välillä itkettää kaikki, vaikka tiedän asioiden olevan hyvin. En yhtään muista, miten kauan tämä vaihe kesti esikoisen syntymän jälkeen.

Painoa lähtenyt n. 10 kiloa, mutta kun sitä tuli 20 kiloa, niin täytyy koittaa tarkkailla, putoaako. Nyt vaan maistuisi pelkät keksit ja jäätelö... Ja sitten syytän itseäni ja syömisiäni pojan masuvaivoista, vaikka niitä varmasti olisi joka tapauksessa.

Kaipa tämä toipuminen vaan on pitkä prosessi taas. Kunpa vähän edes saisi päähän selvyyttä. Raskaus oli rankka ja olo lopussa tukala, ja silti välillä itkettää sekin, ettei ole enää isoa masua....

 

[pilvikirsikka]

Mulla tulee kohta kuukausi synnytyksestä, mut hyvin tutulta kuulostaa! Paineentunnetta oli mullakin, mut meni ohi kyllä. Varmaan aikakin auttaa, mut oon myös jumpannut lantionpohjaa ahkerasti. Sairaalassa oli niin huonossa kunnossa et pissat tuli housuun, ei pystyny yhtään pidättään :D Onneks oli niitä jättisiteitä :'D

Nyt on jo olo ihan normaali. Tais jo parin viikon jälkeen olla suht normaali olo eikä minnekään sattunut. Mulla tuli tikkejä epparin (jonka muuten pyysin itse leikattavan) lisäks yhteen pieneen nirhaumaan.

 

[haahe]

Mulla on esikoisen syntymästä nyt kolme viikkoa ja kolme päivää ja ihan pientä jälkivuotoa lukuun ottamatta en edes tietäisi olleeni raskaana. En voi kuin ihmetellä miten tämä onkaan mennyt näin "kivuttomasti". Olin valmistautunut taistelemaan raskauskilojen, löysän nahkan ja peilikuvani kanssa vuosikausia, alakerrasta nyt puhumattakaan, mutta painon suhteen olin miinuksella lähtötilanteeseen jo kuuden päivän päästä synnytyksestä ja jos totta puhutaan niin keskivartaloni on paremmassa kunnossa nyt kuin ennen raskautta jos suinkin vain mahdollista. Näin imettäessä paino putoaisi koko ajan ellen söisi koko ajan jotain ylimääräistä ja isompia annoskokoja. Suklaan ja jäätelön syöntiä lisäämällä ei painoni ole onneksi enää pudonnut.

Yhtään raskausarpea ei tullut eikä löysää nahkaakaan ole. Kohtukin palautui samantien synnytyksen jälkeen eikä synnäriltä kotiin lähtiessä kätilö enää tunnustellesss tuntenut koko kohtua.

Eppari leikattiin imukuppisynnytyksen vuoksi, mutta pelkoni koskien alakerran tuhoutumista on osoittautunut turhaksi, haava on siisti eikä ole vaivannut enää pariin viikkoon ja jos pientä jälkivuotoa ei olisi ( ja olisi hetki kahdenkeskistä aikaa..) niin olisin valmis kokeilemaan jo seksiäkin, tekisi vähän mielikin! Lantionpohjalihasreenit aloitin jo päivä synnytyksestä, sillä alkuun tuntui ettei edes pissan pidättäminen onnistu kunnolla, mutta nyt tilanne on normalisoitunut. Joka päivä olen onneksi muistanut harjoitella ainakin pariin otteeseen.

Yöhikoilu oli järkyttävää ensimmäiset kaksi viikkoa ja sitten tasaantui, sama homma myös itkeskelyn suhteen. Nyt vain väsyttää, tätäkin kirjoitan tyttö sylissä olohuoneen sohvalla aamuviiden jälkeen, että edes joku tässä taloudessa saa nukkua.

En olisi ikinä uskonut synnytyksestä palautumisen olevan näin helppoa ja tiedän, että minun tulee kiittää geenejäni (kiitos äiti!) ja ettei se todellakaan suurimmalla osalla mene näin kivuttomasti.

 

[pilvikirsikka]

Kylläpä oot haahe päässyt helpolla!

Mulla on lähteny 10kg mut toinen mokoma vielä pudotettavana Jospa ne taas vähitellen lähtee ja maha kiinteytyy.

