Vihdoin heinäkuu!

Täällä myöskin edelleen yhtenä kappaleena. La tasan viikon päästä.

Appiväki kävi eilen yllätyskylässä (jee, mä niin rakasta tuollasia yllätyksiä...) ja taas alko sama tenttaaminen ja opettaminen kuinka asiat Kuuluvat tehdä tietyllä tapaa. Saattoipa siinä anoppi vähän suutahtaa kun kerroin ettei täällä saa laitokselle vieraat tulla (en edes tiedä pitääkö paikkaansa :D) eikä meillekkään tarvi viikkoon kotiutumisesta änkeä (muutenhan se pääsee vielä neuvomaan esim. kuinka vauvaa kuuluu pitää oikein.. Ensinmäistä kun odotellaan niin anoppi luulee että hänen neuvonsa ovat ainoat ja oikeat..). 

Niin se lääkäritäti vaan kaks viikkoa sitten sano että pian tulee vauva maalimaan, mutta eipä ole meidän Iigorista kuulunu vielä mitään.

Supistuksia on edelleen ja polttoja sekä alavatsassa ja alaselässä on joka ilta, muttei vielä niin pitkäkestoisia/pahoja että olisi synnärille viitsinyt lähteä.
Suoli toimii häkellyttävän hyvin ( emoticon ) ja vauvan liikkeet ovat rauhoittuneet pelkäksi satunnaisiksi kääntyilemisiksi. Muita ennakoivia merkkejä ei nyt ole ollut. Ja tosiaan näilläkin on jo menty reippaan viikon ajan.
---MUOKS; tosiaan, sunnuntaina saattoi lähteä limatulppa. En tiedä oliko vai ei, ei kertonut tullessansa kuka oli ja mitä teki :D ---

Oon yrittäny tolle vauvalle selittää että kun se tulis pois sieltä masusta niin täällä olis enemmän tilaa myhkytä, mutta eipä tuo oikee ole ollut innokas poistumaan tutusta ja turvallisesta.

Niin joo, ja tuossa yks päivä hoksasin että musta tosiaan tulee äiti! Eihän siihen mennytkään kun 8kk! Ja tämän järjen riemuvoiton laukaisi Nalle Puh ja Möhköfantti elokuva jossa Kengu ja se äitimöhköfantti olivat huolissaan lapsistaan. Ei ole helppoa olla näin viisas emoticon
 
Ilmoitellaas nyt tännekkin!

Meidän pikku-mies syntyi maanantaina 16.7. Klo: 13.48
(rv:t oli tuolloin 38+2.)
Mitat oli 3000g/49cm <3

vedet meni 5.30. Laitoksella oltiin 9:ltä. 
tutkimuksen jälkee suoraan saliin. kanava kadoksis, 4cm auki, supistusväli 4min.
11.25 sain epiduraalin. Puol tuntia ja oli paikat täysin auki. 13.20 alotettii punnaa ja poju syntyki sit 28min myöhemmin <3

 
Mahottomasti Onnea kaikille vauvan saaneille!! <3 <3

Täällä edelleen odotellaan, vaikka riski oli synnyttää ennenaikaisesti. Mutta hyvä näin vaikka sais jo tulla :D Viime yönä valvoin muutaman tunnin alaselkäsärkyjen vuoksi.. Olin siinä toiveessa että säryt muuttuvat supistuksiksi, niinkuin kävi esikoista odottaessa, mutta ei vielä ainakaan.. josko sit ens yönä ;) Pidemmälle tais mennä tämä raskaus, mitä esikoisen kohdalla. Hän syntyi tasan 39+0 (laitokselle mentiin 38+6 illalla) ja huomenna on 39+0 :)


 
Mua alkaa vaivata paha synnytyskateus. Nyt mennään viikolla 39+4 enkä jaksais enää tippaakaan tätä paksuna olemista. Miehelläkin alkoi nyt kesäloma, joten sais ruveta kersaa pukkaamaan. Multa on vaan lopahtaneet kaikki oireet, vaikka niin ennusteltiin, että hyvissä ajoin se sieltä tulee.
 
