Viimeinen kolmannes

Bettie

Tietävä tietäjä
Tammikuunmammat 2016
Joulukuun mammat 2017
Toukoäidit 2020
Huhtikuiset 2023
Se alkaa kohta jo olla käsillä :) En nyt muista lasketaanko tää jo viimeseks kolmannekseks ku on 27+0 ohitettu vai tuleeko se vasta viikon päästä. Jokatapauksessa kaikilla meistä varmasti joku paikka on tässä vaiheessa löystynyt, kipeenä tai jumissa. Mä löysin ihan mahtavat joogaohjeet ja aattelin et on pakko ite sitä ainakin kokeilla. Ohjeet on englanniks, mutta pelkät kuvatkin kertoo jo selkeästi asennosta. Eli tässäpä linkki teille kaikille viimeisen kolmanneksen joogaan :) :

http://www.kidspot.com.au/birth/gal...-yoga-to-make-you-drool-with-pleasure?image=1
 
Jahans se pärähti täälläkin tänään vika kolmannes käyntiin. Nenän tukkoisuus on ollut oireena alusta asti ja edelleen jatkuu. Lisäksi harkkasuppareita alkanut tulemaan enemmän aina rasituksen yhteydessä.
 
Mua on vaivannut jo pitkän aikaa ärsyttävä suolenmutka vasemman rinnan alla johon ikävästi pistää. Se on aina vaan yhdessä kohdassa enkä muistanut siitä itseasiassa edes neuvolassa mainita. Olen jo tottunut siihen, että samaan yhteen kohtaan jatkuvasti sattuu varsinkin syömisen jälkeen. Eikä siis tarvitse syödä edes paljoa. Olen koittanut jopa käsin muljautella tuota kohtaa ja hieroa, mutta mikään ei oikeastaan tunnu tepsivän asiaan. Selkä suorana istuminen vähän helpottaa, ja eteenpäin kumartuessa tai huonossa ryhdissä istuessa välillä tunnen, kuinka tuo suolen kohta suorastaan rullautuu (ilmeisesti muiden lomassa) jotenkin kummallisesti ja yrittää vaihtaa paikkaa. Se ei satu mutta tuntuu tooodella epämiellyttävältä. Kaikkea sitä voikin olla! :bored: Muuten raskausaika on alun pahoinvointia lukuunottamatta ollut ihanaa ja kaikki on mennyt hyvin. Harjotussupistuksia on ollu jo viikolta 20 lähtien niin, että joudun välillä hidastamaan tahtia, mutta lääkäri tutki kohdunkaulan ja kaikki oli kunnossa. :happy:
 
Mulle on jotenkin tosi rankkaa henkisesti se, etten enää liiku ja taivu samalla tavalla kuin ennen. En siis ole mikään himourheilija tai voimistelija, mutta kun sellaiset perusasiat kuin sukkien/kenkien jalkaan saaminen, sohvalta tai ylipäätään makuuasennosta nouseminen tai varpaankynsien leikkaaminen, on yhtäkkiä hirveän hankalaa niin meinaa mennä mieli maahan. Oon niin lyhytkin, että tunnen itseni lähinnä ylensyöneeksi hobitiksi.
 
Terkku sama homma! On ehkä jonkun mielestä turhasta valittamista ja itsestäänkin välillä siltä tuntuu, mutta vartalon muutos on mullekin iso asia. Ja juuri noi kuvailemasi arjen pikkujutut. Oon alkujaan todella notkea kaikin puolin vaikka itse kehunkin ja nyt liikkuvuus alkaa rajoittua ja se ahdistaa. Samaten mahan ja rintojen kasvu... Luonnollista ja asiaan kuuluvaa tottakai, mutta muutokset tapahtuvat niin nopeasti. Alkaa olla osa vaatteistakin käyttökelvottomia ja jos tekee sen virheen, että laittaa liian tyköistuvan paidan päälle ja ähkee kenkiä jalkaan niin avuttomaksihan siinä itsensä tuntee :grin:grin
Ei todella nosta itsetuntoa vaikka raskaana onkin :grin
 
Jooh ikävä on farkkuja :) välillä otan farkut kaapista hipelöitäväks... kesäkuusaa ne tais viimeks mennä! Että sitä hehkeetä raskaus aikaa odotellen :hilarious: vaatteet on kaikki ostettu miesten osastolta olevia säkkejä.... ja itekkin huomaan ton kömpelyyden ku enne pysty esim laittaa housut jalkaan seisten ja nyt ei jalka taivu!
 
Mua inhottaa toi majava tuol haaroissa, mutku ei nää eikä yltä sitä ajamaa pois niin pakko kestää :angry6 Tosin en oo nähny sinne enää monee viikkoon. Varpaiden kynnet on hankalaa leikata täälläkii, mut kengät pystyn tarvittaessa sitomaa seisoenkii tosin seinään nojaen taiteilemalla. Nyt tuntuu et mahan kasvu on todella paljon hidastunu ja ympärysmittaa on viimesen kuukauden aikana tullu vaan 2-3cm vaik tuntuu et paino senku vaa nousee.

