Vauvojen taidot

Thilduska

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Heippa!

Aattelin, että tänne voisi kerätä ihmeellisen ihanat uudet taidot, mitä meidän pikkuiset oppii matkan varrella. Eikä niiden taitojen tarvitse olla mitään ihmeellisiä, kasvatustieteen määrittelemiä asioita, kunhan ne on meidän äitien mielestä aivan käsittämättömän hienoja[:D]
 
Meidän Thilda on oppinut viimeisen viikon aikana (nyt 7vkoa) laittamaan alahuulensa rullalle, kun alkaa harmittamaan. Aikaisemmin tuli saman tien melkoinen itku, mutta nyt laitetaan ensin alahuuli rullalle ja jos silloin reagoi, niin ei tulekaan itkua, mutta jos ei reagoi, niin sitten tulee aivan tajuton loukkaantumisitku ja huudetaan naama punaisena. Ja tää taito on mun mielestä äärettömän hieno ja Thilda äärettömän söpö, kun huuli menee mutrulle[:D][:D] 
 
Täällä ollaan myöskin opittu sama taito mitä HaniMamin tyttönen.. alahuulta mutristetaan kun harmistutaan. Ja totta, se on nii söpön näköstä että [:)] Täällä ollaan alettu myös "juttelemaan" guguttelemalla, hymisemällä, kiljumalla, pärisyttelemällä jnejne. ja voi että äidin sydän sulaa kun pikkuinen muka niin tärkeänä jutustelee!! [:)] <3
 
Täällä myös menee niin sulosesti alahuuli mutrulle [:)] Ja tuo juttelu aivan ihanaa, varsinkin aamupäivisin juttua riittää ja kaikkia uusia ääniä tulee joka päivä ja samalla nauretaan kovasti [:)] 
 
Meillä erittäin hyvin kannatellaan päätä jo, kun masullaan ollaan. Pitkiä aikoja jo [:)]
 
Josko mäkin alkasin tänne vähän kirjotteleen enkä vaan lukis teijän tekstejä :)
Meidän reilu 2kk poika on löytäny peilistä omat kasvot ja hymyilee peilikuvalle ja nauraa höhö höhö :) hiukka ihanan kuulosta toi vauvan nauru ja meitin pojalla on aivan mahtava hymy. Toinen kiva juttu on oma nyrkki, sitä pitää kokoajan työntää suuhun ja lussuttaa ja kun ei se käsi oikein meinaa vielä totella nii tulee kauhee itku.

Meillä kans jo tosi hyvin kannatellaan päätä ja tossa kahen kuukauden ikäsenä alko kaatuileen mahalta selälleen. Eipä sitä vielä voi oikein kääntymiseks sanoo, enemminkin kaatumista se on :D Tänään just löi päänsä kun en ehtiny laittaan kättä väliin vaikka olikin leikkimatolla ja matto viel alla. Huutohan siitä tuli mut äitin syli autto.
 
Meillä masulla ollessaan jaksaa hyvin nostaa päätään ja välillä nousee yläkroppakin jo vähän käsien varaan. [:)] Meillä on kaks koiraa niin niiden perään pitää kuikuilla [:D]

Ja ne juttelut <3 <3 Emäntää alkaa aina itteäänkin naurattamaan [:D]
 
Juu tosiaan meilläkin tykätään hirmusti peilistä katsoa omaa kuvaansa ja se nauru niin huvittavaa :)
 
Täälläkin päätä kovasti jo kannatellaan. Massulla ollessaan päätä pidellään pitkiäkin aikoja pystyssä.. äiti alkaa välissä jo hätäileen että laskehan jo se pää alas, ettei pikkuniskat liikaa väsähä :) Ja kun massulla ollaan nii jaloilla yritettään niin kovasti potkia vauhtia.. saa nähä mimmonen vauhtihirmu tosta herrasta tulekaan :D Ja juu täälläkin käännytään, tai siis kaadutaan, mahalta kyljelleen ja sen kautta selälleen ja sitten ollaan aivan ihmeissään että mitens minä nyt näin päin olenkin [:D]
 
Täällä kannatellaan päätä jo tai ollaan melkein 1,5vko kannateltu.
Oma nyrkki on ihana tai peukku lutkutettava, mutta ollaan aina sitten vaihdettu tuttiin, kun siitä se vierottaminen sujuu paljon helpommin kuin peukusta.

