Viimeisin neuvolakäyntisi

Tuohon Itu1:n viestiin vastaus (en saa lainausta onnistumaan). Niin joo, välissä taidetaan ottaa se 1h arvo. Perussokerirasituksessa sitä ei taideta ottaa, mutta raskaana olevilta kyllä.
 
Mä sain viime raskauden nt-ultrassa noottia siitä, että rakossa oli pissaa. Olin kyllä käyny just ennen vessassa, mutta varmaan jännitti niin paljon, että aineenvaihdunta oli kierroksilla. Ultraaja sanoi, että ensi kerralla käy sitten pissalla ennen ultraa. :meh:

Onpa eriäviä ohjeistuksia!
 
Mulla ei ekassa neuvolassa vielä tarvinnut valita sairaalaa ja olen kyllä kovin kahden vaiheilla kumman valitsee. Ja sittenhän sen vasta tietää kun aika on käsillä kumpaan mahtuu. Naistenklinikalla on tietysti maan paras apu lähellä ja se hotellimajoitusvaihtoehto kiinnostaa jos sairaalassa pitää olla monta päivää synnytyksen jälkeen.

Jännä, meiltä taas kysyttiin kumpi. Onneks olin asiaan perehtynyt, niin osasin sanoa Jorvi. Haluan ehdottomasti perhehuoneen ja NKL sitä ei välttis saa, jos hotelliin ei pääse. Ja sinne aika helposti evätään pääsy, jos on mtn äidillä tai vauvalla tai synnytyksessä tapahtunut. Tälleen esikoisen kohalla varsinkin itselle tärkeää, et mies voi olla mun luona sairaalassa, eikä tarvii olla yksin tuntemattomien kanssa.

Kävin sattumalta töiden puolesta nklssä ja se huone missä oltiin oli hirmu pieni. Tilaa oli per äiti ihan vähän reilu sängyn verran. Ja verhon läpi kuulu kaikki henk koht asiat kun hoitajat/lääkärit kävi juttelemassa. Muuten mua ei sairaalaympäristö ahdista, mut siellä mietin, et en haluis sellasessa olla montaa päivää. Muuten sillä huoneella ei oo itelle niin väliä, hotelli ei erityisemmin houkuttele, mielummin on sit ihan sairaalassa, kunhan saa oman rauhan ja miehen. :joyful:

Neuvolassakin sanottiin, et hyvä valinta. Uudet tilat ja kaikki. Tietty pitää kattoa sit tilanteen mukaan kumpaan pääsee, mut toivotaan parasta. :)
 
Tänään 8+1 oli eka neuvolakäynti. Hormonit sai tunteet heittämään kuperkeikkaa, aloitin tapaamisen tyylikkäästi pillittämällä :grin

Meiltäkään ei kysytty mitään vielä synnytyssairaalasta, kerrottiin vaan tulevista labroista ja sikiöseulonnasta, täyteltiin sitä neuvolakorttia. :) Etukäteen stressasin onko hoitaja mukava vai ei, tai kehtaanko tyhmiä kysymyksiä esittää :grin Onneksi oli kiva hoitaja!

Varasin saman tien uuden varhaisultran parin viikon päähän, en jaksa ottaa np-ultraan saakka millään!
 
Jännä, meiltä taas kysyttiin kumpi. Onneks olin asiaan perehtynyt, niin osasin sanoa Jorvi. Haluan ehdottomasti perhehuoneen ja NKL sitä ei välttis saa, jos hotelliin ei pääse. Ja sinne aika helposti evätään pääsy, jos on mtn äidillä tai vauvalla tai synnytyksessä tapahtunut. Tälleen esikoisen kohalla varsinkin itselle tärkeää, et mies voi olla mun luona sairaalassa, eikä tarvii olla yksin tuntemattomien kanssa.

Kävin sattumalta töiden puolesta nklssä ja se huone missä oltiin oli hirmu pieni. Tilaa oli per äiti ihan vähän reilu sängyn verran. Ja verhon läpi kuulu kaikki henk koht asiat kun hoitajat/lääkärit kävi juttelemassa. Muuten mua ei sairaalaympäristö ahdista, mut siellä mietin, et en haluis sellasessa olla montaa päivää. Muuten sillä huoneella ei oo itelle niin väliä, hotelli ei erityisemmin houkuttele, mielummin on sit ihan sairaalassa, kunhan saa oman rauhan ja miehen. :joyful:

Neuvolassakin sanottiin, et hyvä valinta. Uudet tilat ja kaikki. Tietty pitää kattoa sit tilanteen mukaan kumpaan pääsee, mut toivotaan parasta. :)

Mua kyllä se sairaala-aika ahdistaa tosi paljon. Inhoan sairaaloita ja erityisesti tuollainen jaettu huone olisi ihan kammotus. Esikoisen kanssa ehdottomasti haluaisin myös miehen pitää mukana koko ajan ja saada omaa rauhaa.

Onko siellä Jorvissa sitten enemmän perhehuoneita? Kyllähän meidänkin se valinta pitää varmasti tehdä mutta ei nyt ekalla kerralla ollut puhetta.
 
