Meillä käynyt niin että kolme aikuista suosinut taaperoistamme toista enemmän siksi että sanoneet tykkäävän enemmän toisen ulkonäöstä! Molemmat taaperot hurmureja joten pänninyt ja tuntunut pahalta pienokaiseni puolesta kun aikuisten suusta tulee lasten kuullen hehkutusta toisen ulkonäöstä ja samalla ignooraavat toista lasta joka hakenut heiltä huomiota mitä ihanimmilla laulamisilla, kitaransoitoilla, maalaustensa esittelyillä tms. Mutta ei..tervehtivät ja jututtavat toista ja huomauttamisen jälkeen muistavat toistakin vaikka kaikki samassa tilassa. Olenkin sanonut heille että toivon lapsiani kohdeltavan tasavertaisesti mutta sama toistunut seuraavillakin näkemisillä vaikka muutkin asiasta heille huomauttaneet
Yhden lapsen suosiminen
- Ketjun aloittaja Mitimasa
- Aloituspäivämäärä
Uusperhesatu
Asioista perillä oleva
No onpa kyllä todella törkeää toimintaa. Itselläni ei ole kokemusta ulkonäön perusteella suosimisesta, mutta muusta suosimisesta kyllä, ja se on ihan kamalaa seurattavaa, kun aikuiset ihmiset suosivat yhtä lasta muiden kustannuksella.
Esimerkkinä tapaus, kun eräs miehen sukulainen lähti meidän kanssamme kauppakeskukseen, ja yksi lapsistamme kysyi että ostaako tämä hänelle jonkun lelun. Sukulainen vastasi että ei, katsotaan sitten kun tulee joulut ja synttärit. (Ja tämä oli siis minusta hyvä juttu koska meillä on ihan liikaakin tavaraa.) No, kauppakeskuksessa kävin vauvan kanssa parissa kaupassa, ja kun tulin takaisin muiden luo, esitteli tämä sukulainen ostamaansa palapeliä sanomalla että "Katso mitä X sai". Hän siis kieltäytyi ostamasta yhdelle lapselle mitään, mutta sitten osti toiselle tämän lapsen katsoessa vierestä.
On kyllä harmillista erilaiset lasten suosimiset ja toisten syrjimiset etenkin kun aikuisten toivoisi olevan ennemmin esimerkkinä käyttäytymismallillaan. Muutenkin lapsuudessa ja nuoruudessa voi joutua ikätovereiden keskuudessa syrjityksi pinnallisistakin syistä, esimerkkinä itse aikanaan yläasteen koulukiusattuna ja yksi kiusaajista sanoi syyksi sen etten pukeutunut merkkivaatteisiin
Meillä anoppi suosii vanhinta lastamme. On näyttänyt eniten ilmeisesti pojaltaan vauvana. Eikä siinä mitään, mutta kun sillä vanhimmalla lapsella on tuntia nuorempi kaksossisko, joka tekee asetelmasta mielestäni vielä entistä epäreilumman. Nuorin 1v jää yleensä kokonaan vaille huomiota..
Tuo toisten kaksosen suosiminen ei ole mitenkään sellaista selvää ja selkeää. Siihen kiinnittää huomiota vain, kun on seurannut tilannetta jo pidemmän aikaa. Miehen puolen perhesuhteet ovat muutenkin melko monimutkaisia ja hankalia, joten ei ole alettu asiaan suoraan puuttumaan. Tietoisesti on vain "pakotettu" anoppi viettämään aikaa myös muiden lasten kanssa esim kutsumalla kylään silloin, kun suosikkilapsi on sairaalassa (sairastaa pitkäaikaissairautta, joka vaatii säännöllistä sairaalahoitoa), eikä ole näin ollen saatavilla. Ei nyt näin tietenkään joka kerta, vaan kaikilla on mahdollisuus viettää aikaa mummonsa kanssa.
Anopilla on kaksi poikaa, mieheni ja tämän nuorempi veli. Veli on tuntunut olevan ainakin viimeiset 9v enemmän suosiossa. Tätä vie ulkomaille, kutsuu jouluna käymään jne.
Minä olisin vastannut silmäripsikyselijälle ihan pokalla, että joo, naapurin hevosen häntäjouhista tehtiin ja kysynyt vastakysymyksenä, että olisiko vähän pidemmät olleet paremmat, kun nyt ovat vähän tuollaiset nysät.. :D Tyhmempikin olisi osannut mennä itseensä, ettei lapsen ulkonäöstä kysyminen ollut ehkä kauniisti tehty.
Anopilla on kaksi poikaa, mieheni ja tämän nuorempi veli. Veli on tuntunut olevan ainakin viimeiset 9v enemmän suosiossa. Tätä vie ulkomaille, kutsuu jouluna käymään jne.
Minä olisin vastannut silmäripsikyselijälle ihan pokalla, että joo, naapurin hevosen häntäjouhista tehtiin ja kysynyt vastakysymyksenä, että olisiko vähän pidemmät olleet paremmat, kun nyt ovat vähän tuollaiset nysät.. :D Tyhmempikin olisi osannut mennä itseensä, ettei lapsen ulkonäöstä kysyminen ollut ehkä kauniisti tehty.
Todella törkeää tuollainen yhden suosiminen ja toisen huomiotta jättäminen. 
Ja vielä aikuisilta. Ihan tarpeeksi on tuota syrjimistä koulumaailmassa toisten lasten taholta. Meillä on toistaiseksi vain yksi lapsi niin ei ole sellaiseen törmätty.