Mä kans eilen illalla nukkumaan mennessä olin jo siinä ajatuksessa, et lähtö tulee, mut ei tullu...!! Tuli vaan jotain ihmeen vihlovia mahakipuja tasasin väliajoin, ja tosi tiheesti. Ei ollu kyllä yhtään sellasia kipuja, mitä esikoisen synnytyksessä oli, vaan erilaisia, jotenki terävämpiä, muttei kuitenkaan niin kipeitä. Niinpä sit nukahdin vaan ja kun seuraavan kerran heräsin, oliki jo ihan normaali olo. Ja yhtenä kappaleena edelleen.

Neuvolassa kävin tänään, kaikki oli mallillaan taasen, ja painoakin vähemmän kun viime viikolla, juhhuu!! Tehokas pizza- ja herkkukuuri ollu :D No, oli kyllä eri vaaka. Mut nyt olis tilanne se, et ois paras pysyä yhessä koossa vielä sunnuntaille, tai ainaki lauantai-iltaan. Kun lauantaina on mun siskon häät. Nyt sit vaan jalat ristiin. Ja mulla kanssa ollaan jo paljon pidemmällä kun esikoisesta, joka synty 36 + 0. Nyt menosaa jo 38 + 5...!!
 
Tylsyys: Sama täällä, synnytyskateus on valtava. En myöskään ole saanut nukutuksi n. kuukauteen jatkuvan vihlonnan ja hermosäryn vuoksi. Alan olemaan ihan loppu tähän odotukseen ja ihan luopunut toivosta että tää täältä syntyisi itsestään. En tiedä miten jaksan vielä reilu kaksi viikkoa jos käynnistykseen menee. Niin hullua kun vauva on puolesta välistä raskautta ollut tulemassa ennen aikojaan ulos ja sitä on maattu sairaalassakin supistelujen vuoksi ja nyt sitten ei vaan voi syntyä vaikka sunnuntaina LA. Mistäs sitä voimaa sais tähän loppuun?

Synnytyspuhalluksia kaikille mahakkaille ja onnen tuulia jo nyytin saaneille <3
 
Kanssakärsijä! Mulla on myös laskettu aika viikonloppuna lauantaina ja pelottaa, että käynnistykseen menee. Mä en ole ollut sairaalassa, mutta kärsinyt muuten noista supistuksista - ja nyt sitten tosiaan ei vaikuta siltä, että tää olis ollenkaan tulossa pihalle. Eilen illalla tosin supistukset palasivat, mutta epätoivoisen epäsäännöllisinä. Koko päivän olen toivonut, että supistuksia alkaisi tulla vähän tiheämpään, mutta ei.

Toivottavasti saat, Tyyni, edes joskus nukuttua ja ei tarvitse enää kauaa odotella!
 
Aa, tälle meidän "syndroomalle" on siis noinki hieno sana :D synnytyskateus :D

Joo siis edelleen ollaan yhtenä kappaleena. Rupiaa kyllä täälläkin niin jo väsyttää koko raskaus. Tiistaina olis LA. Onneks neukkutäti puhu viime nla käynnillä jo että on mahdollista saada käynnistys pelkän äidin väsymyksen perusteella (ikinä aikasemmin en ollut kuullutkaan moisesta) Mutta hyvä niin. Jossei nyt keskiviikon neuvolaan mennessä ole muksu tullu pihalle ni sanon kyllä että ottakkee se poijes minusta :P Paikat niin paskana että vallan itkettää.
 
