Yliaikaisuus

suffeli

Silmät suurina ihmettelijä
Moikka kaikille. En tiedä onko täällä jo kyseisestä aiheesta keskustelua, mutta ajattelin nyt sen kuitenkin aloittaa. Elikkäs onko joku jo ylittänyt lasketun ajan?

Itellä oli laskettuaika 14.2. Ja nyt siis 41+2 eikä oo kyl vieläkään merkkejä, että vauva olisi ulos tulossa [:@] Viikko sitten oli alavatsassa viiltävää kipua ja kysyin siitä neuvolassa, niin ne olivat ennakoivia supistuksia, mutta nyt nekin ovat loppuneet [:@] En tiedä panikoinko liikaa, mut oon lukenut yliaikaisuudesta ja siitä kyl kirjoitetaan aikas hurjia juttuja. Ei varmaan vielä pidä huolestua, koska 42+ kai sit vasta on yliaikainen ja sen jälkeen alkaa istukka "kuoleen" ja riskit kasvaa.

Mut jos jollain on tarkempaa tietoo/omakohtaista kokemusta, niin olis kiva kuulla [:)]
 
Mulla meni neljä päivää yli lasketun ajan ja alkoi synnytys ilman minkäänlaisia ennakko-oireita lapsiveden menolla. Mulle oli neuvolassa sanottu ettei ole merkkejä että lapsi olisi tuloillaan mutta ettei syytä huoleen olisi. Lähinnä siis tarkoitti sitä ettei mulla oireita ollut eikä vauva ollut kiinnittynyt (kiinnittyi vasta synnytyksessä). Ja kuinkas sitten kävikään. Joskin jokainen lasketun ajan ylittävä päivä tuntui ainakin viikon pituiselta ja pettymys oli aina yhtä suuri. Kuulemma käynnistäminen on kuitenkin melko harvinaista - jotkut vauvat vaan haluavat antaa odottaa itseään ja hyvää kannattaakin odottaa :)

Ja niin uskomatonta kuin se onkin - kyllä on orpo olo kun ei olekaan raskaana... Ei sillä että vaihtaisin lastani reilun viikon takaiseen olotilaan. Mutta se muutos on kropalle ja mielelle niin äkillinen kun lapsi ulkoistuu - raskauteen kypsytellään kuitenkin monta kuukautta pikkuhiljaa ja sitten se on rytinällä ohi.
 
Mulla siis tänään 40+4, esikoinen syntyi 10 vuotta sitten 40+5. Silloin tuo 5 päivää ei tuntunut missään, mutta nyt tämä 4 tuntuu. Olo on ollut viimeisen yli kuukauden todella kankea, tukala, kivulias jne. Vauva arvioitiin 8.2. tehdyssä kokoarviossa 4 kiloiseksi. Tutkimuksen tehnyt ultralääkäri oli sitä mieltä, että synnytys käynnistetään 12.2., jotta enempää kasvua ei tulisi, vaikka sanoikin samalla, että vauva mahtuu hyvin tulemaan, koska vaikuttaa pitkältä ja solakalta.
No, se käynnistys 12.-14.2. ei onnistunut ja osastolla oleva lääkäri oli sitä mieltä, että kotiin vaan odotteleen. Hän oli sitä mieltä, ettei vauva nyt niin iso ollut (antoi saman 4 kg arvion)ja että se mahtuisi hyvin tulemaan kasvusta huolimatta. Hänen mukaansa vauva ei lopussa kasvaisi enää paljoa, korkeintaan 50 g/vkossa. Kuulostaa oudolta, sillä joidenkin mukaan juuri lopussa vauva kerää itseensä painoa. Ja kun ultrassa nähtiin, että meikäläisen istukka pelittää täysille ja loppuajalle tyypillistä kalkkeutumista ei ollut...
Nyt seuraava kontrolliaika polilla on perjantaina 26.2., jos ennen sitä mitään ei tapahdu. Katsotaan kai kokoa ja istukka yms. uudestaan. Mahdollisesti yritetään taas käynnistää. Täytyy tunnustaa, että mua vähän pelottaa synnytyksen sujuminen vauvan suurikokoisuuden takia. Mahdolliset komplikaatiot ovat riski sekä vauvalle että myöskin minulle.
Aiemmin suhtauduin melko kielteisesti keisarinleikkaukseen, haluaisin kokea "normaali"synnytyksen, mutta nyt mieleni on alkanut muuttua. Toivon todella, että lääkärit tietävät, mitä tekevät - viime käynnistyksen yhteydessä kun oli selkeästi kaksi eri näkökulmaa. Mahdetaanko äidin mielipidettä edes huomioida?
 