Ja vielä aikuisilta. Ihan tarpeeksi on tuota syrjimistä koulumaailmassa toisten lasten taholta. Meillä on toistaiseksi vain yksi lapsi niin ei ole sellaiseen törmätty.Kultakutri&2karhua
Oman äänensä löytänyt
On kokemusta! Meillä lapset 3 v ja 5 v, ja pikkuveli on selvästi appivanhempien suosikki! Häntä pyydetään leikkimään mummolaan, isosiskoa ei. Ja reissuilta hän saa paljon ruhtinaallisemmat tuliaiset. Syynä on sukupuoli - he arvottavat pojan avoimesti tyttöä korkeammalle. Vihaksi pistää!
Towanda
Asioista perillä oleva
Olin itse lapsena sorsittu eli ei niin suosittu kuin isosiskoni ja pikkuveljeni. Varmaan asemani olisi ollut parempi, jos olisin ollut kuopus, mutta koska olin keskimmäinen ja toinen tyttö, niin ei ketään jaksanut kiinnostaa. Eno oli ainoa, joka kohteli meitä tasapuolisesti. Jopa vanhemmat suosivat muita sisaruksia enemmän.
Lapsena tuo epäarvoisuus tuntui todella pahalta, koska vaikka olisin ollut kuinka kiltti ja taitava tahansa, niin huomiota ei herunut. Teininä olinkin sitten ihan kauhea, koska päätin saada huomiota negatiivisella tavalla - positiivinen tapahan ei tutkitusti tuottanut tulosta. Nyt aikuisena en halua olla enää sukulaisten kanssa missään tekemisissä.
Meillä on ainakin toistaiseksi vain yksi lapsi, mutta jos olisi useampi ja huomaisin samanlaista suosimista vieraiden taholta, niin ei varmaan tarvitsisi tulla kylään ollenkaan. Sen verran herkkä olen asian suhteen.
Lapsena tuo epäarvoisuus tuntui todella pahalta, koska vaikka olisin ollut kuinka kiltti ja taitava tahansa, niin huomiota ei herunut. Teininä olinkin sitten ihan kauhea, koska päätin saada huomiota negatiivisella tavalla - positiivinen tapahan ei tutkitusti tuottanut tulosta. Nyt aikuisena en halua olla enää sukulaisten kanssa missään tekemisissä.
Meillä on ainakin toistaiseksi vain yksi lapsi, mutta jos olisi useampi ja huomaisin samanlaista suosimista vieraiden taholta, niin ei varmaan tarvitsisi tulla kylään ollenkaan. Sen verran herkkä olen asian suhteen.
Meillä lapset 5v, 3v ja 6kk.
Esikoispoika välillä aika levoton ja vauhdikas, mut kun saa riittävän aikuisen tuen ja ohjauksen niin toimii hyvin. 3v tytsy on kuin unelma :) ja tää 6kk poju on pieni enkeli itsessään.
Esikoinen tulee helposti väärin ymmärretyks ja helposti hakee huomionsa negatiivisen kautta vaikka yritetään huomioida häntäkin lähes joka hetki. Itselle tämä asia on ok ja rakastan jokaista lastani juuri sellaisina kuin ovat. Mutta välillä äidin sydänkin tuntee tuskaa. Esikoisen puolesta.
Erään kerran anoppilassa käydessä meidän kaikkien pöydässä ollessa anoppi möläytti että mitenkä tuosta pojasta on noin tuhma tullut kun hänen isänsäkkin oli lapsena aina niin kiltti..?
Tuntu jopa itsenikin puolesta varsin pahalle. Omien vanhempieni mukaan olen ollut todella rauhallinen lapsi. Ja tuo meidän poika ei varsinaisesti tuhma ole, vaan tarvitsee sen oman ohjauksensa että pääsee paremmin näyttämään minkälainen helmi onkaan. Ahkera ja yritteliäs pieni mies.
Meidänkin perheestä olisi siis helppo löytää lellikit, mutta sitä en halua itse tehdä lapsilleni.
Esikoispoika välillä aika levoton ja vauhdikas, mut kun saa riittävän aikuisen tuen ja ohjauksen niin toimii hyvin. 3v tytsy on kuin unelma :) ja tää 6kk poju on pieni enkeli itsessään.
Esikoinen tulee helposti väärin ymmärretyks ja helposti hakee huomionsa negatiivisen kautta vaikka yritetään huomioida häntäkin lähes joka hetki. Itselle tämä asia on ok ja rakastan jokaista lastani juuri sellaisina kuin ovat. Mutta välillä äidin sydänkin tuntee tuskaa. Esikoisen puolesta.
Erään kerran anoppilassa käydessä meidän kaikkien pöydässä ollessa anoppi möläytti että mitenkä tuosta pojasta on noin tuhma tullut kun hänen isänsäkkin oli lapsena aina niin kiltti..?
Tuntu jopa itsenikin puolesta varsin pahalle. Omien vanhempieni mukaan olen ollut todella rauhallinen lapsi. Ja tuo meidän poika ei varsinaisesti tuhma ole, vaan tarvitsee sen oman ohjauksensa että pääsee paremmin näyttämään minkälainen helmi onkaan. Ahkera ja yritteliäs pieni mies.
Meidänkin perheestä olisi siis helppo löytää lellikit, mutta sitä en halua itse tehdä lapsilleni.