Huh, väsyttää täälläkin. Raskaushepatoosi kutinat on onneksi pysyneet aika pieninä, lähinnä yöllä valvottavat ja vauva liikkuu hyvin. Eilen neuvolassa oli verenpaineet 130/96, ja proteiinia yhdellä plussalla pissassa. Vähän pelästytti, mutta kävin sit tänään uudestaan neuvolassa ja pissa ihan puhdas ja verenpaine 126/86. Eli ei sit onneksi ollut mitään. Maanantaille on kuitenkin viimeistään sovittu se käynnistys ton hepatoosin takia. Toivoisin vaan niin kovasti, että lähtis itestään käyntiin nyt vielä viikonloppuna, kun haluaisin tietää onko se erilaista kun käynnistys. Musta tuntu, että käynnistettäessä supistukset oli heti tosi rajuja ja kun ei ollut auki vielä yhtään niin tuntui toivottomalta kestää loppuun. Pääsin onneksi heti sit viimeksi ammeeseen ja siellä aukesinkin ihan kivasti, jotta pääsin saliin ja sain epiduraalin. Ammeeseen olis toiveena päästä nytkin. Toivottavasti on vapaana ja onnistuu muutenkin.

Limaa on tullut tiistaista asti ja joitakin kipeitä supistuksia ja kivuttomia koko ajan, mutta ei sitten oo muuta tapahtunut. Saas nähdä. Mies on aika hermona ja kyselee koko ajan liikkuuko vauva, kun on kai jostain lukenut, että hepatoosi lisäisi jotain kohtukuoleman riskiä? Kätilö kyllä vakuutteli, että on enemmän äidin tilaan vaikuttava juttu. Eipä enää kuitenkaan pitkä aika.

Käytiin eilen siskon kanssa katsomassa vielä se leffa Mitä odottaa kun odotat. Oli tosi hauska ja ihana, mutta surullinenkin. Suosittelen. Tosin näin raskaana ollessa ainakin kyyneleet virtas välillä ihan huolella eli nenäliinoja kannattaa varata.

Jaksamista kaikille vielä jakaantumattomille, koettakaa keksiä jotain kivaa ja rentouttavaa ja miehet ja ystävät sais kyllä mun mielestä tässä asiassa kunnostautua! Mitenhän niille hienovaraisesti vihjailisi? :)
 
Synnytyskateus vaivaa tätäkin mammaa:)
Neuvolassa terkka sano tällä viikolla, että oireiden perusteella ei välttämättä kovin kauaa enää raskaus jatkuisi. Olipa mammonaa tämän malttamattoman mamman korville, nyt sitä ollaan entistä malttamattomampia. Nyt minäkin voin kertoa limatulpasta, taitaa täällä valutella pikkuhiljalleen, kun pari kertaa havainnut limaa vessakäynnin yhteydessä:) jesh! Sänkyyn olen lakanan alle laittanut pyyhkeen vedenmenoa varten, jos satttuu yöllä menemään. Myös autoon varattu kaksi pyyhettä, jos tapahtuu julkisella paikalla. Onko kukaan muu toiminut vastaavanlaisella tavalla vai olenko vain höyrähtänyt hupsuksi?
Väsymystä, selän polttelua ja menkkakivut alavatsalla jatkuvat. Harjoitussupparit todella napakoita, mutta eivät kummemaksi ole muuttuneet. Iltaisin niitä tulee useampikin ja tiheämmin, mutta ovat epäsäännöllisiä. Jännittä kyllä kovasti, koska lähtö tulee:)
Mek minäkin haluaisin kyseisen elokuvan käydä katsomassa:) Moni on suositellut, mutta hyvä tietää että tarttee nenäliinoja koska olen aikamoinen itkuiita:) Neepu en ole kuullutkaan että käynnistettäisiin väsymyksen takia... Voiko sellaista todella tehdä? Saa kyllä varmaan olla aika suurta väsymystä, että sen takia käynnistettäisiin... tiedä häntä...
Tyynelle tsemppiä tähän loppuun kovasti!
Onnittelut Jenskalle!
Joka kerta kun avaa vaun sivut niin odottaa innolla kuka seuraavaksi ilmoittaa pikkuisen syntyneen:) Kuumeilu palstalla jännäsin aina kuka saa seuraavan plussan:)
Hyvää viikonloppua kaikille! Yritetäänhän nauttia:)
 
^Kyllä täällä neukkutäti niin meinasi, mutta itsekin häkellyin kun hää ehdotti käynnistystä!