Nyt on sitten alettu kiljahtelee[:)]
 
Hymyt: Mulla väsyy oma naama, kun poika hymyilee ja itekkin siinä tietty hymyilee mukana [:D][:)] Se on kyllä ihmeellistä miten pikkusten silmät oikein loistaa ja sädehtii, kun riemusta nauravat ja hymyilevät [:)]

Päätä kannatellaan ja sylissä "ponkaillaan" taakse päin, että pitää tarkasti pitää kiinni.. Masullaan ei tämä herra hirveesti viihdy.. Joten taktisesti pidän jäbää puoli makuulla mun masun päällä ja siintä sitten hiljalleen nostelee, jos huvittaa..

Vielä ei käännytä, syynä varmaankin tuo paino [:D] Yhden sukulaisen lapsi jouduttiin viemään jonnekin jumppaan tai vastaavaan, että alkoi päästä liikenteeseen kun oli tuhti.. Toivottavasti meidän ei tartte!

Peili: On hämmentynyt näkemästään, välillä tullut ihmeissään "Hö-hö", ihan kuin toteaisi jotain [:D][:D] [:D] Pari hymyäkin välillä kuvalleen antaa.

Mutru: Alan aina nauramaan sen harmistumiselle, aika reilu äippä minä [:D][;)] Mutta kun on niin suloinen <3
 
Täällä ei peilistä olla vielä kiinnostuneita, vaikka kuinka yritän

Päätään noi alko kannattelemaan tosi aikasin. Ja 1-2 kk toinen tönötti tunnin mahani päällä ja yläkroppa koko ajan ylhäällä. Mutta siihen se sitten on jäänyt. Tykkäävät olla kyllä paljon juuri tossa asennossa, että saavat yläkroppaansa ylös nostaa.
Nyt ollaan vähän päälle 3 kk, mutta ei ole vielä kovia yrityksiä tehdä suurempia liikkeitä. Kovasti välillä sätkitään, mutta eteenpäin ei päästä. Paitsi selällään lattialla on kiva potkia itseään eteenpäin, et kyllä eteenpäin päästään mutta tapa ei ole se mitä odotan.
Tänään just toinen vahingossa taisi kääntyä mahalta selälleen, ja pienellä avustuksella takasin mahalleen.

Hymyä ja naurua piisaa varsinkin just kun ollaan herätty ja välillä jo jutellaankin [:)]
Ja nyrkki on nyt kyllä niin pop, kauhee lutkutus kuuluu.

Ehkä näitä taitoja alkaa tulemaan pian enemmän, kun ikää alkaa jo olemaan aika paljon. Ja ai niin, ekat lusikallinet pilttiäkin meni molemmille kuin olisivat aina syöneet [:D]
 
Täällä kans kannatellaan jo päätä jonkin aikaa kun lattialla "leikitään" [:)] hymyt ovat hurmanneet niin meidät kuin sukulaisetkin nyt kun niitä on alkanut tulemaan, ja huomaa tosiaan että ne on ihan oikeita hymyjä eikä mahanpuruja [:)][:)][:)][:)]  Kovasti myös peiliin tuijotellaan ja ihmetellään mitä sieltä oikein näkyy! vessan peili on mitä parhain tähän tarkotukseen pesujen yhteydessä [:D]
Semmosia pieniä önähyksiä-"höö" on myös alkanu tulla. Ja alkaapa poju näyttämään temperamenttiaan pullon kanssakin kun uutena juttuna meillä on tullu se, että kun pullon ottaa pois suusta, niin ihan samalla sekunnilla alkaa hirmu huuto, ei ees sellanen kunnon itku tuu heti vaan semmonen "huudon ja itkun sekamelska". Ennen vaan ihmeteltiin ja hamuiltiin että mihin se ruoka hävis suusta...
 
