Yli-innokkaat sukulaiset

[Vargynja]

Onko sinun sukulaiset tai vaikka ystävät olleet turhankin innokkaita teidän vauvan suhteen?

Oma anoppini hankki vauvanvaatteita ja antoi meille vauvakirjoja joululahjasi ennen kuin lasta oli edes saatu alulle eikä hän edes tiennyt yrityksestä. Hieman vihlaisi ne vauvakirjat, kun oltiin yritetty silloin jo yli vuosi... Kun vauvan syntymäaika lähestyi hän jakoi turhan innokkaasti "viisauksiaan" kuten "sinä menet sitten paniikkiin kun lapsivedet menee". Ja ehkä kaikista tympeitä oli se, että hän olisi ehdottomasti halunnut tulla meille vähintään viikoksi "auttamaan" heti lapsen synnyttyä. Eikä sitten ymmärtänyt sitä että en halua meille ketään ylimääräistä silloin asumaan vaan loukkaantui.

Muut on sitten olleet vähän fiksumpia joskin toisilla on ollut vaikeuksia ymmärtää että arka pikkulapsi ei halua tulla halaamaan heti paikalla sukulaista, jonka hädin tuskin muistaa.

 

[Eclipse]

Meillä ei tälläisiä ongelmia ole. Päinvastoin. En tiedä miten asioihin suhtautuisin jos olisi. Enemmän se ottaa päähän, että lapsi on vain näyttelyesine, joka viedään sievästi puettuna tasaisin välein isovanhemmille (3 pariskuntaa) käymään pariksi tunniksi. Omat vanhempani ovat vähän enemmän kiinnostuneita tytöstä, mutta eipä sieltäkään mitään apua saa kuin enintään esim oman lääkärikäynnin ajaksi. Mitään neuvoja tai tavaroita en ole saanut pyytämättä.

 

[tiikeriLuukas]

Meilläkään ei isovanhempia paljoo näy eikä heistä oo ku ehkä just jonku saunareissun ajan huolehtimaan lapsista. Mun äidille esikoinen ois ollut vaan näyttelyesine, ketä esitellä naapureille ja tutuille (jouduin kerran hakemaan esikoisen pois äidin naapurista, kun äiti ei itse tajunnut, että esikoisen iltarutiinit alkaa aikaisin). Anoppi taas loukkantui kun hän ois halunnut esikoisen jäävän kolmevuotiaana hänelle viikoksi hoitoon. Sanoin jyrkän ein, koska a) esikoinen oli siihen mennessä nähnyt anoppia max. 3 kertaa vuodessa eikä ikinä yöpynyt anoppilassa b) anoppi asuu 500km päässä meistä ja c) ja se painavin syy: anopin miesystävä dokaa rankasti. Kaiken lisäksi esikoinen on arka jäämään yökylään ja hänen käsityksensä yökylästä on, että me kaikki ollaan jossain yökylässä.

Mut emmä kaipaa edes isovanhempia tai muitakaan sukulaisia tähän, me pärjätään niillä tukiverkostoilla mitä meillä on.

 

[Suski75]

Meilläkin on kaikki mennyt kivasti isovanhempien kanssa. Toki äitini tarjoutui tulemaan meille lapsen syntymän jälkeen asumaan vähäksi aikaa, mutta olin niin hyvässä kunnossa synnytyksen jälkeen, ettei tarvetta ollut. Töiden aloituksen jälkeen isovanhemmat ovat olleet korvaamaton hoitoapu, koska jonnekin sairas lapsi on hoitoon laitettava, kun tarhaankaan ei sairaana huolita. Isovanhemmat tunnistavat hyvin lapsen hengitysvaikeudet, osaavat antaa astmalääkettä, ja sujuvasti käyttävät lasta päivystyksessä. Flunssassa päivystyksessä ravataan pahimmillaan päivittäin saamassa hoitoa. Satunnaiselle hoitajalle ei tätä lasta oikein uskaltaisikaan jättää flunssaisena.

 

[Vargynja]

Eipä kyllä tuo omakaan anoppi sitten enää kovin suurta mielenkiintoa ole osoittanut, kun ei saanut tulla heti syntymän jälkeen meille. Vauva kiinnosti suunnattomasti niin kauan kun sitä ei ollut.