Mulla oli sängyssä pari yötä sellane pieni vauvojen pissasuoja (frotee toiseltapuolen ja toiselta muovi) mutta mähän myhkyän niin paljon ettei se paikoollaan pysyny. autoon oon myös heittänyt pari pyyhettä varuks! Että et oo ainoa ;D
 
Kyllä mut on tuo facebook vienyt mennessään, mutta nyt iski innostus tännekin kirjoitella.

Täällä ilmoittautuu yksi harvinaisen synnytyskateellinen tapaus! Tuntuu, että porukka räjähtelee kaikki ennen mua. Totaalisen kyllästynyt olen kyllä tähän olemukseeni jo, kaikki tuntuu aivan hemmetin hankalalta. Varsinkin esikoisen kanssa, pian 3v uhmailija tosiaan on pikkuneitimme. Onneksi itsellä on ehkäpä kenties takaraja tähän hommaan, maanantaina pitäisi Jorvissa käydä katsastamassa tilannetta ultralla, viimeksi parisen viikkoa sitten painoarvio oli 3850g, eli taitaa se neljä kiloa olla jo muksulla mittarissa, eli käynnistystä harkitaan. TOIVOTAAN!!! (Raskausdiabeetikko olen.)

Muutamana päivänä on supistellut, tosin ehkä YKSI kivulias tuntiin-kahteen saattaa tulla, huoh. Limatulppa on viikonpäivät sitten lähtenyt tulemaan, välillä veren kanssa ja välillä ilman. Eli maanantaita tässä taitaa fiksuin olla odotella...

Hyvä, kun tuli puheeksi tuo vesien meno, viimeksi sai olla koko sänkyä pesemässä vesien menon johdosta... Eli nyt viisaampana taidan laittaa semmoisen "vauva-alustan" lakanan alle, välttyy petarin pesemiseltä.

Onnittelut oman nyyttinsä saaneille, ja voimia loppurutistukseen meille mahakkaille! emoticon
 
Täällä(kin) mentiin nyt sit yli lasketun ajan.. Virallisesti eilen siis LA eikä kyllä merkkiäkään siitä, että poika olis joskus syntymässä tähän maailmaan. Odottavan aika tosiaan on pitkä! Ja nyt näin loppuvaiheessa kun ei oikein muuta ilmene ku vaivoja vaivan perään. Itellä loppua kohden vaan iskiaskivut pahentuneet ja alkaneet vaivata molempia lonkkia kun alkuun haittas vaan oikealla puolen, aivan mieletön väsymys on päivisin kun yöllä nukkuu parin tunnin katkonaista unta ja sit saa taas nousta vessaan, hikeä pukkaa vuorokauden ajasta riippumatta ja vielä kun pienokainen toimii lämpöpatterina edessä ja yritäppä nyt tässä vaiheessa muutenkaan muka ketterästi liikkua etiäpäin ja tehä asioita kun vatta yksinkertasesti vaan on tiellä... :D Täällä on pistetty nyt sit oikein hihat heilumaan, muutto olis ens perjantaina joten siivousta ja pakkaamista riittää. Oon myös ruvennu kokoamaan pojan hoitopöytää ja pinnasänkyä YKSIN ilman, että mies on apuna hössöttämässä, jospa tässä jotain alkais tapahtua!! Toisaalta toivon, että poika syntyis uuteen isompaan kotiin, toisaalta taas jos meinaa tulla niiin tulis ennen muuttoa, että tämä äippä pääsee komentelemaan muuttomiehiä mitä menee mihinkin!! :D Ensi keskiviikkona neuvolassa sit katotaan tilannetta jos ei siihen mennessä oo syntyny ja varataan yliaika kontrollia kättärille.. Onpas ihanaa lueskella, etten tosiaan ole ainut jolla yliaikaiseksi raskaus menee. Onnea rutkasti jo kaikille synnyttäneille!! Eiköhän ne meijän synnyttämättömienki vaavit joskus päätä ulos putkahtaa. Hyvää jatkoa kaikille odottajille! :)
 