ALKUPERÄINEN: piia84
Ja alkaapa poju näyttämään temperamenttiaan pullon kanssakin kun uutena juttuna meillä on tullu se, että kun pullon ottaa pois suusta, niin ihan samalla sekunnilla alkaa hirmu huuto, ei ees sellanen kunnon itku tuu heti vaan semmonen "huudon ja itkun sekamelska". Ennen vaan ihmeteltiin ja hamuiltiin että mihin se ruoka hävis suusta...



Meillä on ihan sama juttu
 
Edith yrittää jo nauraa ihan ääneen [:)] ja kovasti haluis oikealle kääntyä, mut ei ihan onnistu[;)]
 
Meillä alkoi riemu kun mummulassa tyttö hoksasi sohvan nojalta roikkuvan viltin, semmoisen valkoisesta tummanruskeaan kirjavan. Tapitti ihan kympillä sitä vilttiä ja hirveänä yritti keskustella sille välillä päästi kiljahduksia ja naama oli niin suuressa virneessä ku olla voi. [:D] Jännä miten noinkin yksinkertaiset asiat voi olla niin mahottoman hauskoja tytön mielestä.[8|]
 
Sylissä neiti on alkanu ponnistaan jaloilla itteään ylös, ja vähän avitettuna seisoa töröttää hetken ajan. Neidin ilme on kyl näkemisen arvoinen ku ihan tohkeissaan tosta seisomisesta. [:D]
 
Meillä myös Anette "nauraa" ääneen. Tosin tuo nauru muistuttaa vähän enemmän virkayskää kuin oikeata naurua. [:D] Mutta äidin sydämen sulattaa täysin...

Päätä myös pidetään jo tosi hyvin ja pari kertaa on käännytty vatsalta selälleen.
 
Meillä hokastiin eilen juttelu oikeen kunnolla [:)] Kuulostaa kyllä niin ihanalta että <3

Paitsi, että sitten ei tietenkään maltettu nukkua päikkäreitä kun piti vaan jutella. Kauhulla odotin yötä, että malttaako sillonkaan nukkua, mutta onneks nukku! Kyllä tekee muuten tiukkaa pysyä yöllä ei seurustella -periaatteessa kun toinen tapittaa koiranpentuilmeellä ja päästää pienet guguut [:D]
 
Tuntuu kuin Otava olis alkanu harkitsemaan käsien liikkumista, Oikea huitoo vielä miten sattuu, mutta ihan kun vasenta kättä yritäis mietiskellä...

Ja eilen meillä masullaan taas lähti möyrimään! Meni 20cm eteenpäin kun jaloilla viuhtoi menemään, Käsilläkin  teki ryömimis liikkeitä. Pysyis nyt vielä vaikka puolivuotta paikoillaan[;)][:D]

Kääntymisestä ei puhettakaan, sellällään olla möllötetään, ei kiinnosta muut asennot ei[:D]
 
Meillä myös neiti jo vähä mallaa jokeltelua, ei vielä meinaa onnistua mut vähä kokeillaan jo [:)] ja myös on alkanu vähä kiljahtelemaan.. [:D]
Ja hermostuttaa kun ei vielä päästä liikkeelle, suu menee mutrulle ja joskus tulee itkukin kun mahallaan vaan ollaan lattialla eikä päästä liikkumaan mihinkään suuntaan, kova on kyllä yritys mutta näyttää ihan hylkeenpojalta raukka [;)]
ja minua vaan naurattaa... mut sitten rupee säälittämään ku neiti hermostuu ihan kunnolla! [:o]
 
Täällä tyttelin uusimmat:

napsautus-ääni suulla, käsien löytyminen, kun tuijottelee niitä ja tykkää mätkiä noita leikkimaton kaarilla riippuvia leluja.
Lisäksi tällä tytöllä on kiire jonnekkin, kun jos on selällään, laittaa selkää niin paljon kaarelle, että saa kantapäät maahan ja hiissattua itseään eteenpäin ja vatsallaan kovasti jalkoja laittaa mahan alle ja aina, kun oikasee, liikkuu hieman eteenpäin.
Muistuttaa siis kovasti esikoistani, jolla samanmoinen tempperamentti ja hänkin oli aikainen liikkuja..
 
Takaisin
Top