Mulla oli eka neuvola tänään vihdoin. Tarkastuksen teki loppuvaiheen opiskelija, mut meni ihan hyvin. Seuraava sitten joskus toukokuussa. Täällä alueella on tullut sellaisia muutoksia että ultrat tehdään keskitetysti bulevardilla ja sinne saa netin kautta varattua ajan.
Painoa mulla tullut jo 2.5kg tähän alkuun kun pitänyt syödä jotta pahoinvointi pysyy aisoissa. Suosittelivat sitä raskausdiabeteksen ruokavaliota jo nyt, siinä oli kalorit suositeltu 1600-1800. Tulee melkoinen stressi olemaan tää syöminen koko raskausajan .
 
Mulla oli eka neuvola tänään vihdoin. Tarkastuksen teki loppuvaiheen opiskelija, mut meni ihan hyvin. Seuraava sitten joskus toukokuussa. Täällä alueella on tullut sellaisia muutoksia että ultrat tehdään keskitetysti bulevardilla ja sinne saa netin kautta varattua ajan.
Painoa mulla tullut jo 2.5kg tähän alkuun kun pitänyt syödä jotta pahoinvointi pysyy aisoissa. Suosittelivat sitä raskausdiabeteksen ruokavaliota jo nyt, siinä oli kalorit suositeltu 1600-1800. Tulee melkoinen stressi olemaan tää syöminen koko raskausajan .

Saako kysyä miksi sitä jo suositeltiin, onko huolena että sokerit voisi nousta? Onneksi se ohje on enimmäkseen ihan samaa kuin lautasmalli ja muut vanhat tutut suositukset. Mua ärsytti siinä ne hedelmiin liittyvät ohjeistukset enkä niistä lopulta välittänytkään, koska sokerit ei olleet koskaan koholla enkä osannut hedelmiä pitää epäterveellisinä.

Aika monella tulee alussa jo painoa ihan turvotuksen takia, vaikka söisi kuinka suositusten mukaan. :)
 
Mulla oli tänään eka neuvola, ja hyvin meni. Sain lähetteet verikokeisiin, ultraan, lääkärille ja terkkarille. Ultra on 6.5., jolloin viikkoja 13+0. Hemoglobiini ja paineet oli normaalit, ja sokerirasitusta ei tarvi kuulemma tehä, ku oon alle 25v, normaalipainoinen, eikä suvussa esiinny diabeettesta. :grin
 
Mua ei oo kummankaan kohdalla ahdistanu olla sairaalassa. Esikoisen kanssa kun olin niin pääsin kahden hengen huoneeseen ja sieltä kotiutettiin toinen äiti silloin mun ensimmäisenä päivänä. Ja sain olla itekseni siellä sitte koko sairaalassa olo ajan. Toisen kanssa olinkin sitte neljä päivää vvo:lla mutta sielläkin sai onneksi äiti olla vauvan kanssa samassa huoneessa
 
Olin esikoisen kanssa neljän hengen huoneessa Naistenklinikalla ja ei se minusta mitenkään kamalaa ollut. Kyllähän siinä äänet kuului verhojen läpi mutta jotenkin oli niin siinä omassa vauvakuplassaan ettei se haitannut :joyful: vaikka yleensä olen hyvinkin paljon omaa "reviiriä" arvostava. Oikeastaan ainut huono puoli mitä näin jälkikäteen näen siinä ettei ollut perhehuonetta on se, että voi olla, että siinä saisi miehen paremmin heti alusta asti vauvanhoitoon mukaan. Vaikea sanoa, mutta meillä ei jotenkin mies ihan pikkuvauvaa uskaltanut kotona hoitaa ollenkaan. Nyt on kyllä esikoisen kanssa kotona kun minä olen töissä, että tällaista isompaa lasta jo osaa paremmin käsitellä :hilarious:
 
Itse aion varmaan mennä Naistenklinikalle nytkin. Tärkeimpänä syynä se, että siellä on parhaat mahdollisuudet itsellä ja vauvalla selvitä hengissä jos joku katastrofi tapahtuu :shy: siis kun siellä on eniten päivystävää henkilökuntaa ja parhaat tehohoitomahdollisuudet sekä aikuiselle että vauvalle ja myös Meikun henkilökunta (päivystävät radiologit ym) ihan muutaman minuutin päässä. olen vähän tällainen "pessimisti ei pety" -asenteellinen ja valmistaudun usein kaikkeen sen pahimman vaihtoehdon kautta :bored: ihan järjetöntä mutta minkäs sitä luonteelleen mahtaa :sorry:
 
Itse aion varmaan mennä Naistenklinikalle nytkin. Tärkeimpänä syynä se, että siellä on parhaat mahdollisuudet itsellä ja vauvalla selvitä hengissä jos joku katastrofi tapahtuu :shy: siis kun siellä on eniten päivystävää henkilökuntaa ja parhaat tehohoitomahdollisuudet sekä aikuiselle että vauvalle ja myös Meikun henkilökunta (päivystävät radiologit ym) ihan muutaman minuutin päässä. olen vähän tällainen "pessimisti ei pety" -asenteellinen ja valmistaudun usein kaikkeen sen pahimman vaihtoehdon kautta :bored: ihan järjetöntä mutta minkäs sitä luonteelleen mahtaa :sorry:

Samaa vikaa minussakin. Mietin vaan asioita niin monelta kannalta että huonoja lopputuloksia on muitakin kuin katastrofi. Olen antanut itseni ymmärtää että Naistenklinikalla on aikamoinen liukuhihnameno ja koska riskisynnyttäjät ohjataan tuonne, ei ns normisynnyttäjä saa välttämättä kaipaamaansa tukea ja apua ja ovat ilmeisen hanakoita vauhdittamaan synnytystä imukupeilla ja välilihan leikkauksilla. Espoossa kai rauhallisempi tahti ja enemmän synnyttäjän toiveita voidaan noudattaa. Tässä kun punnitsee kaikkea niin mieleen tulee että mahdollisimman hyvin sujuva synnytys ja sitä seuraava aika ovat todella kriittisiä koko perheelle. Jos siis varautuu muuhunkin kuin pahimpaan katastrofiin niin näkökulmia on tosi monia. Vaikeaa on ja epäillen ettei neuvolasta tähän päätökseen saa paljoa apua. Toisaalta se päätös voi kumoutua hetkessä jos oma valinta on täynnä ja ei kai se ihan tavatonta ole että joutuukin lähtemään Lohjalle.
 
Mua ahdistaa jo valmiiksi sairaalassa olo. En saanut nukuttua yhtään viimeksi kun vieruskaverilla oli koko yön valot päällä. Olin tosi kipeänä ja oli vaikea liikkua ja laskin minuutteja, että vierailuaika alkaa ja mies saisi tulla auttamaan. Ja olihan se tympeää että huonekaverin isäntä ja muu suku ramppaa siinä samaan aikaan kun lääkäri kovaan ääneen kommentoi ja tutkii mun peräpukamia. :facepalm: Mutta pahinta oli kyllä se pelkotilojen ja hormonihuurujen sekainen unettomuus yksin ja kuitenkin ilman yksityisyyttä.
 
Itu1 valot päällä yöllä? ja tuntemattomat kuuntelee sun lääkärin peräpukama kommentointia. Tää ei kuulosta yhtään houkuttelevalta :wacky: Mulla ainakin menisi hermot vaikka en sitä varmaan kenellekkään näyttäisikään.
 
Ehkä omakin moka mutta en vaan kehdannut sanoa vieruskaverille, kun piti sitä valoa vauvan hoitoa varten. Ja kuorsasi eli ei se häntä valvottanut. Eikä meidän vauvat tietenkään samaan aikaan heräilleet vaan vuorotellen. En tajua miten kukaan nukkuu synnärillä. :shifty: Meillä ei ollut yhteistä kieltäkään huonekaverin kanssa, joten kommunikoitiin lähinnä hymyillä ja viittomilla. Mun sänky oli samalla puolella lavuaarin ja vauvatarvikekaapin kanssa eli siitä mun vierestä haettiin vaipat ja muut ja hoidettiin pesut. Sen taki ei täysin voinut eristäytyä verhollakaan. Yksityisyyttä ja rauhaa ei siis todellakaan ole. Hyvä puoli oli se että karisipa turhat häveliäisyydet ja nolostelut mitä nuorempana oli... karaiseva paikka toi synnäri. o_O Kateudella luen näitä perhehuone- ja hotellimahiksia!
 
Mut siihen olin tyytyväinen että mun huone oli ihan keittiön vieressä, mistä sai ite hakea välipalaa ja iltapalaa. Siinä kävi tuuri koska mun oli tosi vaikea kävellä ja nälkä oli ihan tajuton imetyksen alkaessa. :p
 
Itu1 varmasti karaistuu. Eikä sille tilanteelle kuitenkaan mitään voi ja kaikki on samassa tilanteessa siinä huoneessa. Kiva kuulla etukäteen jos tollaisen huoneen saa itselle niin ei tarvi sitten kummastella :joyful: Sairaala olot on kyllä muuten tuttuja mutta ehkä oon ajatellut että synnyttäneet saisi aina jonkin näköisen perhehuoneen tai yksityisyyttä muuten.

Itselle on vieläkin vähän nihkeitä gyne käynnit mutta synnytys varmaan luo niihinkin vähän paksumman karvan. Ei siinä varmaan paljon mieti kuka näkee ja mitä.
 
Mäkin inhoan gynekäyntejä edelleen. Vaikka eihän se pieni kipu ole mitään synnytykseen verrattuna, mut se on vaan jotenkin eri juttu. Synnytyksessä on niin kova motivaatio saada homma hoidettua. :grin
 
Eka neuvola takana, seulontaverikokeet ensiviikolla ja nt ultra varattu. Paljoa ei ollu neuvolajutut muuttunu edellisestä kerrasta :). Painoo oli tullu jo muutama kilo :oops:..
 
Takaisin
Top