Onneksi ei vauvat mahaan jää vaan joskus tulevat poiskin:) Maha on kyllä kivasti tiellä, paistaessani jauhelihaa poltin sujuvasti paistinpannun reunaan kun kurkottelin maustehyllylle...
Täällä keskustelu kyllä hiljentynyt kovasti, mutta onhan se ymmärrettävää kun pienokaiset syntyy:) Vai onko siellä facebookissa keskustelu aktiivisempaa? Niiiina mäkin yritän kokoajan jotain touhuilla ja puuhailla, että alkaisi asiat edistymään:) Mies yrittää tosin toppuutella, toisinaan vähän liikaakin:) Toki myös kaikenlainen tekeminen saa ajan kulumaan nopeammin:)
Pakko myös kysyä: ummetus oletteko käyttäneet jotakin laksatiivia vai luonnonmukaisesti luumua? Raudan syöminen loppui, niin maha meni ummelle... järkky turpea olo...
 
Mäkin käyn täällä aina tsekkailemassa, onko uusia muksuja pulpahdellut. Mulla on nyt sitten taas ollut supistuksia kolmatta päivää, mutta säännöllisiä niistä ei vaan tule. Tai no, tunteja saattaa mennä 10 minsan väleillä, mutta sitten taas tulee tauko vähäksi aikaa. Toivotonta.

Sängyssä meillä on muutenkin patjansuojukset, koska yksi elikoista tuppasi aikoinaan kuseskelemaan sänkyyn, joten suojukset ovat jääneet pysyviksi. Olen ostanut niitä tosin lisääkin, ihan lapsiveden/maidon/muksun eritteiden varalta. Muovitettu frotee on kaikkein paras suoja, mutta sen päällä ei pysty nukkumaan erkkikään, sillä se hikoiluttaa niin paljon.

Autoon vietiin jo varulta iso rantapyyhe, jos nyt sattuisi lapsivedet menemään, mutta taitaa olla hätävarjelun liioittelua.

Mäkin olen kuullut siitä, että jossain saatetaan käynnistää synnytys äidin väsymyksen ja/tai  kipujen takia, mutta täälläpä ei tietenkään ole moinen tapana. Täällä saa varmasti olla hengenvaarassa (joko äiti tai vauva) ennen kuin käynnistetään "ennen aikojaan". Mä alan kohta kallistua siihen, että käynnistykseen tämä menee - mutta sitten vasta ehkä 12 päivän päästä, huoh...

Ai niin, ummetus. Se on vaivannut nyt viime päivinä vähemmän noiden supistusten takia, mutta luumuja (ja muitakin hedelmiä) olen koettanut vetää. Mun on pitänyt monta kertaa kysyä neuvolasta, mitä valmistetta voisi käyttää, mutta on unohtunut.
 
Eilen illalla olin ihan varma että nyt tää syntyy! Oli rapiat 3h jonkinsortin supisteluja 2-6min välein. Siinä sitte alko selkääkin jo vihlomaan siihen malliin että itku meinas tulla. Kivut ei kuitenkaan olleet sietämättömiä (korkea kipukynnys?) joten soitin vain synnärille. Sielä oli sitten suoraan sanottuna niin mulkku hoitaja vuorossa että päätin ettei me sen vuorolla synnytetä ;P Neukkulassa sanottu että hae ihmeessä edes kipulääkettä synnäriltä, että saat nukuttua (ja siten synnyttää kun sen aika tulee.) Mutta ei tämä täti osannut sanoa kun että "sitten tulet kun et pysty kipujen kanssa enään elämään" Puhettakaan mistään kipupiikistä perseeseen ja kotia nukkumaan -meiningistä vaikka sitä oikeen kysyin. Ja noh, muahan ei saa sairaalaan vasta kun on pakko. Miehen kanssa ollaan vitsailtu että varmaa tajutaan lähtee sairaalaan siinävaiheessa kun pää näkyy jo :P
Menin siitä sitte kuumaan suihkuun niin kivut helpottu niin paljon että pysty nukkumaan.