 

[Sitruunalilja]

Mä oon niin täysin siirtyny tonne salaiselle puolelle, mut vois välil kirjotella tännekkin :) mul synnytyksestä 3viikkoa ja tunnemyrsky onkin ainoa mikä alkaa helpottaa, alkuun purskahtelin itkuun vähän väliä, yleensä onnesta. Muuten alapää on kipeä, tuli kauheasti tikkejä ja en oo vieläkään uskaltanut katsoa tonne peilillä. Tuntuu et tuol joku kauheasti kiristää ja jomottaa, vaikka tikit pitäis olla sulanut pois jo. Nyt vaivaa myös synnytyksen jälkeinen ummetus ja todella kipeät pukamat. Ei pysty melkein edes istumaan, ehkä vähän aikaa tai jotenkin puolella kankulla. Tänään _taas_ apteekkiin hakemaan jtn helpotusta ummetukseen. Onneksi poikavauvani on ihana ja kestäisin mitkä vain kivut ja säryt hänen vuokseen

 

[Balacenia]

Meidän pojat ens viikolla 2kk.
Sektiosta oon parantunut hyvin, haava ei oo enää pitkään aikaan ollut kipeä ja hautumatkin on alkanut hyvin parantua. :)
A-poika on ollut jo melkein kuukauden kotona, b pääsi kotiin 1,5vko sitten.
Painoa on pudonnut n. 15kg eli alle lähtöpainon ollaan jo n. 7kg. Tosin ylimääräistä on edelleen reilusti. Suklaata ja muita herkkuja kuluu _paljon_ eli vissiin kahden täysimetys kuluttaa hyvin kaloreita. :D

 

[Tilda]

Mulla synnytyksestä 11pv ja ihan ok. Tikkejä on useampia, en edes tiedä paljonko mutta varmaan ainakin 10 kun sen verran kauan niitä laittoi. Mutta eivät enää juuri tunnu miltään. Lantio on jotenkin vähän jumissa. Varmaan sekin kun syötän lattialla patjalla makuultaan vauvaa niin ei ihme jos paikat on jumissa

Painoa tuli 8kg ja 10kg jäi synnärille ja kotona on tippunut vielä 2kg. Juon paljon ja syön vielä enemmän, isoja annoksia ja kokoajan melkein jotain vaikka yhtään ei olisi kyllä nälkä. Maito nousi hyvin mutta tuntuu että sama ongelma kuin noiden neljän kanssa ettei se määrä tunnu nousevan tarpeeksi, nyt kotona olen joutunut antamaan pullosta illasyhden kerran kun vauva saa niin hirveitä raivareita ja on nälkäinen, yrittää kyllä imeä mutta kun ei tule maitoa niin hermostuu täysin. Ja täytyy antaa unirauha isommillekin lapsille. Toisaalta osittain imetys ei haittaisi kun yksin pyöritän tätä arkea, mies osallistuu toki mutta nyt on paljon töitä niin on pitkät päivät pois. Ja kohta alkaa kerhon ja eskarin kuskaukset ja pakko ehtiä ajoissa, ei taida ehtiä mihinkään ajoissa jos sattuu olemaan juuri pitkä tissittely menossa kun pitäis lähteä Ja valmistautuminen kestää aikansa viiden kanssa muutenkin.

Ainoa on oikeastaan tämä väsymys. Tarvisin 9h unet niin onhan tämä 3-5h taas aika karua Vauva kyllä nukkuu enemmän ja aamulla ja päivällä tietenkin kun isommat on jo hereillä. Onneksi hormonit auttaa jaksamaan :)

Herkistyminen oli pahinta just synnytyksen jälkeen mutta helpotti kun päästiin kotiin ja nyt on suht ok, iltaisin välillä pientä kun alkaa jo väsyttää. Aika helposti on nyt viikko mennyt, vaikka 5 alle kouluikäistä ja vauva viihtyy tissillä, siitä hyvä että nukkuu päivisin muutamat 3h unet niin ehdin touhuta muiden lasten kanssa ja pieninkin pääsee pihalle. Ja saa kaikki kotihommatkin tehtyä, tosin teen sen mitä ehdin ja jaksan ja mies tekee loput ja ei niin tärkeät jää sitten viikonloppuihin

 

[Kisu2]

Tilda, oot kyllä supeama! Meillä vain 6,5v esikoinen ja en tiedä miten ilman miestä olisin tän alun selvinnyt. Mies on 6vk nyt kotona.

Haahe aika kateeksi käy..

Mulla aika hyvin sujunut palautuminen, paitsi vatsaa jäänyt, eiköhän se siitä kun taas joskus pääsee liikkumaan.