Äitiysfarkuissa viihdyn paremmin ku tavallisissa, ne vaan on paljon mukavammat jalassa :) Ja kuljen varmaa niis viel viiskymppisenäkii :hilarious:
 
Täälläkin on yksi "ylensyönyt Hobitti"
Ei oo yhtään hehkeetä, kun alkaa olla yhtä paksu ku pitkäkin :-(
 
Mua inhottaa toi majava tuol haaroissa, mutku ei nää eikä yltä sitä ajamaa pois niin pakko kestää :angry6 Tosin en oo nähny sinne enää monee viikkoon.
Eilen tuli mieheltä kommentti, kun vilkaisi housutonta olemusta: "Sehän on kohta kuin Karpon karvahattu!". Onneksi ei ole hormonit herkässä, niin en kilahtanut vaan repesin vain nauramaan. Hankala tosiaan trimmata tuota bikinialuetta kun ei yhtään näe mitä tekee. Sanoinkin miehelle, että jos käy häiritsemään liikaa, niin hän voi sen sitten sheivata :grin

Solmittavia kenkiä tulee välteltyä, koska niiden kanssa menee aikaa. Vauhti on hidastunut hurjasti ja ihana keskiraskauden kynsien kasvu on loppunut. Tosin tuntuu myös että hormonimylläykset ovat rauhoittuneet, sillä olo on paljon tasapainoisempi. En itke herkästi tai hermostu. Ruokaa ei tee koko ajan mieli.

Mun masu muistuttaa hissiä. Välillä kumpu on ylempänä, välillä alempana. Kummassakin huonot puolet. Kun maha on ylhäällä, niin närästää paljon eikä oikein tee edes mieli syödä mitään. Istuminen on hankalaa ja yhtään etukenossa ei pysty olemaan. Jos masu on alempana, niin juoksen vessassa koko ajan. Saisi jätkä jo päättää mihin majoittuu :rolleyes:.
 
Täällä kyllä kanssa karvalakkimallia tuo :wink pitäs varmaan tehdä asialle jotain. Mut kun ei ite näe niin ei häiritse :) ei taida mikään pikkutrimmaus pelastaa tilannetta. Pitäs ottaa jo oksasakset käyttöön, että saa pusikon kesytettyä :P
 
Itsellä ei onneksi juuri karvat kasva (niin hiukset ku muutkaan) :D eikä oo kauan kun ajelin kaikki pois niin ei oo kauheesti ehtiny pehkottua. Muiden karvojen vähyys ei haittaa mut joskus tuntuu että hiuksia vois olla vaikka tuplasti enemmän :)
 
Aile sama täällä! Enempi ongelmaa on jatkuvassa kulmakarvojen (niiden parin hassun :D) värjäämisessä. Joku hyvä puoli siinäkin nyt sitten kun ei tarvitse kaivaa puskaleikkuria esille :grin. Alakerran trimmaus menee siis vaikka silmät kiinni.
 
Bimbelibom muahaha sain sit iltanaurut ton karvalakin takia :'D oikein kyynel valahti poskelle ku nauroin :) no joo on toi jo hyvä vertaus kuva. Onko ketkä tääl kattoni scarymovie ykköstä tääl kohta käy samalla tavalla ku siinä ku raottaa pikkuhousuja :D
 
Itel o taas alkanu närästää.. En sit tiä johtuuko siit, et mukelo painaa mahalaukkuu.. Toine kans mikä ny muutaman päivän vaivannu, ni huono olo... En sit tiä johtuuko vattan kasvamisest vai mist.. Ei siis okseta, mut vähä semmone ähky .. Täytyy toivoo, et menis ohi.. Yks kans mikä vaivaa ni työmotivaatio iha hukas.. Ei täs kummiskaa oo ku 5 viikkoa töitä.. Menis vaa äkkii seki aika..
 
Mun puolitoistametrinen kroppa alkaa sanoa vähitellen sopimusta irti. Kylkiluiden seutu on varsinkin oikealta puolelta jo ihan hellänä, kun vauva potkii sinne ja maha alkaa kasvaa kylkiluista ohi ihan tosissaan. Saa nähdä, millaisiin kipuihin tässä vielä päästään, kun nyt jo tuntuu välillä että vedet nousee silmiin eikä missään asennossa ole hyvä olla.
 
Katju, Se täysinäinen olo johtuu varmaan myös siitä, että kohtu painaa vatsalaukkkua.
 
Terkku, Olo helpottuu varmaan jonkun verran lähempänä vauvan syntymää kun useimmat laskeutuu silloin jo aika alas. Kurja kyllä jos koko ajan sattuu. Mulla on pituutta 173cm, mutta se tulee lähinnä jaloista eli selkä ei ole mikään hirmuisen pitkä. Mutta mulla on kaikki lapset majaillut pääasiassa tosi alhaalla koko ajan niin nuo sattumiset on ollut vaan hetkellisiä vauvan venyttelyitä tms.
 
Mulla on kanssa tota huonoa oloa, oikeestaan aina jos olen epähuomioissa vetänyt volyymiltaan liian ison määrän ruokaa. Ei ole selvää närästystä vaan muistuttaa ehkä enemmän jonkin sortin raskauspahoinvointia (johon mulla ei liittynyt oksettaminen), mutta tulee vaan just päinvastaisena ajankohtana kuin tuo hormonaalinen alkuraskauspahoinvointi (eli ruuan jälkeen). Taatusti johtuu siitä kun mahalaukku on ajettu niin ahtaalle, maha on meinaan taas ottanut pikku kasvuspurtin... Noo, eipähän helpolla tule kerättyä raskauskiloja ainakaan ylenmääräisestä mättämisestä johtuen.
 
Takaisin
Top