Tännekkin on jostain kumman syystä iskenyt yhtä äkkinen ummetus! ihan järkky. Käy yölläkin vessassa -muka kauhea 2. hätä- ja sitten ei mitään muutaku vatsa pulputtaa omiaan O_o'
Oon vetäny Olo-jugurttia (normisti toimii mainiosti!), tuoreita ja kuivattuja luumuja, muistanu syödä kuituja ja sitten nää mun HC-aseet; suklaa ja suklaa jäätelöt (laktoosi pitosina tietenkin!) mutta EI. Mikään ei auta. Ruokaöljyäkin oon vetäny yks ilta mutta eipä siitäkää ollu apua. En tiiä painaako toi vauvan pää jotenki suoleen kun on niin "tulpattu" olo :P

Ihunia kakka juttuja heti aamutuimaan :D

 
 
Saatiinhan sitä täälläkin vihdoin ja viimein viime torstaina käynnistyksen jälkeen (42+0) terve pieni poika 3594g/50cm.
 
Täälä ilmottautuu vielä yksi heinäkuun odottelija (joka on lueskellut teidän juttuja, muttei ole saanu mitään kirjotetuksi tätä ennen), laskettu meni lauantaina, mutta epäilen suuresti että siinä on jotain mätää ollu kun ei napero syntynytkään. ;) Esikoinen synty kuitenkin lasketun ajan puitteissa (3h yli meni), että aika tarkkaan.
Nyt sitten veikkailen että syntyy tuohon esikoisen synttäripäivään. On sitten kaksoset kolmen vuoden ikäerolla. Mies vielä tuumas että sitten kun ne vielä sattuu olemaan täysin samanlaiset niin me ollaan ihmeissään. Tuo meidän tytteli kun on aikas vahvatahtoinen..
Kovalla tohinalla järjestin synttäritkin lauantaiksi että ehditään juhlia ennen kuin "Siili" syntyy, mutta eihän meillä näköjään mitään hätää ollukkaan.

Selkä on täällä sanomassa itteään irti, ja varsinkin kun koitan tehdä jotakin kotihommia (siivous, rikkaruohojen kitkentä yms.). Nakitin siis vihdoin viimein tuon imuroinnin miehelle, kun siitä ei meinannut tulla enää mitään minun tekemänä. Meni hutiloinniksi..

Odottavan aika on pitkä, ja hyvin turhauttava kun mitään ei tunnu tapahtuvan.

Tsemppiä loppumetreille kaikille vielä massunsa kanssa eläville! :)
 
Poikamme syntyi 5.7. 51cm ja 3150g.

Itse synnytys... ei ollut lainkaan niin paha mitä moni on puhunut.
...mutta sektiosta en pitänyt lainkaan :(
eli synnytys kesti 31tuntia. 29 tunnin jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon. Poika oli niin kietoutunut napanuoraan ettei päässyt laskeutumaan, avauduin vain 6cm ja sitten ei enää edetty.
Pojalla oli napanuora kaulan ympärillä sekä molempien reisien ympärillä.

Valloittava lapsonen syntyi onneksemme terveenä :) 

Nyt kun poitsu on 2,5viikkoa, on alkanut aikamoiset vatsavaivat. Onko kellään tietoa noista d-vitamiinitipoista? vatsa ongelmat alkoivat tippojen aloituksen jälkeen... saakohan vauvoille d-vitamiinia nykyään enää jauheena?
 
Heippa Heidi! Huutelen elokuisten puolelta.... Mulla esikko kohta 2-v ja elokuun alussa LA. Viimeksi olin liian hätäinen d-tippojen kanssa, nyt aion edetä maltillisesti. Eli kun tippoja saa alkaa antamaan, annan viikon verran yhden tipan, sitten viikon ajan kaksi tippaa... Ja jatkan samalla kaavalla niin kauan, että maksimiannos (5 tippaa) saavutetaan.

Meillä tyttö huusi joskus 6 h putkeen, nukkui vaan käsivarrella, maha maata vasten. Ei siis ollut koliikkia.
 
Takaisin
Top