Mul tuli pukamat vk sitten, 3pv apteekin lääkevoidetta ja buranaa, mut itkettää kun sattuu istuminen ja kävely [emoji20]

 

[Esper]

Kisu2, tuliko siis jälkikäteen eikä synnytyksen yhteydessä?

 

[Sande88]

Oon ollut nyt reilun viikon vauvan kanssa kotona. Arki on lähtenyt hyvin käyntiin ja kohta 3-vuotias isosisko on ottanut vauvan hyvin vastaan. Mulla raskausaika oli niin rankka raskauspahoinvoinnin takia, joten nyt tunnun olevan täynnä energiaa. Vasta synnytyksen jälkeen oon tajunnut, kuinka pahoinvointi vei voimia ja rajoitti asioiden hoitamista. Nyt on ihana syödä ja voin kumartaa ilman, että pelkään oksentavani. Mulla tuli raskauden aikana kuusi kiloa painoa lisää ja nyt painoa on lähtenyt 10 kiloa. Mulla ei tullut mitään repemiä, joten toipuminen on ollut nopeaa.

 

[Helvira]

Mulla vointi on ollut hyvä. Aloin maidottomalle, josko se helpottas vauvan mahavaivoja. Abkuurin rintatulehukseen sain syötyä, oireet onneksi katos seuraavana päivänä kun abn aloitin.
Mulle tuli 20 kiloa raskauden aikana ja ehkä puolet lähteny. Viimeksi loput kilot lähti vasta kun rintamaito ei ollut vauvan pääravinto, eli vuodeniässä. Saas nähä onko nytkin yhtä sitkeessä. Eipä noista kiloista ressiä tarvihe ottaa.

 

[Sitruunalilja]

Tilda, oot kyllä supeama! Meillä vain 6,5v esikoinen ja en tiedä miten ilman miestä olisin tän alun selvinnyt. Mies on 6vk nyt kotona.

Haahe aika kateeksi käy..

Mulla aika hyvin sujunut palautuminen, paitsi vatsaa jäänyt, eiköhän se siitä kun taas joskus pääsee liikkumaan.

Mul tuli pukamat vk sitten, 3pv apteekin lääkevoidetta ja buranaa, mut itkettää kun sattuu istuminen ja kävely [emoji20]

Sama pukamien kanssa. Nyt alkaa lääkevoide auttaa mut pitkät imetyssessiot istualteen, auuu :/

 

[Tilda]

Ainiin, tuosta pahoinvoinnistahan mun pitikin vielä kommentoida. Kun nyt se jäi jotenkin päälle, hajut haisee pahalle ja välillä olen oksentanut. Siis todella lievää eikä voi verratakaan tuohon raskausajan pahoinvointiin ja oksentamiseen mutta aina ennemmin lähtenyt heti synnytyksen jälkeen kaikki pois niin nyt kun odotin tätä aikaa kuin kuuta nousevaa että sais vihdoin olla normaali niin mitä tämä nyt on?? En tiiä tekeekö mieli nyt jotenkin kepposia tämän suhteen. Mutta jännä kun aiemmin ei mitään jäänyt...

 

[Kisu2]

En tiedä tuliko synnytyksessä ja olis nyt sit tulehtunut myöhemmin. On ulkoinen..toiv.ei mihinkään leikkaukseen joudu..

Mul aiheuttaa imetys pahoinvointia, pitää muistaa juoda ja syödä sikana.

 

[Esper]

Tosiaan tiistaina synnytin..
Painoa jäi tulleesta 18kg synnärille 8 ja nyt lähtenyt kg per päivä.

Onko teillä jälkivuoto täysin hajutonta? Mun mielestä mulla ns menkkamainen haju tms. En ole tottunut käyttämään siteitä niin se varmaan osittain tekee tuota outoa hajua nenään.. ei pahaa vaan ehkä makeahkoa.

Tänään tuntunut, että ompeleet vähän kirraa, en uskalla katsoa tonne alas

Muuten tosi jees ja on kävelty päivittäin yms yms..

Imetys vähän ontuu, mutta ke tulee neuvola käymään niin saa jeesiä.

 

[pilvikirsikka]

Onnea Esper! :)

Kyllä mulla oli voimakas vanhan veren haju jälkivuodossa. Musta tuntuu et koko osasto sairaalassa haisi sille verelle :D mäkään en oo siteitä tottunut käyttään, niin tuntu et se sidekin itsessään haisi, vaikka olis vaihtanu joka vessareissu.