kauhutarinaa.. varoitan jo nyt

Mä kävin ensimmäistä odottaessani 38+ viikolla synnytystapa-arviossa, jolloin sanoivat lapsen olevan kookas, mutta silti mahtuvan syntymään normaalisti alakautta. Laskettuaika meni yli, kohdunkaula pehmeä, ei kuitenkaan auki, eikä myöskään lapsi siihenkään mennessä laskeutunut. Noh.. 41+5 käynnistivät aamulla synnytyksen ensin pillereillä (supistelut alkoi, mutta oli melko tehottomia) ja kestivät koko päivän, illalla meni lapsivesi ja käynnistystä tehostettiin tipalla. Kärsin koko yön, ja seuraavan aamun, ja päivän, ja illan, .. kunnes lekuri totes siinä 9 jälkeen, että kohdunsuu 9cm auki, mutta mun vointi alkaa olla niin huono, että leikkaussaliin. No eipä ihme, kun kukaan ei mulle mitään syömistä tuona aikana tuonut. Ei kyllä ehtinyt nälkää miettimään, mutta kyllähän se vointiin paljonkin vaikuttaa. Ja tosiaan ne lapsivedetkin meni aikoja sitten.. Synnytin pojan kiireellisellä sektiolla (ei hätä, eli mun leikkaushaavani on nätisti bikini-rajan alapuolella [:)]) puoli yhden aikaan yöllä. Taju lähti leikkauspöydällä heti sen jälkeen kun poika syntyi (4035g/53cm). Muutama tunti sen jälkeen heräämössä keräilin itseäni ja osastolle.. Pari pussia verta joutuivat laittamaan. Hemo 56 ja olo oli todellakin sen mukainen. Siis aivan järkyttävä kokemus!! Ja ensimmäistä tosiaan olin tekemässä, eikä mitään käsitystä mitä tapahtuu.
Toinen olikin sitten suunniteltu sektio, josta on jäänytkin sitten ihan erilainen muisto, ja olenkin ihan tyytyväisenä sektioon menossa.
Eli ton ensimmäisen synnytyksen jälkeen nostinkin metelin toisen synnytyksen lähestyessä, että tutkivat kunnolla mikä siinä ensimmäisessä meni vikaan. Lähinnä se herätti epäilykseni, kun mun sf-mittani alkoi menemään ihan samalla lailla omia käyriään heti alkumetreiltä asti, ja loppuvaiheessa mentiinkin sen taulukon ylimmällä viivalla, koska minkäänlaista laskeutumista ei tapahtunut. No tutkivat, ja totesivat, että mun lantio on niin kapea "yläpuolelta" että se ei ohjaa lasta laskeutumaan, vaan ne jää möllöttämään tonne lähelle kurkkua. Alhaalta lantio on kyllä ihan sopivan kokoinen, että sen suhteen ei oliskaan mitään ongelmaa. Kävin siis oikeen röntgenissä tuon takia, että mitenkään käsipelin sitä ei katsottu. Elikkä siis, mun kaikki tulevat synnytykseni tulevat olemaan sektioita, ja mä olen ihan tyytyväinen. Hyvin olen aina toipunut ja toisaalta tuo haava on pirunhyvä "tekosyy" juoksuttaa miestä ensimmäisinä öinä, kun vähän väliä pitää olla syöttämässä. Makaan vaan tyytyväisenä sängyssä, kun muksu kiikutetaan mulle ja pois. Täydellistä [:D][:D]
 
Yliaikaiset ovat tosiaan viikon 42+0 jälkeen syntyneitä.
Meillä meni sillain, että oli aika varattuna käynnistykseen perjantai aamuna 5.2, mutta tyttö päättikin illalla että yöllä lähetään synnyttämään ilman käynnistystä, ja niinhän siinä sitten kävi. Kolmelta yöllä oltiin synnärillä ja 10.32 tyttö maailmassa 5.2, viikkoja tuolloin 42+4.

Täytyy vielä lisätä, että aina yliaikaiset vauvat eivät ole kovin isoja. Meidän neiti oli 52 senttiä ja 3530 grammaa. Ja syntyi normaalisti alakautta.

Aurinkoista odotusaikaa [:)]
 
Takaisin
Top