Tsemppiä toipumiseen! Äkkiä se tikkien kiristely helpottaa :)

 

[Sg86]

Mulla jälkivuotoa kesti pari viikkoa, seksielämä aloteltiin sillon kun jälkivuoto loppui. Alapää tuntui tosi nopeasti omalta itseltään loppupeleissä. Muistan edellisistä kerroista että trampoliinilla pomppiminen oli mahdotonta kun kuset vaan lensi housuun, mutta nyt ei ole mitään sellaisia ongelmia. Paino ei ole tippunut ihan siten kuin olisin toivonut. On ollut tosi iso pettymys huomata, ettei mitkään entisistä vaatteista mene päälle. Kumisaappaiden varretkin puristaa pohkeita. Olen ollut kyllä niin väsynyt, että en ole jaksanut lenkkeilläkään. On ollut sellaisia päiviä, etten ole käynyt ulkona ollenkaan. Kaikki aika on pitänyt käyttää siihen, että saa jotenkin ruuat tehtyä, pyykit pestyä ja jos vauva on nukkunut päivällä hyvin niin mäkin olen nukkunut.

Mä en itke helposti. Ekoina viikkoina tuli kuitenkin itku muutaman kerran ja ihan vaan sen takia että mä olin niin väsynyt. Just jostain pyykin pesusta tai muusta elintärkeästä tuli miehen kanssa riitaa. Hän väitti että ei niitä pyykkejä tarvitse joka päivä pestä. Miten kehtaskin No ei tarvitse jos on valmis seuraavana päivänä pesemään tuplamäärän.

Tsemppiä tikkien kanssa kärvisteleville! Muistan hyvin miten paskana olin ekan synnytyksen jälkeen. Henkisesti myös. Luulin silloin ettei se vehje koskaan enää toivu sellaiseksi että sillä kärsis tehdä mitään muuta kuin pissiä. Onneksi olin väärässä

 

[Tasse83]

Synnytyksestä nyt kolme viikkoa ja kolme päivää. Painoa edelleen reilusti pudotettavana, ainakin 8 kiloa. Alapää ei ole enää niin kipeä, mutta muuten on kyllä kunto nollassa. Selkä- ja vatsalihakset ihan hakusessa. Pakko pitää lenkillä tukivyötä. Ja nuo lantionpohjan lihakset... toipuuko ne ikinä? En todellakaan saa niihin sellaista tuntumaa kuin ennen synntystä. Vessassa käydessä en pysty katkaisemaan virtsasuihkua (sairaalassa sanoivat, että kannattaa testata). Sentään ei tule pissat housuihin kävellessä tms. Edelleenkään en uskalla hyppiä tai juosta, kun tuntuu siltä, että sisuskalut hakevat vielä paikkaansa. Yöhikoilut jatkuu, vaikkakin vähän lievempinä. Vatsanahkaa olisi vaikka muille jakaa. Tuleekohan musta enää ikinä ihmistä?

 

[Mamma72017]

Mulla kans tää keskivartalon hallinta ihan hakusessa vielä, lenkillä on aika onnetonta kun tasapaino ihan hakusessa. Ilman vaunujen kanssa pitkän matkan kävely on oikeastaan hankalaa..
Jälkivuoto kesti aika lailla 4 viikkoa.

 

[Helvira]

Armollisuutta itseänne kohtaan naiset! synnytyksestä on vasta todella vähän aikaa. Eihän siitä hetkessä voi palautua siihen kuntoon mitä on ollut ennen raskautta.
Itselläni on aina ollut huonot lantiopohjanlihakset. En ole koskaan oikein voinu pomppia ramppiskalla kun aina lirahtanu housuihin. Ni synnytyksen jälkeen mulla ei ollu mitää pidätyskykyä. Pissa tuli sillon ko oli tullakseen.. Onneksi sitä kesti vain reilu viikon ja nyt pystyn jopa pidättää vähän aikaa. Kauppassakin kun kävin aluksi niin piti käydä välillä pissillä että selvisin kotia asti kuivin housuin
Nii että mun täytyis tehä hirmusasti töitä noiden lplihasten eteen mut arvakkaa muistaako niitä aina.. ni ei.

Meillä on käynyt nyt perhetyöstä auttelemassa parina viikkona. Saatiin syyskuun loppuun asti että käyvät pari kertaa viikossa. Jos vain mahollista saaha niin suosittelen! Se on vähän kuin entisajan kodinhoitaja. Käy lasten kanssa ulkona, siivoaa, laittaa pyykkiä. Ihan oman jaksamisen kannalta otin vastaan tän avun kun sitä neuvolassa tarjottiin. Tämä vauva on mejän neljäs ja vanhin täyttää viis marraskuussa.